KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Aterianjälkeinen glukoosi ja makrosomiavaara

Näytönastekatsaukset
12.5.2008
Sirkku Tulokas

Näytön aste = A

Tunnin kuluttua ateriasta mitattu veren glukoosipitoisuus näyttää parhaiten kuvaavan makrosomian vaaraa.

Firenzessä, Italiassa vuosina 1998–99 tehtyyn prospektiiviseen tutkimukseen «Parretti E, Mecacci F, Papini M ym. Third-trimester maternal glucose levels from diurnal profiles in nondiabetic pregnancies: correlation with sonographic parameters of fetal growth. Diabetes Care 200»1 otettiin 51 raskaana olevaa tervettä normaalipainoista äitiä, joilla 24.–28. raskausviikoilla tehty sokerirasitus oli normaali. 28.–38. raskausviikon välisenä aikana äidit tekivät 2 viikon välein 15 mittausta yhden vuorokauden aikana. Sikiön kasvua seurattiin ultraäänitutkimuksella raskausviikoilla 22, 28, 32 ja 36. Äidit saivat ohjeen säännöllisistä aterioista. Tutkijat havaitsivat yhden tunnin kuluttua ateriasta mitatun verensokerin korreloivan positiivisesti sikiön vatsan ympärysmittaan 28. raskausviikolla. 32. raskausviikolla samoin tunti aamiaisesta ja 1 ja 2 tunnin kuluttua lounaasta ja päivällisestä mitatut verensokerit korreloivat sikiön AC-mittaan. Vastaavasti 36. raskausviikolla sekä 1 että 2 tunnin postprandiaaliset verensokeriarvot korreloivat sikiön AC-mittaan. Lisäksi havaittiin negatiivinen korrelaatio 1 tunti postprandiaalisen verensokerin ja sikiön biparietaalimitan / vatsanympäryksen suhteen välillä. Siis jo 28. raskausviikosta lähtien raskauden loppuun saakka tunnin kuluttua ateriasta mitatut verensokeriarvot korreloivat sikiön kasvuun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa Kaliforniassa tehtiin prospektiivinen tutkimus «de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 »2, johon otettiin 66 raskausdiabetesta sairastavaa äitiä, joille oli 30. raskausviikolla tai sitä ennen aloitettu insuliinihoito. Äidit satunnaistettiin hoitamaan diabetestaan joko ennen aterioita tai tunti aterioiden jälkeen mitattujen verensokeriarvojen mukaan. Molemmat ryhmät mittasivat myös paastosokeria. Insuliinihoidossa tavoitteena oli verensokeri 3.3–5.9 mmol/l ennen aterioita ja alle 7.8 mmol/l tunti aterian jälkeen. Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan painon, painonnousun, gestaatioiän eikä komplianssin suhteen. Verensokeritavoitteet saavutettiin samalla tavalla kummassakin ryhmässä. HbA1c oli aterianjälkeisiä sokereita mittaavilla suurempi, -3.0 ± 2.2 % vs -0.6 ± 1.6 %, (p = 0.001), vastasyntyneiden paino oli pienempi 3 848 ± 668 vs 3 848 ± 434 g (p = 0.01) ja vastasyntyneillä oli vähemmän neonataalista hypoglykemiaa, 3 vs 21 % (p = 0.05), LGA 12 vs 42 % (p = 0.01) ja vähemmän keisarinleikkauksia, 12 vs 36 % (p = 0.04). Tutkijat päättelevät postprandiaalisen verensokeriseurannan tuottavan paremman sokeritasapainon ja vähemmän perinataalikomplikaatioita insuliinihoitoisessa raskausdiabeteksessa kuin preprandiaalisen seurannan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuosina 2000–2001 berliiniläiseen Charite Campus Virchow -klinikkaan otettiin prospektiiviseen tutkimukseen «Bühling KJ, Winkel T, Wolf C ym. Optimal timing for postprandial glucose measurement in pregnant women with diabetes and a non-diabetic pregnant population evaluated by the Continuous Glucose Monitori»3 53 naista, joiden raskaus oli 24–37 raskausviikoilla. Osalla oli diagnosoitu raskausdiabetes ja osalla oli ennestään tyypin 1 diabetes. Terveille tehtiin oraalinen 2 tunnin sokerirasitus 75 g glukoosiliuosta, jonka perusteella äidit jaettiin kahteen ryhmään; raskausdiabeetikot (n = 13) + tyypin 1 diabetesta sairastavat (n = 4) ja terveet (n = 36). Äideille tehtiin 3 vuorokauden sokeriseuranta (CGMS), joka kalibroitiin 7 Accu-Check-mittarilukemalla vuorokausittain. Jokaisen aterian yhteydessä 15 minuutin välein mitatut pre- ja postprandiaaliset verensokerit kirjattiin. Diabeetikkoryhmä erosi terveistä äidin painoindeksin ja lapsen syntymäpainon suhteen. Sensorilla saatujen mittausten lukumäärässä ei ollut eroja ryhmien välillä. Kun tutkimusryhmä jaettiin synnytystavan, painopersentiilin ja perinataalikomplikaatioiden suhteen ryhmiin, nähtiin ero 75 ja 105 min postprandiaalisissa verensokereissa (p < 0.05). Myös 60 ja 135 min sokeriarvot erosivat (p< 0.05) synnytystavan ja vastasyntyneen painopersentiilin suhteen. Tutkijat toteavat optimaalisen mittausajankohdan olevan 45–120 min aterian alusta. Käytännössä he suosittelevat mittausta 60 minuutin kuluttua.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 »2: Tyypin 1 diabeetikoita mukana korkeista HbA1c-arvoista päätellen.

«Bühling KJ, Winkel T, Wolf C ym. Optimal timing for postprandial glucose measurement in pregnant women with diabetes and a non-diabetic pregnant population evaluated by the Continuous Glucose Monitori»3: Pieni aineisto.

«»?: Huonona puolena on se, että kontrolleille ei kaikille tehty sokerirasitustestiä. Seulonta tehtiin vain riskiryhmille, mutta tämäkin tunnistaa huonosti raskausdiabeetikot.

Kirjallisuutta

  1. Parretti E, Mecacci F, Papini M ym. Third-trimester maternal glucose levels from diurnal profiles in nondiabetic pregnancies: correlation with sonographic parameters of fetal growth. Diabetes Care 2001;24:1319-23 «PMID: 11473063»PubMed
  2. de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
  3. Bühling KJ, Winkel T, Wolf C ym. Optimal timing for postprandial glucose measurement in pregnant women with diabetes and a non-diabetic pregnant population evaluated by the Continuous Glucose Monitoring System (CGMS). J Perinat Med 2005;33:125-31 «PMID: 15843262»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko