Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight ...»1 verrattiin dieettihoitoisten raskausdiabeetikoiden (n = 168) naisten, joilla oli raskausdiabeteksen riskitekijöitä, mutta normaali sokerirasitustulos (n = 141), tyypin 1 diabeetikoiden (n = 160) ja terveiden naisten (kontrolliryhmä, n = 128) lasten ylipainon (BMI ≥ 25 kg/m2) ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä näiden ollessa 18–27-vuotiaita. Osallistuneille tehtiin laaja kliininen tutkimus, jonka osallistumisprosentti oli 56.
Tutkimuksessa todettiin ylipainon riskin olevan raskausdiabeetikoiden lapsilla 2-kertainen (40 vs. 24 %) ja metabolisen oireyhtymän riskin 4-kertainen (24 vs. 6 %) kontrolliryhmään verrattuna.
Äidin raskaudenaikaisen sokerirasituksen kohonnut paastoverensokeri ja kohonnut 2 tunnin arvo olivat selvimmin yhteydessä syntyneen lapsen metabolisen oireyhtymän riskiin.
Edellä mainitusta tanskalaisaineistosta tehdyssä tutkimuksessa «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High preval...»2 oli tarkoituksena arvioida lasten sokeriaineenvaihduntaa ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä heidän ollessa 18–27-vuotiaita. Tutkittaville tehtiin 2 tunnin 75 g:n sokerirasitus.
Raskausdiabeetikoiden lapsista tyypin 2 diabetes, alentunut sokerinsieto tai kohonnut paastoverensokeri todettiin 21 %:lla, kun luku kontrolliryhmässä oli 4 %. Regressioanalyysissä riski raskausdiabeetikoiden lapsilla oli yli 7-kertainen (OS = 7,76, 95 % luottamusväli 2,58–23,39).
Tutkimuksessa pääteltiin, että kohdunsisäinen hyperglykemia on yhteydessä lapsen lisääntyneeseen sokeriaineenvaihdunnan riskiin.
Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa «Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweig...»3 selvitettiin äidin raskausdiabeteksen ja ylipainon itsenäistä vaikutusta syntyneen lapsen vyötärölihavuuden ja ylipainon esiintyvyyteen lasten ollessa 16-vuotiaita. Äidit jaettiin ensin 2 ryhmään raskaudenaikaisen sokerirasitustuloksen mukaan (poikkeava tai normaali), ja nämä ryhmät jaettiin edelleen 2 osaan sen mukaan, oliko äiti ennen raskautta normaali- vai ylipainoinen.
Tutkimuksessa todettiin, että vyötärölihavuuden (26 %, OR = 3,82) ja ylipainon (40 %, OR = 4,05) riski oli suurin niillä nuorilla, joiden äiti oli ylipainoinen ja hänellä oli raskausdiabetes. Normaalipainoisten raskausdiabeetikoiden lapsilla riski ei ollut lisääntynyt verrattaessa niihin lapsiin, joiden äidit olivat normaalipainoisia ja joiden sokeriaineenvaihdunta oli normaali.
Äidin raskautta edeltävä ylipaino oli tutkimuksen mukaan oleellisin lapsen ylipainoon ja vyötärölihavuuteen vaikuttava tekijä.
Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa «Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysme...»4 vertailtiin raskausdiabetekselle altistuneiden (n = 561) ja kontrolliryhmän (n = 597) lasten kehon koostumusta ja metaboliseen oireyhtymään liittyviä muuttujia 9–16 vuoden iässä.
Raskausdiabetekselle altistuneet lapset olivat painavampia, heillä oli korkeammat veren glukoosiarvot ja epäsuotuisampi veren rasva-arvojen profiili. Vaikutukset vyötärö-lantio-suhteeseen ja paastoglukoosiin olivat merkittäviä myös, kun äidin raskautta edeltänyt BMI huomioitiin sekoittavana tekijänä.
Osana HAPO-tutkimusta (Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome) «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association ...»5 seurattiin 4 832 lasta keskimäärin 11 vuoden ikään. Ensisijaisena vastemuuttujana oli ylipainon tai obesiteetin esiintyminen.
Raskausdiabetekselle altistuneista lapsista 40 % oli ylipainoisia tai obeeseja, kun kontrolliryhmän lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 29 %. Kun sekoittavana tekijänä huomioitiin äidin BMI raskauden aikana, ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkittävä (p = 0,05, OR = 1,21, 95 % luottamusväli 1,00–1,46). Kuitenkin, kun tarkasteltiin toissijaisina vastemuuttujina lisääntynyttä rasvakudosta kuvaavia muuttujia (obesiteetti, kehon rasvaprosentti, vyötärönympärys, ihopoimumittaus), olivat löydökset raskausdiabetekselle altistuneilla lapsilla merkittävästi epäsuotuisammat.
HAPO-tutkimuksen seurantatutkimuksessa «Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint As...»6 selvitettiin äidin raskausdiabeteksen ja raskaudenaikaisen obesiteetin vaikutuksia lapsuusiän lihavuuteen 4 832 lapsella 10–14 vuoden iässä.
Äidin raskaudenaikaisella obesiteetilla ja raskausdiabeteksella oli kumulatiivinen vaikutus lapsuusiän lihavuuteen. Kontrolliryhmän äitien (normaalipainoiset, ei raskausdiabetesta) lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 25 %. Obeesien äitien lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 55 % (OR = 3,00, 95 % luottamusväli 2,42–3,74), normaalipainoisien raskausdiabeetikkoäitien lapsista 34 % (OR = 1,39, 95 % luottamusväli 1,14–1,71) ja obeesien raskausdiabeetikkoäitien lapsista 59 % (OR = 3,55, 95 % luottamusväli 2,49–5,05).
HAPO-tutkimuksen seurantatutkimuksessa «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemi...»7 selvitettiin glukoosiaineenvaihduntaa 4 160 lapsella 10–14 vuoden iässä.
Sokerirasituskokeessa 11 %:lla raskausdiabetekselle altistuneista oli heikentynyt glukoosin sieto, kun kontrolliryhmän lapsista heikentynyt glukoosin sieto todettiin 5 %:lla (OR = 1,96, 95 % luottamusväli 1,41–2,73).