KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Raskausdiabetes ja ravitsemussuositukset

Näytönastekatsaukset
28.4.2008
Riitta Kivelä

Näytön aste: C

Tehostetulla ravitsemusohjauksella voidaan ehkäistä raskausdiabeetikon liiallista painonnousua, pienentää verensokeria ja ehkäistä tai lykätä insuliinihoidon tarvetta.

Australialaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (RCT) «Rae A, Bond D, Evans S ym. A randomised controlled trial of dietary energy restriction in the management of obese women with gestational diabetes. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2000;40:416-22 »1 selvitettiin 30 % energiarajoituksen (1 566 kcal, suositeltu saanti interventioryhmällä ja 1 630 kcal, todellinen saanti kontrolliryhmällä) vaikutusta makrosomian kehittymiseen ja insuliinihoidon tarpeeseen obeeseilla raskausdiabeetikoilla. Raskausdiabetesdiagnoosit tehtiin raskausviikoilla ≤ 35 + 6 vuorokautta. Tutkimusaika (2/1992–6/1995) oli 35. raskausviikosta raskauden loppuun. Energiarajoitus ei aiheuttanut ketonuriaa. Intensiiviryhmästä (n = 66) 11 (17.5 %) ja kontrolliryhmästä (n = 58) 9 (16.7 %) joutui insuliinihoidolle. Insuliinin tarpeen kasvun riski oli ruokavaliohoitoisilla (OR = 2.5; 95 %:n luottamusväli 1.1–5.5) vs aikaisemmin raskausdiabeetikoilla (OR = 6.5; 95 %:n luottamusväli 1.7–25.5). Lapsen syntymäpainoissa tutkimusryhmien välille ei tullut eroa, eikä heillä ilmennyt makrosomiaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tanskalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Lauszus FF, Rasmussen OW, Henriksen JE ym. Effect of a high monounsaturated fatty acid diet on blood pressure and glucose metabolism in women with gestational diabetes mellitus. Eur J Clin Nutr 2001;5»3 (n = 27, raskausviikkoina 33–38) selvitettiin runsashiilihydraattisen (H-CHO) ja runsaskertatyydyttymättömän (H-MUFA) ruokavalion vaikutusta raskausdiabeetikoilla verenpaineeseen, lipideihin, verensokeriin ja insuliiniherkkyyteen. Ruokavalioiden koostumuserot keskimäärin tutkimusjaksojen lopussa: H-CHO-ryhmä; hiilihydraattia 50 E%, proteiinia 20 E%, rasvaa 30 E%, josta tyydyttynyttä rasvaa 13 E%, kertatyydyttymätöntä 11 E%, monityydyttymätöntä 6 E% ja kuitua 32 g vs H-MUFA-ryhmä; hiilihydraattia 46 E%, proteiinia 17 E%, rasvaa 37 E%, josta tyydyttynyttä rasvaa 10 E%, kertatyydyttymätöntä 22 E%, monityydyttymätöntä 5 E% ja kuitua 34 g. Verenpaine nousi vain runsashiilihydraattisessa ryhmässä (p < 0.04). Paino nousi H-MUFA ryhmässä (BMI 35 vs 36), mutta H-CHO ryhmässä ei (BMI 32 vs 32). Lipidimuutokset: LDL-kolesteroli laski H-MUFA ryhmässä, kun taas LDL nousi H-CHO ryhmässä. Paastoglukoosiin ja aterian jälkeiseen verensokeriarvoon ei tullut merkittäviä muutoksia. Insuliiniherkkyyteen ei tullut merkittävää eroja. Runsaskertatyydyttymätön ruokavalio voi ehkäistä verenpaineen nousua.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Jovanovic-Peterson L, Durak EP, Peterson CM. Randomized trial of diet versus diet plus cardiovascular conditioning on glucose levels in gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1989;161:415-9 »4 tutkittiin pelkän ruokavalion ja ruokavalion ja liikunnan vaikutusta glukoositasoon raskausdiabeetikoilla (n = 19). Ryhmä I (n = 9) noudatti 6 viikkoa vain ruokavaliota ja ryhmä II (n = 10) noudatti 6 viikkoa ruokavaliota ja liikuntaa (20 min kolme kertaa viikossa 6 viikon aikana) Molempien ryhmien ruokavaliossa oli 40 % hiilihydraattia, 40 % rasvaa ja 20 % proteiinia, energiaa 24–30 kcal/kg, ateriat jaettiin kolmeen pääateriaan ja kolmeen välipalaan. Ryhmän I paastoglukoosin muutos oli 4.9 ± 0.3 (matala arvo tutkimuksen alkaessa!) vs 3.9 ± 0.4 mmol/l, p < 0.001 verrattuna ryhmään II. Ryhmän I 1-tunnin plasman glukoosin tulos oli 10.5 ± 0.7 vs 9.7 ± 1.0 mmol/l verrattuna ryhmään II, p < 0.001. Kukaan ei tarvinnut insuliinihoitoa, todettiin kuitenkin yhden tutkimuksesta poissuljetun henkilön tarvinneen insuliinihoitoa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa katsauksessa «Gunderson EP. Gestational diabetes and nutritional recommendations. Curr Diab Rep 2004;4:377-86 »5 (52 referenssiä) vertailtiin raskaana olevan/raskausdiabeetikon ravitsemussuosituksia (vuosina 1986–2003) sekä tutkimuksia (vuosina 1985–2000) energiarajoituksen, energiaravintoaineiden, hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien keskinäisistä suhteista (energia %) raskausdiabeteksen hoidossa. Varsinaisia näyttöön perustuvia suosituksia ei ole. Tärkeimpänä on turvata äidin ja sikiön riittävä ravinnon saanti, ylläpitää normoglykemiaa, välttää ketouriaa ja hallita painonnousua. 6.5–7.5 MJ:n eli 1 600–1 800 kcal:n ruokavaliota pidetään sopivana energiarajoituksena liikapainoisille (myös ravitsemuksellisesti riittävä, eikä aiheuta ketouriaa). Hiilihydraattien saanti vaihdellut 37–60 E% tutkimuksissa, rasvojen 25–40 E% ja proteiinien 15–25 E% välillä. Hiilihydraattien rajoittaminen 40–50 E% ja jakaminen 6–7 aterialle on havaittu ehkäisevän postprandiaalista hyperglykemiaa ja insuliinihoidon tarvetta, suositaan matalan glykemiaindeksin hiilihydraatteja. Riittävä pehmeän (rasvaa 30–35 E%, josta 2/3 kerta- ja monityydyttymätöntä) rasvan saanti parantaa glukoosinsietoa. Kirjoittaja toteaa näytön tukevan The 4th International Workshopin suuntauksia, mutta vielä tarvitaan isoja randomoituja tutkimuksia intensiivisen ravitsemusterapian näytön vahvistamiseksi «Metzger BE, Coustan DR. Summary and recommendations of the Fourth International Workshop-Conference on Gestational Diabetes Mellitus. The Organizing Committee. Diabetes Care 1998;21 Suppl 2:B161-7 »6.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ranskalaisessa prospektiivisessa kohortissa «Romon M, Nuttens MC, Vambergue A ym. Higher carbohydrate intake is associated with decreased incidence of newborn macrosomia in women with gestational diabetes. J Am Diet Assoc 2001;101:897-902 »2 selvitettiin raskausdiabeetikoiden (n = 80) ruokavalion hiilihydraattimäärän vaikutusta vastasyntyneen makrosomiaan vuoden 1993 aikana. Tutkimus tehtiin raskausviikoista 24–34 alkaen synnytykseen saakka. Tutkittavat ohjattiin noudattamaan 1 800 kcal:n ruokavaliota, jossa oli hiilihydraatteja 55 E%, rasvoja 30 E% ja proteiinia 15 E%. Energian ja energiaravintoaineiden toteutunut jakaantuminen diagnosoitaessa vs hoidon aikana olivat seuraavat: energia 2 449 ± 657 kcal vs 1 852 ± 343, hiilihydraatit 292 ± 95 g (47.1 ± 7.4 E%) vs 202 ± 43 (43.4 ± 5.3 E%), rasvat 37.0 ± 6.4 E% vs 37.9 ± 5.8 ja proteiinit 15.5 ± 3.4 E% vs 18.5 ± 2.9. Päälöydöksenä tutkimuksessa oli energiaravintoaineiden runsaan saannin yhteys makrosomiaan. Tutkimuksessa pääteltiin hiilihydraattien saannin ylittyessä 210 g päivässä (korrelaatiokerroin r = -0.27, p < 0.5) makrosomian riski ei lisääntynyt raskausdiabeetikoilla. Lasten syntymäpainot olivat alle 3 800 g.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Rae A, Bond D, Evans S ym. A randomised controlled trial of dietary energy restriction in the management of obese women with gestational diabetes. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2000;40:416-22 »1: Ruokavalion toteutumisessa ei tullut eroa, koska energian saannissa oli vain pieni ero Tutkimusaineisto aika pieni. Hoitointerventioiden vaikutuksessa lapsen syntymäpainoon ei ollut eroa ryhmien välillä, joten johtopäätösten tekeminen hoitomuodoista vaikeaa.

«Romon M, Nuttens MC, Vambergue A ym. Higher carbohydrate intake is associated with decreased incidence of newborn macrosomia in women with gestational diabetes. J Am Diet Assoc 2001;101:897-902 »2: Pienehkö aineisto. Energiamäärä ja energiaravintoaineiden suhde hoitojakson aikana suurimman energiansaannin mukaan oli 2195 kcal, hiilihydraatteja 48.7 E% (245 g), rasvaa 43.7 E% ja proteiinia 21.4 E% eli suurimmalla osalla hiilihydraattien saanti ei ylittänyt 50 E%. Tässä tutkimuksessa suurempi merkitys makrosomian vähenemiseen oli kokonaisenergian saannin väheneminen 500 – 1 000 kilokalorilla hoidon aikana kaikilla tutkittavilla kuin hiilihydraattien määrällä. Rasvan saantikin oli yli 35 E% suurimmalla osalla tutkittavista. Rasvan laatua ei kommentoitu.

«Lauszus FF, Rasmussen OW, Henriksen JE ym. Effect of a high monounsaturated fatty acid diet on blood pressure and glucose metabolism in women with gestational diabetes mellitus. Eur J Clin Nutr 2001;5»3: Tutkimusaineisto pieni. H-MUFA-ryhmän painonousu olisi ehkäisty kokonaisenergiansaantia rajoittamalla. H-MUFA-ryhmä sai 1 980 kcal ja H-CHO-ryhmä 1 720 kcal.

«Jovanovic-Peterson L, Durak EP, Peterson CM. Randomized trial of diet versus diet plus cardiovascular conditioning on glucose levels in gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1989;161:415-9 »4: Tutkimusaineisto pieni, lyhyt tutkimusaika.

«Gunderson EP. Gestational diabetes and nutritional recommendations. Curr Diab Rep 2004;4:377-86 »5: Monipuolinen katsaus.

Kirjallisuutta

  1. Rae A, Bond D, Evans S ym. A randomised controlled trial of dietary energy restriction in the management of obese women with gestational diabetes. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2000;40:416-22 «PMID: 11194427»PubMed
  2. Romon M, Nuttens MC, Vambergue A ym. Higher carbohydrate intake is associated with decreased incidence of newborn macrosomia in women with gestational diabetes. J Am Diet Assoc 2001;101:897-902 «PMID: 11501863»PubMed
  3. Lauszus FF, Rasmussen OW, Henriksen JE ym. Effect of a high monounsaturated fatty acid diet on blood pressure and glucose metabolism in women with gestational diabetes mellitus. Eur J Clin Nutr 2001;55:436-43 «PMID: 11423920»PubMed
  4. Jovanovic-Peterson L, Durak EP, Peterson CM. Randomized trial of diet versus diet plus cardiovascular conditioning on glucose levels in gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1989;161:415-9 «PMID: 2764059»PubMed
  5. Gunderson EP. Gestational diabetes and nutritional recommendations. Curr Diab Rep 2004;4:377-86 «PMID: 15461904»PubMed
  6. Metzger BE, Coustan DR. Summary and recommendations of the Fourth International Workshop-Conference on Gestational Diabetes Mellitus. The Organizing Committee. Diabetes Care 1998;21 Suppl 2:B161-7 «PMID: 9704245»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko