KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Olkapunosvaurion esiintyvyys raskausdiabeteksen yhteydessä

Näytönastekatsaukset
28.4.2008
Hanna Soukka

Näytön aste: C

Raskausdiabetes näyttää lisäävän lapsen olkapunosvaurion riskiä. Yleisimmin kyseessä on Erbin pareesi.

Kaliforniassa tutkittiin vuosina 1994 ja 1995 sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä «Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 »1 olkapunosvaurioon liittyviä lisädiagnooseja, joista yksi oli raskausdiabetes. Näiden kahden seurantavuoden aikana synnytti 1 094 298 naista, joiden lapsista 1 611:lla (0.15 %) oli diagnoosina olkapunosvaurio. Raskausdiabetes lisäsi vaurion riskiä 1.9-kertaiseksi (odds ratio, OR 1.9, 95 %:n luottamusväli, CI 1.7–2.1).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Bostonilaisessa sairaalassa «Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 »2 tutkittiin retrospektiivisena tapaus-verrokkitutkimuksena vuosina 1985–93 olkapunosvaurion esiintyvyyttä vastasyntyneiden potilastiedostoista. Tutkimuksessa selvitettiin olkapunosvaurion yhteyttä syntymäpainoon, synnytystapaan, hartiadystokian esiintymiseen sekä äidin raskausdiabetekseen tai muuhun diabetekseen (diabeteksen tyyppiä ei eritelty). Tuloksia verrattiin samana ajankohtana elävänä syntyneisiin lapsiin, joilla ei esiintynyt olkapunosvauriota. Tutkimusajankohtana syntyi yhteensä 77 616 lasta, joista 80:lla oli olkapunosvaurio (1.03/1 000 elävänä syntynyttä). 10 olkapunosvauriolasta syntyi diabeetikkoäideille. Diabetekseen liittyi selkeästi suurentunut riski olkapunosvaurioon (OR 3.19, CI 1.62–6.27).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa retrospektiiviseen seurantatutkimukseen «Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11»3 otettiin mukaan vuosina 1988–97 yhden lapsen synnyttäneet raskausdiabetekseen sairastuneet naiset (N = 898), joilla oli 2 tai 3 patologista arvoa kahden tunnin glukoosirasituskokeessa. Kontrolleina (n = 798) olivat kaikki toisella paikkakunnalla vuosina 1994–95 yhden lapsen synnyttäneet naiset, joilla ei ollut raskausdiabetesta. Kahden tunnin sokerirasitustestin patologiset rajat olivat 5.1–10–8.7 mmol/l (0, 1 ja 2 tuntia). Insuliinihoidon aloituskriteerit olivat samat kuin tässä Käypä hoito suosituksessa. Erbin pareesia esiintyi verrokkien lapsista 0.3 %:lla, ruokavaliohoitoisten raskausdiabeetikoiden lapsista 1.7 %:lla ja insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 1.6 %:lla (p = 0.013).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 »1: Retrospektiivinen tutkimus. Tapaukset etsitty hoitoilmoitusrekistereiden perusteella, ja osa äidin diabetestapauksista on voinut jäädä rekisteröimättä. Laaja väestöpohjainen tutkimus. Raskausdiabeteksen diagnoosimenetelmää ei kerrottu.

«Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 »2: Suuri aineisto. Diabetesryhmiä ei eritelty. Tutkimus perustui potilasrekistereiden tietoihin, mitkä saattavat olla puutteelliset.

«Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11»3: Kontrolliryhmälle ei tehty sokerirasitustestiä, mikä huonontaa tutkimuksen laatua.

Kirjallisuutta

  1. Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 «PMID: 10214829»PubMed
  2. Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 «PMID: 9166293»PubMed
  3. Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko