Vuonna 2020 julkaistussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissa «Ebell MH, Bentivegna M, Cai X, ym. Accuracy of Bio...»1 tarkasteltiin biomarkkereiden käytettävyyttä aikuisten keuhkokuumeen diagnostiikassa. Katsaukseen hyväksyttiin etenevät tutkimukset, joissa tutkittiin biomarkkereiden käyttöä diagnostiikassa tilanteissa, jossa potilaalla oli akuutti yskä tai keuhkokuume-epäily. Katsaukseen hyväksyttiin 14 tutkimusta, joissa oli yhteensä 6 599 potilasta. CRP osoittautui pitoisuus-aikakuvaajan alla olevan pinta-alan (AUC) perusteella parhaimmaksi biomarkkeriksi (AUC 0,802) ja leukosytoosi (AUC 0,777) ja prokalsitoniini (AUC 0,771) seuraavaksi parhaiksi. Positiivinen ja negatiivinen uskottavuusosamäärä (UO+ ja UO-) suurenivat CRP:n katkaisupisteen suurentuessa (UO+ ja UO- olivat 2,08 ja 0,32 CRP:n katkaisupisteen ollessa 20 mg/l, 3,64 ja 0,36 CRP:n katkaisupisteen ollessa 50 mg/l ja 5,89 ja 0,47 CRP:n katkaisupisteen ollessa 100 mg/l).
Tutkimuksen johtopäätökset tukevat CRP:n käyttöä keuhkokuumeen diagnostiikassa sen toimivuuden, alhaisten kustannusten ja vieritutkimuksen saatavuuden vuoksi.
Vuonna 2017 julkaistussa alkuperäistutkimusten potilasaineistojen meta-analyysissä «Minnaard MC, de Groot JAH, Hopstaken RM, ym. The a...»2 tutkittiin, miten CRP:n lisääminen oireista ja löydöksistä koostuvaan selitysmalliin muutti sen kykyä erotella keuhkokuumepotilaat keuhkokuumeettomista. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella valikoitui kahdeksan alkuperäistutkimusta, joissa oli yhteensä 5 308 potilasta. Oireista ja löydöksistä koostuva malli sisälsi iän, hengenahdistuksen, kohonneen hengitysfrekvenssin, aiemmin esiintymättömän keuhkoauskultaatiolöydöksen (kuten vinkuna, rahina tai rätinä), yskän, lisääntyneet yskökset, rintakivun, kurkkukivun tai nuhan, tupakoinnin, kuumeen ja muiden sairauksien olemassaolon (sydämen vajaatoiminnan, diabeteksen, keuhkoahtaumataudin, astman, immuunipuutteen, syöpäsairauden tai munuaisten vajaatoiminnan). Kaikissa tutkimuksissa CRP:n lisääminen malliin lisäsi mallin kykyä erotella keuhkokuumepotilaat keuhkokuumeettomista. Kahdeksan aineiston meta-analyysin perusteella AUC parani 0,075.