KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Liikuntaharjoittelu unettomuuden hoidossa

Näytönastekatsaukset
3.12.2015
Katriina Kukkonen-Harjula

Näytön aste = A

Liikuntaharjoittelu (varsinkin kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten reipas kävely) pidentää unen kestoa ja parantaa sen laatua erityisesti keski-ikäisillä unettomuudesta kärsivillä henkilöillä.

Aiheen rajoitukset: Tässä ei käsitellä unenaikaisiin hengityshäiriöihin (kuten uniapnea), vaihdevuosioireisiin tai masennukseen liittyviä uniongelmia (erityisesti unettomuutta) eikä laitoshoidossa olevien ikääntyneiden unettomuutta, johon usein liittyy kognition heikentymistä. Käytetyt liikuntamuodot kohdistuvat kestävyyssuorituskykyyn tai lihasvoimaan. Tai chi harjoittelua tai muita vastaavia, joissa energiankulutus ei suurene voimakkaasti, ei ole sisällytetty mukaan.

Yksi ensimmäisistä satunnaistetuista liikuntaharjoittelututkimuksista (RCT) unettomuudessa on vuodelta 1997 «King AC, Oman RF, Brassington GS ym. Moderate-intensity exercise and self-rated quality of sleep in older adults. A randomized controlled trial. JAMA 1997;277:32-7 »1. Yhdysvalloissa toteutetussa 16 viikon mittaisessa tutkimuksessa selvitettiin 50–76-vuotiailla lievistä uniongelmista kärsivillä vapaaehtoisilla (n = 48) kestävyysharjoittelun vaikutuksia unettomuuteen.

Harjoittelun jälkeen itse arvioitu unen laatu (Pittsburgh Sleep Quality Index) parani. Unipäiväkirjojen perusteella nukahtamisviive lyheni (nettoero ryhmien välillä 11,5 minuuttia) ja unen kesto piteni (nettoero ryhmien välillä 42 minuuttia). Maksimaalinen hapenkulutus suureni harjoitteluryhmässä 1–2 ml/kg/min (naisten muutos oli tilastollisesti merkitsevä, mutta kliinisesti pienehkö).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisen Kingin ja työtovereiden tutkimuksessa «King AC, Pruitt LA, Woo S ym. Effects of moderate-intensity exercise on polysomnographic and subjective sleep quality in older adults with mild to moderate sleep complaints. J Gerontol A Biol Sci Med »2 tutkimuksessa käytettiin kotona tehtyä unirekisteröintiä, -kyselyä ja -päiväkirjaa. Tutkittavina oli 66 keskimäärin hieman yli 60-vuotiasta henkilöä, joilla oli lieviä uniongelmia (lähinnä unettomuuteen liittyviä) ja jotka eivät harrastaneet säännöllistä liikuntaa. Tutkittavat satunnaistettiin vuodeksi joko kestävyysliikunta- tai terveysneuvontaryhmään, joka tapasi viikoittain. Liikuntaa oli viitenä päivänä viikossa sekä ohjattuna että omatoimisesti, ja ohjelma toteutui hyvin. Tutkimuksen kato oli pieni.

Intervention jälkeen unirekisteröintien perusteella liikuntaryhmässä ei-REM-unen vaihe 1 lyheni keskimäärin 2,3 minuutilla, univaihe 2 piteni 3,2 minuutilla ja yön ensimmäisen kolmanneksen aikana heräämisiä oli keskimäärin 1 vähemmän verrattuna terveyskasvatusryhmään. Lisäksi liikkujilla oli pienempi pistemäärä unikyselyn unihäiriöalaluokassa, he kokivat olonsa paremmin levänneeksi aamulla ja unipäiväkirjojen perusteella heidän nukahtamisaikansa oli runsaat 15 minuuttia lyhyempi kuin terveyskasvatusryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tämä hyvin suunniteltu ja toteutettu interventiotutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksista uneen lievissä unettomuustyyppisissä uniongelmissa. Unirekisteröinnin perusteella edulliset muutokset unen rakenteessa ovat enintään kohtalaisen suuria, ja lisätutkimuksia tarvitaan muissa ikä- ja potilasryhmissä sekä erilaisilla liikuntaohjelmilla.

Taiwanilaisten tutkijoiden systemoitu katsaus ja meta-analyysi «Yang PY, Ho KH, Chen HC ym. Exercise training improves sleep quality in middle-aged and older adults with sleep problems: a systematic review. J Physiother 2012;58:157-63 »3selvitti, voiko kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelu kohentaa unen laatua yli 40-vuotiailla unettomuudesta kärsivillä henkilöillä. Systemoitu kirjallisuushaku tehtiin 6 sähköisestä tietokannasta. Mukaan hyväksyttiin satunnaistetut kontrolloidut harjoittelututkimukset, joissa koeryhmällä ei ollut muita samanaikaisesti toteutettuja interventioita eikä verrokkiryhmälle annettu harjoitteluohjeita tai liikuntaneuvontaa. Tutkittavilla tuli olla uniongelmia (erikseen mainittuna unettomuus, depressio tai huonontunut unen laatu), mutta heillä ei saanut olla komorbiditeetteja ("systemic disorders", paitsi edellä mainittu depressio). Tulosmuuttujina tuli olla joko tutkittavien itse raportoimaa kyselytietoa unen laadusta tai objektiivisia mittauksia.

Analyyseihin hyväksyttiin yhteensä 6 tutkimusta (vuosilta 1997–2010), joissa oli yhteensä 305 tutkittavaa (suurin osa naisia). Heidän keski-ikänsä vaihteli 48 ja 72 vuoden välillä. Yhdessä tutkimuksessa tutkittavilla tuli olla vasomotorisia menopaussioireita (mutta ei erikseen spesifioituna uniongelmia). Yhdessä tutkimuksessa kaikilla tutkittavilla tuli olla vähintään lieväasteinen masennus. Neljässä tutkimuksessa oli kestävyysliikuntaa (yleensä kohtuukuormitteista kävelyä), yhdessä tai chi -liikuntaa ja yhdessä lihasvoimaharjoittelua. Neljä tutkimusta kesti 10–16 viikkoa, ja yksi tutkimus kesti 12 kuukautta.

Analyysiin hyväksyttyjen tutkimuksien metodologinen laatu arvioitiin PEDro-menetelmällä, jossa paras mahdollinen pistemäärä on 10. Näiden tutkimuksien laatupisteet vaihtelivat 5:n ja 8:n välillä. Kaikissa tutkimuksissa oli keskeyttäneitä < 15 %.

Unen laatua arvioitiin kaikissa tutkimuksissa Pittsburghin asteikolla (PSQI), jossa 7 osatekijää muodostaa unen globaalin laatuindeksin (vaihteluväli 0–21 pistettä). Indeksin viittä pistettä suurempi arvo tarkoittaa kliinistä unen huononemista. Meta-analyysissä laskettiin muutoksien (ennen interventiota vs intervention jälkeen) SMD (standardised mean difference) luottamusväleineen. Esim. SMD-arvo 0,5 tarkoittaa, että liikuntaryhmän unen laatuindeksin (tai muu muuttuja) muutoksen keskiarvo on puoli standardipoikkeamaa suurempi kuin vertailuryhmän vastaava arvo. SMD-arvoa 0,8 pidetään suurena muutoksena, arvoa 0,5 kohtalaisen suurena ja arvoa 0,2 pienenä muutoksena. Yhdessä tutkimuksessa «Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ ym. The effects of acute and chronic exercise on sleep. A meta-analytic review. Sports Med 1996;21:277-91 »6 unen laatua mitattiin objektiivisesti.

Unen globaali laatuindeksi oli saatavilla 288 tutkittavasta 5 tutkimuksessa. Liikuntaharjoittelua paransi unen laatua (SMD -0,47; 95 % luottamusväli -0,86 – -0,08). Kun tarkasteltiin laatuindeksin osatekijää "subjektiivinen unen laatu" (4-luokkainen asteikko), muutos oli 239 tutkittavalla samaa suuruusluokkaa kuin edellä (SMD -0,47; 95 % luottamusväli -0,20 – -0,73). "Univiive"-osatekijän (4-luokkainen asteikko) muutos oli vastaavasti SMD -0,58 (95 % luottamusväli -1,08 – -0,08) ja unilääkkeiden käytön (4-luokkainen asteikko) SMD -0,44 (95 % luottamusväli -0,74 – -0,14, n = 196). Muihin laatuindeksin osatekijöihin liikuntaharjoittelulla ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysin perusteella liikuntaharjoittelulla oli lähes kohtalaisen suuri edullinen vaikutus unen laatuun uniongelmista kärsivillä vähintään keski-ikäisillä henkilöillä. Itse ilmoitettu unen kesto ei muuttunut. Liikunnan vaikutukset näyttävät samansuuruisilta kuin unettomuuden erilaisten lääkkeettömien omahoito-ohjelmien. Katsauksessa on hieman horjahtelevaa käsitteiden määrittelyä muun muassa unettomuus-termille, ja myös tutkimuskysymys on esitetty usealla tavalla eri kohdissa. Se, että hyväksyttiin mukaan kaksi tutkimusta, joista toisessa oli menopaussioireita ja toisessa depressio, ei noudata tutkimuksen alkuperäisiä inkluusiokriteereitä (ei saanut olla "systemic disorders"). Vastaavan tyyppisiä tutkimuksia on tehty muitakin.

Brasilialaisten tutkijoiden katsaus «Passos GS, Poyares DL, Santana MG ym. Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics (Sao Paulo) 2012;67:653-60 »4 ei täysin täytä systemoidun katsauksen laatuvaatimuksia: kirjallisuushaku (vuodet 1983–2010) on ilmeisesti ollut systemoitu, mutta julkaisujen hyväksymis- ja hylkäyskriteereitä ei ole esitetty eikä myöskään hyväksyttyjen julkaisujen laatua arvioitu. Hyväksytyistä julkaisuista on tehty muutamia tilastollisia analyysejä, mutta menetelmiä ei ole kuvattu lainkaan. Analyyseihin hyväksyttiin 5 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa selvitettiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia unettomuudesta (tai muista uniongelmista) kärsivillä keski-ikäisillä tai ikääntyneillä. Yhteensä tutkittavia oli vain 95.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Unettomuus 1

Yleinen kommentti:

Liikunnan vaikutuksesta unettomuuden hoidossa on muutama vanhempi systemoitu katsaus ja meta-analyysi, joissa on käsitelty myös yhden liikuntakerran vaikutuksia seuraavan yön uneen (akuutit vaikutukset) «Youngstedt SD, O'Connor PJ, Dishman RK. The effects of acute exercise on sleep: a quantitative synthesis. Sleep 1997;20:203-14 »5, «Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ ym. The effects of acute and chronic exercise on sleep. A meta-analytic review. Sports Med 1996;21:277-91 »6. Ruotsalaisen terveydenhuollon menetelmiä tutkivan ja arvioivan SBU-tutkimuslaitoksen tekemä katsaus «SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering). Behandling av sömnbesvär hos vuxna. En systematisk litteraturöversikt. Rapportnr: 199. ISBN 978-91-85413-35-5. »7 unettomuuden eri hoitomuodoista vuodelta 2010 pohjautuu laajaan systemoituun kirjallisuushakuun, mutta siihen eivät sisältyneet keskeiset satunnaistetut harjoittelututkimukset, joihin Yhdysvaltojen liikuntasuositus uniosassa «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Mental health (part G, section 8). Teoksessa: Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report. U.S. Department of Health and Human Services, Was»8 viittaa. Ks. myös lisätietoartikkeli «Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät»1 Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät.

Edellä mainitun kahden systemoidun katsauksen «Yang PY, Ho KH, Chen HC ym. Exercise training improves sleep quality in middle-aged and older adults with sleep problems: a systematic review. J Physiother 2012;58:157-63 »3, «Passos GS, Poyares DL, Santana MG ym. Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics (Sao Paulo) 2012;67:653-60 »4 lisäksi kirjallisuushauissa löytyi vuosilta 2010–2011 kaksi tutkimusta «Reid KJ, Baron KG, Lu B ym. Aerobic exercise improves self-reported sleep and quality of life in older adults with insomnia. Sleep Med 2010;11:934-40 »9, «Passos GS, Poyares D, Santana MG ym. Effects of moderate aerobic exercise training on chronic primary insomnia. Sleep Med 2011;12:1018-27 »10, joissa tutkittavina on ollut primaarista unettomuudesta kärsiviä ja joilla on ollut vähintään 3 kuukauden kestoinen liikuntaharjoittelu. Näistä toisessa tutkimuksessa «Passos GS, Poyares D, Santana MG ym. Effects of moderate aerobic exercise training on chronic primary insomnia. Sleep Med 2011;12:1018-27 »10oli 19 henkilöä, joille tehtiin unilaboratoriomittauksia ja jotka pitivät unipäiväkirja. Heidät satunnaistettiin joko aamu- tai myöhäisiltapäivän liikuntaan (valvottu kävely kävelymatolla kolmasti viikossa 6 kuukautta). Liikkumisajankohdalla ei ollut itsenäistä vaikutusta havaittuihin myönteisiin muutoksiin (lyhentynyt nukahtamisviiveaika, parempi unen laatu).

Muissa tutkimuksissa tutkittavat olivat kärsineet epäspesifisemmin määritellyistä uneen liittyvistä ongelmista tai oireista ("sleep complaints"), ja joissakin tutkimuksissa liikuntaharjoittelun lisäksi tutkittavat olivat saaneet unen huollon ohjeita.

Liikunnan lisääminen (erityisesti kohtuukuormitteinen kestävyystyyppinen liikunta) saattaa auttaa ainakin keski-iän ohittaneen väestön unettomuudessa. Tosin useimmissa edellä mainituissa tutkimuksissa ei ollut unirekisteröintejä (tai aktigrafiaa), vaan löydökset unen kestosta ja laadusta perustuivat unipäiväkirjoihin ja kyselylomakkeisiin. Nuoremman väestön unettomuuden hoidosta kaivataan lisää tutkimusnäyttöä. Tutkimuksissa pitäisi myös selkeästi kuvata, miten tutkittavat oli valittu, millaisia uniongelmia heillä oli ja paljonko he liikkuivat tutkimuksen alussa (kohderyhmänä mielellään vähän liikkuvat). Liikuntaharjoittelusta on selvitettävä myös suorituspaikka (ulkona vai sisätiloissa), vuorokauden- ja vuodenaika ja se, miten harjoittelu toteutui suunniteltuun verrattuna.

Mahdolliset muut uneen vaikuttavat samanaikaisesti toteutettavat interventiot, kuten unen huolto, ruokavaliomuutokset (laihduttaminen) ja unilääkkeiden käyttö täytyy kuvata, samaten unettomuuteen mahdollisesti liittyvät liitännäissairaudet (kuten depressio). Liikuntaharjoittelu vähentää myös depressiivisiä oireita, ahdistuneisuutta ja menopaussioireita.

Kirjallisuutta

  1. King AC, Oman RF, Brassington GS ym. Moderate-intensity exercise and self-rated quality of sleep in older adults. A randomized controlled trial. JAMA 1997;277:32-7 «PMID: 8980207»PubMed
  2. King AC, Pruitt LA, Woo S ym. Effects of moderate-intensity exercise on polysomnographic and subjective sleep quality in older adults with mild to moderate sleep complaints. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:997-1004 «PMID: 18840807»PubMed
  3. Yang PY, Ho KH, Chen HC ym. Exercise training improves sleep quality in middle-aged and older adults with sleep problems: a systematic review. J Physiother 2012;58:157-63 «PMID: 22884182»PubMed
  4. Passos GS, Poyares DL, Santana MG ym. Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics (Sao Paulo) 2012;67:653-60 «PMID: 22760906»PubMed
  5. Youngstedt SD, O'Connor PJ, Dishman RK. The effects of acute exercise on sleep: a quantitative synthesis. Sleep 1997;20:203-14 «PMID: 9178916»PubMed
  6. Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ ym. The effects of acute and chronic exercise on sleep. A meta-analytic review. Sports Med 1996;21:277-91 «PMID: 8726346»PubMed
  7. SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering). Behandling av sömnbesvär hos vuxna. En systematisk litteraturöversikt. Rapportnr: 199. ISBN 978-91-85413-35-5. «http://www.sbu.se/upload/Publikationer/Content0/1/Behandling_somnbesvar_vuxna_fulltext.pdf»1
  8. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Mental health (part G, section 8). Teoksessa: Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report. U.S. Department of Health and Human Services, Washington, DC, 2008, s. G8-1-58. «http://www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf»2
  9. Reid KJ, Baron KG, Lu B ym. Aerobic exercise improves self-reported sleep and quality of life in older adults with insomnia. Sleep Med 2010;11:934-40 «PMID: 20813580»PubMed
  10. Passos GS, Poyares D, Santana MG ym. Effects of moderate aerobic exercise training on chronic primary insomnia. Sleep Med 2011;12:1018-27 «PMID: 22019457»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Unettomuus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko