Tulosta

Impaktoituneen alaviisaudenhampaan leikkausviillon vaikutus toisen alaposkihampaan kiinnityskudosten paranemiseen

Näytönastekatsaukset
1.7.2014
Marja Pöllänen ja Kari Palokas

Näytön aste: C

Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poistossa leikkausviillon muoto saattaa vaikuttaa edullisesti ensimmäisten viikkojen paranemiseen ja ientaskujen madaltumiseen toisen alaposkihampaan takapinnalla.

Jordanianssa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Baqain ZH, Al-Shafii A, Hamdan AA ym. Flap design and mandibular third molar surgery: a split mouth randomized clinical study. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1020-4 »1 selvitettiin kahden erilaisen flap-avauksen vaikutusta plakki- ja vuotoindeksiin sekä taskusyvyyteen. Tutkimukseen osallistui 20 potilasta, joille tehtiin alaleuan eri puolille viisaudenhampaan poistoleikkaukset erilaista avausviiltoa käyttäen. Mukaan otettiin potilaat, joilla oli keskenään symmetrisessä asennossa olevat alaviisaudenhampaat, joihin ei liittynyt paikallista tulehdusta tai paikallista tai systeemistä patologista tilaa. Toisen puolen viisaudenhammas poistettiin iensulkukseen ensimmäisen poskihampaan etureunaan ulottuvaa kirjekuorimallista avausta käyttäen (kuva 2) ja toisen puolen viisaudenhammas kulmaviillolla, joka sivusi toisen poskihampaan poskenpuoleista takareunaa (kuva 1). Alkutilanteessa toisen poskihampaan takapinnan ientaskusyvyys oli 2,8 ± 0,23 mm eikä ryhmien välillä ollut eroja plakki- tai vuotoindekseissä. Paranemisen aikana ei plakin määrässä havaittu eroja leikkausalueilla, ja vuotoindeksi oli alkutilanteen kaltainen. Molemmilla avausmenetelmillä ientasku syveni toisen poskihampaan takapinnalla, mutta kulmaviillolla taskusyvyys madaltui nopeammin alkuperäisen kaltaiseksi. 14 vuorokauden kuluttua puoliero oli taskusyvyydessä 0,76 mm (taskusyvyys oli lisääntynyt kirjekuoriavauspuolella 1,3 mm ja kulmaviiltopuolella 0,54 mm, p = 0,0000). Potilailla, joille tehtiin kulmaviilto, oli enemmän turvotusta ja vaikeuksia suun avaamisessa (p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Briguglio F, Zenobio EG, Isola G ym. Complications in surgical removal of impacted mandibular third molars in relation to flap design: clinical and statistical evaluations. Quintessence Int 2011;42:44»2 45 potilasta jaettiin satunnaisesti 3 ryhmään, joille tehtiin alaviisaudenhampaan poisto eri avausviiltoa käyttäen. Mukaan otettiin vain potilaita, joilla puhkeamattomaan alaviisaudenhampaaseen liittyi viereisen toisen poskihampaan takapinnalla oleva ≥ 7mm ientasku. Potilaan suuhygienia oli hyvä (plakki-indeksi ≤ 25 %). A-ryhmän avaus tehtiin kirjekuorimallisella viillolla, joka ulottui alaleuan nousevaa etureunaa pitkin toisen molaarin takapinnalle ja iensulkuksessa ensimmäisen poskihampaan poskenpuoleiseen etureunaan (kuva 2). B-ryhmän avaus oli toisen poskihampaan takapintaan tehty viilto, joka jatkui iensulkuksessa ja kevennettiin vestibulumiin toisen takahampaan poskenpuoleisesta etureunasta. C-ryhmän avausviilto oli muokattu kirjekuoriavaus, joka päättyi ilman kevennysviiltoa toisen poskihampaan poskenpuoleiseen etureunaan. Tulosmuuttujina olivat taskusyvyys ja kliininen kiinnityskudostaso. Myös kipu, turvotus, tulehdus alueella ja vaikeudet avata suuta sekä alveoliitti ja tuntopuutokset rekisteröitiin 7, 14 ja 21 vuorokautta sekä 3, 6, 12 sekä 24 kuukautta leikkauksen jälkeen. Potilaat saivat ennen leikkausta 1 g amoksisilliinia ja sitä jatkettiin 2 g/vrk 3 vuorokauden ajan. Potilaat purskuttelivat 0,2-prosenttista klooriheksidiinillä 2 viikon ajan. B-ryhmän taskusyvyydet madaltuivat parhaiten (2,04 mm 24 kuukauden kuluttua). B-ryhmän taskusyvyyksien madaltuminen oli merkittävästi parempi verrattuna ryhmiin A ja C kaikissa aikapisteissä (p < 0,05). Ryhmässä B saavutettiin myös paras kliininen kiinnityskudostaso (p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Itävaltalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G ym. Primary wound healing after lower third molar surgery: evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:7-12 »3 kartoitettiin haavan ensivaiheen paranemista alaviisaudenhampaan poiston jälkeen. Koehenkilöinä oli 60 potilasta (32 naista), iältään 15–60 vuotta (keski-ikä 25 vuotta), joilla kaikilla oli viisaudenhammas, joka ei ollut näkyvissä suuontelossa. 38 hammasta sijaitsi täysin luun sisällä. Satunnaisesti valittiin koehenkilöistä 30, joille tehtiin kirjekuorimallinen läppäavaus, jonka viilto kulki toisen ja ensimmäisen alaposkihampaan posken puoleisen ientaskun kautta (ks. kuva 2). Toiselle, samankokoiselle ryhmälle tehtiin kulmaviilto, joka sivusi toisen alaposkihampaan takaulkoreunaa (ks. kuva 1).

Viisaudenhampaat poistettiin ja haavat ommeltiin. Läppäavauksesta riippumatta poistokuoppaan laitettiin itsestään sulava gelatiinisieni. Kaikille annettiin neljän vuorokauden antibioottikuuri (kefalosporiini 1 000 mg x 1) ja kahden vuorokauden särkylääkitys (diklofenaakki 50 mg 3 x 1). Jälkitarkastuksissa (1, 7 ja 14 vuorokautta poiston jälkeen) tarkkailtiin erityisesti ienreunaa toisen alaposkihampaan takaulkopinnalla. Hyvään suuhygieniaan kiinnitettiin tutkimuksessa erityistä huomiota. Ompeleet poistettiin viikon kuluttua.

Todettiin, että potilaan ikä, poistoon käytetty aika, hampaan syvyys luussa tai potilaan tupakointi eivät olleet haavan avautumiseen tilastollisesti vaikuttavia merkitseviä tekijöitä.

17:ssä 30:stä (57 %) kirjekuoritekniikalla avatuista haavoista tapahtui aukeamista, 30:stä kulmaviillolla avatuista vain 3:ssa (10 %), ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Kirjekuoritekniikalla avattuna oli 5,67-kertainen riski haavan avautumiseen verrattuna kulmaviiltoon (95 % luottamusväli 1,852–12,336).

Loppupäätelmänä oli, että kulmaviilto nopeuttaa alkuparanemista kahden ensimmäisen viikon aikana verrattuna kirjekuoriavaukseen alaviisaudenhampaan poistossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Turkkilainen kliininen kontrolloitu tutkimus «Kirtiloglu T, Bulut E, Sümer M ym. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2206»4, jossa koehenkilöinä oli 18 potilasta (12 naista), keski-ikä 20,8 vuotta (16–32 vuotta), joilla oli molemmin puolin alaleukaa samanasentoiset, täysin impaktoituneet, pystyssä olevat tai eteenpäin kallistuneet viisaudenhampaat.

Ennen poistoa ja poiston jälkeen (1 viikko, 2 viikkoa, 4 viikkoa sekä 12 kuukautta) kartoitettiin toisen alaposkihampaan ympäriltä bakteeripeitteet (PI), ientulehdus (GI), taskusyvyydet (ientaskun reunasta taskun pohjaan) ja kiinnitystaso (kiille-sementtirajasta taskun pohjaan).

Viisaudenhampaat poistettiin samassa istunnossa molemmilta puolilta. Vasemmalla puolella käytettiin avausviiltotekniikkaa, jossa tehtiin kulmaviilto toisen alaposkihampaan poskenpuolen ientaskun kautta (ks. kuva 1). Oikealla puolella tehtiin toisen poskihampaan takaa alkava kulmaviilto, joka päättyi 2 mm ennen toista poskihammasta. Tästä viilto jatkui alaspäin posken puolelle käymättä toisen poskihampaan ienreunassa tai ientaskussa.

Luuta poistettiin poraamalla ja viisaudenhammas poistettiin. Poistohaava suljettiin kahdella ompeleella. Poistonjälkeisenä lääkityksenä oli 7 vuorokauden ajan antibiootti (amoksisilliini 1 000 mg 3 x 1), särkylääke (flurbiprofeeni) ja 0,2-prosenttinen klooriheksidiinipurskuttelu. Ompeleet poistettiin viikon kuluttua.

Plakki- ja ientulehdusindekseissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kummankaan menetelmän välillä missään tarkastusvaiheessa.

Alkutilanteessa molempien ryhmien keskimääräiset taskusyvyydet olivat < 3 mm (2,78 ± 0,65 ja 2,89 ± 0,58). Kummallakin avausviiltomenetelmällä taskusyvyydet suurenivat alkutilanteeseen nähden. Ientaskun kautta kulkevassa kulmaviillossa taskun syvyydet toisen alaposkihampaan takapinnalla ja posken puolen pinnalla olivat 1–4 viikon kohdalla syvemmät verrattuna viiltoon, joka jätti toisen poskihampaan ienreunan koskemattomaksi (p < 0,05).

Ienläpän avausviiltomenetelmä, joka jätti ienreunan toisen poskihampaan ympärillä koskemattomaksi, sai aikaan paremman paranemistuloksen ientaskujen suhteen alkuparanemisvaiheessa. Vuoden kuluttua ero oli tasoittunut ja taskusyvyydet madaltuneet alkutilanteen kaltaiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Viisaudenhammas 1

Kommentit:

«Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G ym. Primary wound healing after lower third molar surgery: evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:7-12 »3: Poistokuoppaan laitettiin gelatiinisieni, mikä oli muista tutkimuksista poikkeava tapa.

«Kirtiloglu T, Bulut E, Sümer M ym. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2206»4: Toisen alaposkihampaan ientasku on haavoittuva alue, ja 1–4 viikon aikana taskusyvyydet suurenivat normaalista < 3 mm:stä jopa 6 mm:iin. Haava-alue on altis bakteerikertymälle, joka korostaa jälkihoidon merkitystä. Avausviilto, jossa jätetään viereisen poskihampaan ientasku koskemattomaksi, ei anna riittävää näkyvyyttä syvällä sijaitsevan ja naapurihampaaseen kontaktissa olevan alaviisaudenhampaan poistossa.

Kirjallisuutta

  1. Baqain ZH, Al-Shafii A, Hamdan AA ym. Flap design and mandibular third molar surgery: a split mouth randomized clinical study. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1020-4 «PMID: 22424708»PubMed
  2. Briguglio F, Zenobio EG, Isola G ym. Complications in surgical removal of impacted mandibular third molars in relation to flap design: clinical and statistical evaluations. Quintessence Int 2011;42:445-53 «PMID: 21519580»PubMed
  3. Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G ym. Primary wound healing after lower third molar surgery: evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:7-12 «PMID: 11805771»PubMed
  4. Kirtiloglu T, Bulut E, Sümer M ym. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2206-10 «PMID: 17954315»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Viisaudenhammas
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko