KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Raskausdiabeteksen hoito ja vastasyntyneen perinataalikomplikaatiot

Näytönastekatsaukset
10.6.2013
Hanna Soukka

Näytön aste: A

Raskausdiabeteksen tehostettu hoito vähentää vastasyntyneiden komplikaatioita.

Satunnaistetussa kontrolloidussa RCT-tutkimuksessa (Yhdysvallat ja Australia, yhteensä 14 keskusta) «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 »1 selvitettiin vuosina 1993–2003 raskausdiabeteksen hoidon vaikutusta perinataalikomplikaatioihin. Satunnaistaminen tehtiin raskausviikoilla 24–34. Interventioryhmässä (n = 490) hoitoon sisältyi henkilökohtainen ravitsemusneuvonta, sokeriarvojen kotimonitorointi ja tarvittaessa insuliinihoito. Kontrolliryhmässä (n = 510) toteutettiin rutiiniseurantaa. Osallistujat eivät saaneet tietää sokerirasitustestin arvojaan.

Yksi primaareista tulosmuuttujista oli vakava perinataalikomplikaatio (kuolema, hartiadystokia, luumurtuma, hermovamma). Interventioryhmässä näitä esiintyi huomattavasti vähemmän kuin rutiiniryhmässä, 1 vs 4 % (riskisuhde, RR 0,33; 95 % luottamusväli 0,14–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Vakaviin komplikaatioihin ei sisällytetty asfyksiaa eikä asfyksian esiintyvyyttä myöskään raportoitu.

Teksasilaisessa väestöpohjaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Langer O, Rodriguez DA, Xenakis EM ym. Intensified versus conventional management of gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1994;170:1036-46; discussion 1046-7 »2 selvitettiin vuosina 1989–93 raskausdiabeteksen intensiivisen hoidon vaikutusta haittavaikutuksien vähenemiseen. Intensiivihoitoryhmässä oli 1 145 ja konventionaalisen hoidon ryhmässä 1 316 naista. Kontrolliryhmänä toimi 4 922 raskaana ollutta ei-diabeetikkoa. Makrosomiaksi määritettiin syntymäpaino ≥ 4 000 g, LGA:ksi (large for gestational age) syntymäpaino ≥ 90 persentiilin, hypoglykemiaksi kaksi peräkkäistä veren sokeriarvoa < 1,7 mmol/l ja polysytemiaksi hematokriitti > 60 %. Diabeetikkoryhmät vastasivat toisiaan demografisilta ominaisuuksiltaan, mutta olivat vanhempia ja lihavampia kuin kontrolliryhmän naiset.

Konventionaalisen hoidon ryhmässä oli merkitsevästi enemmän LGA- ja makrosomialapsia verrattuna intensiivihoitoryhmään, 20,1 vs 13,1 %, RR 1,66 (luottamusväli 1,3–2,1) ja 13,6 vs 7,1 %, RR 2,07 (luottamusväli 1,6–2,8). Lisäksi intensiivihoitoryhmässä oli merkitsevästi vähemmän hoitopäiviä neonataaliosastolla, hengityskomplikaatioita sekä metabolisia komplikaatioita, ja määrät vastasivat kontrolliryhmän arvoja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Suurehko tutkimusaineisto. Satunnaistaminen oli puutteellista. 83 % tutkituista latinalaisamerikkalaisia, vain 12 % valkoisia.

Yhdysvaltalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 »3 66 insuliinihoitoista raskausdiabetesta sairastavaa naista satunnaistettiin 30. raskausviikolla monitoroimaan glukoositasapainoansa joko pre- tai postprandiaalisesti. Tutkimuksen alussa ryhmät eivät eronneet toisistaan. Vastasyntyneen tulosmuuttujina olivat syntymäpaino, Apgar-pisteet, hartiadystokiainsidenssi, syntymävamma, hypoglykemia (veren sokeri < 1,7 mmol/l), hyperbilirubinemia ja hengityskomplikaatiot.

Postprandiaaliseurantaryhmässä glykosyloitu hemoglobiini oli ennen synnytystä merkitsevästi pienempi kuin preprandiaaliryhmässä. Postprandiaalimonitorointiryhmässä vastasyntyneen paino oli pienempi (3 469 ± 668 g vs 3 848 ± 434 g, p = 0,01), LGA-lasten osuus pienempi (12 vs 42 %, RR 3,5, luottamusväli 1,3–9,5) ja hypoglykemiaa tuntui esiintyvän vähemmän (3 vs 21 %, RR 7,0, luottamusväli 0,9–53,8).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Pieni tutkimusaineisto.

Israelissa 274:llä raskausdiabeetikoilla vuosina 1993–97 tehdyssä satunnaistetussa prospektiivisessa tutkimuksessa «Nachum Z, Ben-Shlomo I, Weiner E ym. Twice daily versus four times daily insulin dose regimens for diabetes in pregnancy: randomised controlled trial. BMJ 1999;319:1223-7 »4 selvitettiin kahden eri insuliinihoitostrategian (kaksi- vs nelipistoshoito) vaikutusta äidin verensokeritasapainoon ja vastasyntyneeseen. Makrosomia määriteltiin syntymäpainona ≥ 4 000 g ja hypoglykemia verensokeriarvona < 1,9 mmol/l (ennenaikaisilla < 1,4 mmol/l) vähintään kahdesti 48 tunnin aikana.

Äitien verensokerin tasapaino oli parempi nelipistoshoitoryhmässä. Makrosomian esiintyvyydessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Nelipistosryhmässä vastasyntyneen morbiditeetti oli pienempi (RR 0,59, luottamusväli 0,38–0,92) ja hypoglykemiaa sekä hyperbilirubinemiaa esiintyi vähemmän (RR 0,12, luottamusväli 0,02–0,97; RR 0,51, 95 % luottamusväli 0,29–0,91).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kanadalaisessa prospektiivisessa satunnaistetussa pilottitutkimuksessa «Garner P, Okun N, Keely E ym. A randomized controlled trial of strict glycemic control and tertiary level obstetric care versus routine obstetric care in the management of gestational diabetes: a pilo»5 selvitettiin tiukan sokeritasapainokontrollin vaikutusta makrosomian, synnytysvamman, vastasyntyneen hypoglykemian ja operatiivisen synnytyksen esiintyvyyteen. 300 raskausdiabeetikkoa satunnaistettiin saamaan joko tehostettua hoitoa tertiäärikeskuksessa tai rutiinihoitoa. Tutkimuksen alussa ryhmät erosivat toisistaan preprandiaaliglukoosiarvoltaan (suurempi hoitoryhmässä). Kontrolliryhmässä oli 16 (10,6 %) naista, joille huonon sokeritasapainon vuoksi jouduttiin aloittamaan tehostettu hoito.

Hoitoryhmässä pre- ja postprandiaaliset veren sokeriarvot olivat merkitsevästi pienemmät 30–32. raskausviikolta lähtien synnytykseen saakka. Vastasyntyneiden syntymäpainoissa, hypoglykemian esiintyvyydessä tai syntymävammojen esiintyvyydessä ei ollut eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Raskausdiabetes 1

Kommentti: Pilottitutkimus, jossa oli kohtalainen ryhmäkoko.

Kirjallisuutta

  1. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
  2. Langer O, Rodriguez DA, Xenakis EM ym. Intensified versus conventional management of gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1994;170:1036-46; discussion 1046-7 «PMID: 8166187»PubMed
  3. de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
  4. Nachum Z, Ben-Shlomo I, Weiner E ym. Twice daily versus four times daily insulin dose regimens for diabetes in pregnancy: randomised controlled trial. BMJ 1999;319:1223-7 «PMID: 10550081»PubMed
  5. Garner P, Okun N, Keely E ym. A randomized controlled trial of strict glycemic control and tertiary level obstetric care versus routine obstetric care in the management of gestational diabetes: a pilot study. Am J Obstet Gynecol 1997;177:190-5 «PMID: 9240606»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Raskausdiabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko