Takaisin

Raskausdiabetes ja lapsen ylipainon sekä metabolisten häiriöiden kehittymisen riski

Näytönastekatsaukset
Kalle Korhonen ja Marja Vääräsmäki
31.5.2022

Näytön aste: A

Äidin raskausdiabetes, erityisesti tämän liittyessä ylipainoon, lisää lapsen myöhemmän ylipainon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.

Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight ...»1 verrattiin dieettihoitoisten raskausdiabeetikoiden (n = 168) naisten, joilla oli raskausdiabeteksen riskitekijöitä, mutta normaali sokerirasitustulos (n = 141), tyypin 1 diabeetikoiden (n = 160) ja terveiden naisten (kontrolliryhmä, n = 128) lasten ylipainon (BMI ≥ 25 kg/m2) ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä näiden ollessa 18–27-vuotiaita. Osallistuneille tehtiin laaja kliininen tutkimus, jonka osallistumisprosentti oli 56.

Tutkimuksessa todettiin ylipainon riskin olevan raskausdiabeetikoiden lapsilla 2-kertainen (40 vs. 24 %) ja metabolisen oireyhtymän riskin 4-kertainen (24 vs. 6 %) kontrolliryhmään verrattuna.

Äidin raskaudenaikaisen sokerirasituksen kohonnut paastoverensokeri ja kohonnut 2 tunnin arvo olivat selvimmin yhteydessä syntyneen lapsen metabolisen oireyhtymän riskiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Edellä mainitusta tanskalaisaineistosta tehdyssä tutkimuksessa «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High preval...»2 oli tarkoituksena arvioida lasten sokeriaineenvaihduntaa ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä heidän ollessa 18–27-vuotiaita. Tutkittaville tehtiin 2 tunnin 75 g:n sokerirasitus.

Raskausdiabeetikoiden lapsista tyypin 2 diabetes, alentunut sokerinsieto tai kohonnut paastoverensokeri todettiin 21 %:lla, kun luku kontrolliryhmässä oli 4 %. Regressioanalyysissä riski raskausdiabeetikoiden lapsilla oli yli 7-kertainen (OS = 7,76, 95 % luottamusväli 2,58–23,39).

Tutkimuksessa pääteltiin, että kohdunsisäinen hyperglykemia on yhteydessä lapsen lisääntyneeseen sokeriaineenvaihdunnan riskiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa «Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweig...»3 selvitettiin äidin raskausdiabeteksen ja ylipainon itsenäistä vaikutusta syntyneen lapsen vyötärölihavuuden ja ylipainon esiintyvyyteen lasten ollessa 16-vuotiaita. Äidit jaettiin ensin 2 ryhmään raskaudenaikaisen sokerirasitustuloksen mukaan (poikkeava tai normaali), ja nämä ryhmät jaettiin edelleen 2 osaan sen mukaan, oliko äiti ennen raskautta normaali- vai ylipainoinen.

Tutkimuksessa todettiin, että vyötärölihavuuden (26 %, OR = 3,82) ja ylipainon (40 %, OR = 4,05) riski oli suurin niillä nuorilla, joiden äiti oli ylipainoinen ja hänellä oli raskausdiabetes. Normaalipainoisten raskausdiabeetikoiden lapsilla riski ei ollut lisääntynyt verrattaessa niihin lapsiin, joiden äidit olivat normaalipainoisia ja joiden sokeriaineenvaihdunta oli normaali.

Äidin raskautta edeltävä ylipaino oli tutkimuksen mukaan oleellisin lapsen ylipainoon ja vyötärölihavuuteen vaikuttava tekijä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa «Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysme...»4 vertailtiin raskausdiabetekselle altistuneiden (n = 561) ja kontrolliryhmän (n = 597) lasten kehon koostumusta ja metaboliseen oireyhtymään liittyviä muuttujia 9–16 vuoden iässä.

Raskausdiabetekselle altistuneet lapset olivat painavampia, heillä oli korkeammat veren glukoosiarvot ja epäsuotuisampi veren rasva-arvojen profiili. Vaikutukset vyötärö-lantio-suhteeseen ja paastoglukoosiin olivat merkittäviä myös, kun äidin raskautta edeltänyt BMI huomioitiin sekoittavana tekijänä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Osana HAPO-tutkimusta (Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome) «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association ...»5 seurattiin 4 832 lasta keskimäärin 11 vuoden ikään. Ensisijaisena vastemuuttujana oli ylipainon tai obesiteetin esiintyminen.

Raskausdiabetekselle altistuneista lapsista 40 % oli ylipainoisia tai obeeseja, kun kontrolliryhmän lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 29 %. Kun sekoittavana tekijänä huomioitiin äidin BMI raskauden aikana, ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkittävä (p = 0,05, OR = 1,21, 95 % luottamusväli 1,00–1,46). Kuitenkin, kun tarkasteltiin toissijaisina vastemuuttujina lisääntynyttä rasvakudosta kuvaavia muuttujia (obesiteetti, kehon rasvaprosentti, vyötärönympärys, ihopoimumittaus), olivat löydökset raskausdiabetekselle altistuneilla lapsilla merkittävästi epäsuotuisammat.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

HAPO-tutkimuksen seurantatutkimuksessa «Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint As...»6 selvitettiin äidin raskausdiabeteksen ja raskaudenaikaisen obesiteetin vaikutuksia lapsuusiän lihavuuteen 4 832 lapsella 10–14 vuoden iässä.

Äidin raskaudenaikaisella obesiteetilla ja raskausdiabeteksella oli kumulatiivinen vaikutus lapsuusiän lihavuuteen. Kontrolliryhmän äitien (normaalipainoiset, ei raskausdiabetesta) lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 25 %. Obeesien äitien lapsista ylipainoisia tai obeeseja oli 55 % (OR = 3,00, 95 % luottamusväli 2,42–3,74), normaalipainoisien raskausdiabeetikkoäitien lapsista 34 % (OR = 1,39, 95 % luottamusväli 1,14–1,71) ja obeesien raskausdiabeetikkoäitien lapsista 59 % (OR = 3,55, 95 % luottamusväli 2,49–5,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

HAPO-tutkimuksen seurantatutkimuksessa «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemi...»7 selvitettiin glukoosiaineenvaihduntaa 4 160 lapsella 10–14 vuoden iässä.

Sokerirasituskokeessa 11 %:lla raskausdiabetekselle altistuneista oli heikentynyt glukoosin sieto, kun kontrolliryhmän lapsista heikentynyt glukoosin sieto todettiin 5 %:lla (OR = 1,96, 95 % luottamusväli 1,41–2,73).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight and the metabolic syndrome in adult offspring of women with diet-treated gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2009;94:2464-70 «PMID: 19417040»PubMed
  2. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglycemia. Diabetes Care 2008;31:340-6 «PMID: 18000174»PubMed
  3. Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33:1115-21 «PMID: 20427685»PubMed
  4. Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysmetabolic Traits, and Earlier Onset of Female Puberty in Adolescent Offspring of Women With Gestational Diabetes Mellitus: A Clinical Study Within the Danish National Birth Cohort. Diabetes Care 2017;40:1746-1755 «PMID: 29038315»PubMed
  5. Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association of Gestational Diabetes With Maternal Disorders of Glucose Metabolism and Childhood Adiposity. JAMA 2018;320:1005-1016 «PMID: 30208453»PubMed
  6. Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint Associations of Maternal BMI and Glycemia with Childhood Adiposity. J Clin Endocrinol Metab 2020;105: «PMID: 32271383»PubMed
  7. Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome Follow-up Study (HAPO FUS): Maternal Gestational Diabetes Mellitus and Childhood Glucose Metabolism. Diabetes Care 2019;42:372-380 «PMID: 30655380»PubMed