KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Liikuntaharjoittelu ja äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt

Näytönastekatsaukset
12.5.2008
Katriina Kukkonen-Harjula

Näytön aste: C

Liikuntaharjoittelulla saattaa olla edullisia vaikutuksia raskauden aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön. Toistaiseksi harjoittelututkimuksia on vähän ja ne ovat olleet lyhytkestoisia (yleensä raskauden kolmas trimesteri).

Satunnaistettuun kontrolloituun «Avery MD, Leon AS, Kopher RA. Effects of a partially home-based exercise program for women with gestational diabetes. Obstet Gynecol 1997;89:10-5 »1 tutkimukseen valittiin raskaana olevia naisia (enintään 34. raskausviikko), joilla oli diagnosoitu raskausdiabetes yhdysvaltalaisten kriteerien mukaan. 33 henkilöä satunnaistettiin joko liikuntaryhmään tai vertailuryhmään (ei liikuntaa). Tutkimuksessa oli mukana loppuun asti 29 henkilöä. Ennen satunnaistamista tutkittavat olivat jo saaneet ohjausta ruokavaliosta ja kotiverinäytteen ottamisesta.

Liikuntaohjelmana oli 30 minuutin ergometripyöräilyä kahdesti viikossa valvottuna raskauden loppuun asti. Liikunnan teho oli 70 % arvioidusta maksimisykkeestä. Ennen jokaista harjoitusta sekä sen jälkeen sikiön sydänääniä kuunneltiin. Lisäksi tutkittavia kehotettiin liikkumaan omatoimisesti kerran tai kahdesti viikossa. Liikuntamuotona tällöin oli useimmiten kävely. Kestävyyssuorituskyky arvioitiin submaksimaalisessa polkupyöräergometritestissä. Tutkittavat tekivät kotiverikokeita glukoositasapainon arvioimiseksi (kolmasti viikossa paastonäyte sekä näyte 2 tunnin kuluttua päivän kustakin 3 ateriasta), lisäksi seurattiin glykoitunutta HbA1c:tä neljän viikon välein. Ruoansaantia seurattiin ruokapäiväkirjoilla.

Alkumittauksissa tutkittavien ikä oli keskimäärin 31 vuotta, he olivat 27. raskausviikolla, heidän painoindeksinsä (BMI) oli n. 31 (ennen raskautta noin 27) ja HbA1c oli 5.2 %. Liikuntaryhmässä toteutui keskimäärin 3 viikoittaista harjoitusta. Harjoittelun jälkeen arvioitu maksimaalinen hapenkulutus suureni liikuntaryhmässä noin 10 %, tosin osaa ei ennätetty testata ennen synnytystä (lukumäärää ei kerrottu). Vertailuryhmässä kunto ei parantunut tilastollisesti merkitsevästi (+ 5 %). Tutkittavien painon muutos raskauden loppuun ei ollut erilainen 2 ryhmässä eikä myöskään niiden henkilöiden osuus, jotka tarvitsivat insuliinilääkitystä raskauden aikana (4 liikuntaryhmässä vs. 2 verrokeissa). Raskauden kesto ja lapsen koko (tai makrosomisten lasten osuus) sekä keisarinleikkausten osuus olivat samanlaisia molemmissa ryhmissä.

Intervention kokonaiskestoa ei kerrottu. Osaan loppuanalyyseista otettiin mukaan ne, jotka olivat mukana ainakin 8 viikkoa ja joilta oli määritetty HbA1c vähintään kolmasti (n = 11). Tässä alaryhmässä muutokset eivät olleet erilaisia 2 tutkimusryhmässä. Myöskään koko ryhmässä ei ollut tutkimusryhmittäin eroa kotikokeiden glukoosipitoisuudessa.

Tutkijat arvelivat, että harjoittelun intensiteetti (teho) jäi vähäiseksi, mikä osaltaan vaikutti siihen, että edullisia muutoksia glukoositasapainossa ei todettu enemmän liikuntaryhmässä verrokeihin verrattuna. Eron toteamiseksi tutkimuksen voimalaskelmat olisivat vaatineet moninkertaisen tutkimusjoukon. Käytetty liikuntaohjelma oli turvallinen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance exercise decreases the need for insulin in overweight women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2004;190:188-93 »2 käytettiin lihasvoimaharjoittelua kuntosalilaittein kuntopiirityyppisesti. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko harjoittelu korvata insuliinilääkitystä raskausdiabeteksessa. Tutkimukseen rekrytoitiin 38 henkilöä, joiden piti olla 26.–32. raskausviikolla eikä heidän BMI:nsä saanut ylittää arvoa 40. Heidät satunnaistettiin dieettiryhmään tai dieetti + liikuntaryhmään. Harjoittelua oli kolme kertaa viikossa, joka kerta 8 liikettä. Glukoositasapainon seuranta tapahtui kotiverikokein (paasto ja 1 tai 2 tuntia aterian jälkeen). Ruokapäiväkirjoja ei käytetty.

Tutkimukseen satunnaistettiin 35 henkilöä, joista 32 pysyi mukana tutkimuksen loppuun asti. Alkumittauksissa tutkittavien ikä oli keskimäärin 31 vuotta, he olivat 29. raskausviikolla, heidän painoindeksinsä (BMI) oli ennen raskautta noin 27. Liikuntaryhmässä toteutui keskimäärin 2 viikoittaista liikuntakertaa. Intervention kokonaiskestoa ei kerrottu. Tutkimuksen päävastemuuttujana oli insuliinilääkityksen tarve (yhdysvaltalaisten glukoosirajojen perusteella), eikä tähän tullut tutkimusryhmien välille tilastollisesti merkitsevää eroa (7 henkilöä liikunta + dieettiryhmässä, 9 dieettiryhmässä). Kuitenkin yhdistelmähoitoryhmä tarvitsi pienemmän insuliiniannoksen ja aika tutkimuksen alusta insuliinilääkityksen aloitukseen oli heillä pidempi kuin dieettiryhmässä.

Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa, kun tarkasteltiin kotiseurantakokeiden tuloksia, synnytysajankohtaa (raskausviikot), keisarinleikkauksien osuutta tai lapsen syntymäpainoa. Intervention todettu vaikutus oli pienempi kuin voima-analyyseissä oli oletettu. Analyyseissä käytettiin ”intention to treat” -periaatetta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Liikuntahoidosta on siis kaikkiaan harvoja satunnaistettuja tutkimuksia. Aiheesta on muutamia katsauksia (esimerkiksi «Dempsey JC, Butler CL, Williams MA. No need for a pregnant pause: physical activity may reduce the occurrence of gestational diabetes mellitus and preeclampsia. Exerc Sport Sci Rev 2005;33:141-9 »3, «Impact of physical activity during pregnancy and postpartum on chronic disease risk. Med Sci Sports Exerc 2006;38:989-1006 »5, «Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise in the prevention and treatment of maternal-fetal disease: a review of the literature. Appl Physiol Nutr Metab 2006;31:661-74 »6) ja yksi systemoitu katsaus «Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 »4 (abstrakti «»1, katsaus «»2), johon hyväksyttiin 4 satunnaistettua tutkimusta (muun muassa kaikki edellä esitellyt tutkimukset) (yhteensä 116 tutkittavaa). Edellä mainitun Cochrane-katsauksen «Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 »4 «»2 perusteella liikuntaharjoittelun hyödyistä (glukoositasapainon parantaminen) tai haitoista raskausdiabeteksessa ei ole riittävästi näyttöä. Harjoittelututkimuksissa on ollut vähän tutkittavia, ja niissä harjoittelun kesto on ollut melko lyhytkestoista, keskimäärin muutaman kuukauden, osin johtuen siitä, että raskausdiabeteksen diagnoosi yleensä tehdään vasta 24. raskausviikon jälkeen. Liikuntaharjoittelun vaikutukset voivat tehostua, kun hoitoon liitetään ruokavaliomuutoksia, jotka tähtäävät liikapainon vähentämiseen. Kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu, jonka tavoitteena on kestävyys- tai lihasvoiman kohentaminen, ei saatavilla olevan niukan tutkimustiedon perusteella ole vaarallista naiselle eikä sikiölle. Käytännön liikuntaohje aiemmin vähän liikkuneelle on alkaa 15–30 minuutin reippaalla kävelyllä heti aamupalan jälkeen päivittäin estämään aterianjälkeistä veren glukoosipitoisuuden suurenemista.

Kirjallisuutta

  1. Avery MD, Leon AS, Kopher RA. Effects of a partially home-based exercise program for women with gestational diabetes. Obstet Gynecol 1997;89:10-5 «PMID: 8990428»PubMed
  2. Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance exercise decreases the need for insulin in overweight women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2004;190:188-93 «PMID: 14749658»PubMed
  3. Dempsey JC, Butler CL, Williams MA. No need for a pregnant pause: physical activity may reduce the occurrence of gestational diabetes mellitus and preeclampsia. Exerc Sport Sci Rev 2005;33:141-9 «PMID: 16006822»PubMed
  4. Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
  5. Impact of physical activity during pregnancy and postpartum on chronic disease risk. Med Sci Sports Exerc 2006;38:989-1006 «PMID: 16672855»PubMed
  6. Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise in the prevention and treatment of maternal-fetal disease: a review of the literature. Appl Physiol Nutr Metab 2006;31:661-74 «PMID: 17213880»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko