KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Makrosomia ja raskausdiabetes

Näytönastekatsaukset
28.4.2008
Hanna Soukka

Näytön aste: B

Raskausdiabetes lisää sikiön makrosomian riskiä.

Teksasilaisessa prospektiivisessa potilas-verrokkitutkimuksessa «Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes: the consequences of not treating. Am J Obstet Gynecol 2005;192:989-97 »1 selvitettiin hoitamattomaan raskausdiabetekseen (n = 555, diagnoosi vasta 37. gestaatioviikon jälkeen) liittyviä komplikaatioita verrattuna hoidettuun raskausdiabetekseen (n = 1 110) ja terveisiin kontrolleihin (n = 1 110). Makrosomia määriteltiin yli 4 000 g:n syntymäpainona ja LGA (large for gestational age) yli 90. persentiilin ylittävänä syntymäpainona gestaatioikä huomioiden. Makrosomiaa esiintyi hoitamattomien raskausdiabeetikkojen vastasyntyneillä huomattavasti enemmän verrattuna terveiden äitien ryhmään, 17 vs 8 %; odds ratio, OR 2.66 (95 %:n luottamusväli 1.93–3.67). Vastaavat luvut LGA:n esiintyvyydelle olivat 29 vs 11 %; OR 3.28 (95 %:n luottamusväli 2.53–4.6). Hoidettujen raskausdiabeetikkojen lasten ja terveiden äitien lasten välillä ei ollut eroa makrosomian tai LGA:n esiintyvyydessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Yhdysvalloissa tehdyssä retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Ehrenberg HM, Mercer BM, Catalano PM. The influence of obesity and diabetes on the prevalence of macrosomia. Am J Obstet Gynecol 2004;191:964-8 »2 selvitettiin äidin painoindeksin eli BMI:n ja diabeteksen vaikutusta LGA-prevalenssiin vuosina 1997–2001 yhteensä 12 950 täysiaikaisessa yksöisraskaudessa. Tutkittavat jaettiin BMI:n perusteella neljään ryhmään (alipainoiset, normaalipainoiset, ylipainoiset ja lihavat) sekä diabeteksen suhteen raskausdiabetekseen, jossa dieettihoito (n = 303, 2.3 %) tai dieetti- ja insuliinihoito (n = 94, 0.7 %) ja pregestaatiodiabetekseen. LGA määriteltiin vastasyntyneen painona, joka ylitti 90. persentiilin rajan gestaatioikä huomioiden.

LGA:n esiintyvyys koko aineistossa oli 11.8 %. Dieettihoitoiseen raskausdiabetekseen (vs muut tutkitut) liittyi merkitsevästi suurentunut vastasyntyneen LGA-riski, 29.4 vs 11.4 %; odds ratio, OR 3.2 (95 %:n luottamusväli, CI 2.48–4.18) ja dieetti- ja insuliinihoitoiseen raskausdiabetekseen, 29.8 vs 11.7 %; OR 3.2 (CI 2.0–5.09).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Teksasilaisessa retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Casey BM, Lucas MJ, Mcintire DD ym. Pregnancy outcomes in women with gestational diabetes compared with the general obstetric population. Obstet Gynecol 1997;90:869-73 »3 selvitettiin vuosina 1991–95 raskausdiabetekseen liittyviä tekijöitä verrattuna tavalliseen gynekologiseen aineistoon. Yhteensä 61 209 naista synnytti tutkimusaikana, näistä 874:llä diagnosoitiin raskausdiabetes. LGA määriteltiin 90. persentiilin painokäyrän mukaan. Lasten syntymäpaino oli raskausdiabetesryhmässä merkitsevästi suurempi, 3 581 ± 616 g (keskiarvo ± SD) vs 3 290 ± 546 g (p < 0.001). Makrosomisten lasten (syntymäpaino yli 4 500 g) määrä ja LGA-lasten määrä oli merkitsevästi suurempi raskausdiabetesryhmässä, 5 vs 1 %; OR 5.22 (CI 3.84–7.09) ja 35 vs 14 %; OR 3.31 (CI 2.87–3.81). Kun sekoittavat tekijät eliminoidaan (äidin ikä, paino, rotu), lisää raskausdiabetes yksinään LGA-riskiä 12 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ruotsalaisessa väestöpohjaisessa syntymärekisteritutkimuksessa «Surkan PJ, Hsieh CC, Johansson AL ym. Reasons for increasing trends in large for gestational age births. Obstet Gynecol 2004;104:720-6 »4 selvitettiin vuosina 1992–2001 täysiaikaisten vastasyntyneiden LGA:n esiintyvyyden muutosta ja muutokseen liittyviä maternaalisia tekijöitä. LGA määriteltiin > 2 SD:n syntymäpainona (ruotsalaiset viitearvot). Tutkimusajankohtana syntyi yhteensä 874 163 lasta, joista 7 173 lapsen äidillä oli raskausdiabetes. Tutkimuksen aikana LGA-lapsien määrä lisääntyi 3.32 %:sta 3.86 %:iin ja yli 4 500 g painavien määrä 3.71 %:sta 4.60 %:iin. Samaan aikaan ylipaino ja lihavuus (BMI ≥ 25) lisääntyivät 25.4 %:sta 35.5 %.iin. LGA-lasten määrä oli merkitsevästi suurempi raskausdiabeetikkojen alaryhmässä kuin ei-raskausdiabeetikkojen ryhmässä, 14.1 vs 3.5 %; OR 3.35 (CI 3.08–3.63).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa retrospektiiviseen seurantatutkimukseen «Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11»5 otettiin mukaan vuosina 1988–97 yhden lapsen synnyttäneet raskausdiabetekseen sairastuneet naiset (N = 898), joilla oli 2 tai 3 patologista arvoa kahden tunnin sokerirasituskokeessa. Kontrolleina (n = 798) olivat kaikki toisella paikkakunnalla vuosina 1994–95 yhden lapsen synnyttäneet naiset, joilla ei ollut raskausdiabetesta. Kahden tunnin sokerirasitustestin patologiset rajat olivat 5.1–10–8.7 mmol/l (0, 1 ja 2 tuntia). Insuliinihoidon aloituskriteerit olivat samat kuin tässä Käypä hoito -suosituksessa. Dieettihoitoisten raskausdiabeetikkoäitien lapsilla makrosomiaa esiintyi 4.6 %:lla ja insuliinihoitoisten lapsilla 18.4 %:lla, kun verrokkiäitien lapsilla sitä esiintyi vain 2.3 %:lla (P < 0.001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes: the consequences of not treating. Am J Obstet Gynecol 2005;192:989-97 »1: Tutkimusaineisto oli alhaisesta sosiaaliluokasta ja 20 %:lla ei ollut lainkaan prenataalikäyntejä.

«Ehrenberg HM, Mercer BM, Catalano PM. The influence of obesity and diabetes on the prevalence of macrosomia. Am J Obstet Gynecol 2004;191:964-8 »2: Retrospektiivisen tutkimukset rajoitukset. Suuri aineisto. Edellisestä tutkimuksesta poiketen dieettihoitoiseen raskausdiabetekseen liittyi yhtä suuri LGA-riski kuin insuliinihoitoiseen raskausdiabetekseen. Huomattava, että mustaihoisilla esiintyy enemmän makrosomiaa.

«Casey BM, Lucas MJ, Mcintire DD ym. Pregnancy outcomes in women with gestational diabetes compared with the general obstetric population. Obstet Gynecol 1997;90:869-73 »3: Suuri tutkimusaineisto. OR ja CI laskettu itse. Mustaihoisilla esiintyy enemmän makrosomiaa.

«Surkan PJ, Hsieh CC, Johansson AL ym. Reasons for increasing trends in large for gestational age births. Obstet Gynecol 2004;104:720-6 »4: Raskausdiabeteksen diagnoosikriteereitä ja hoitoa ei raportoitu.

«Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11»5: Kontrolliryhmälle ei tehty sokerirasitustestiä, mikä huonontaa tutkimuksen laatua.

Kirjallisuutta

  1. Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes: the consequences of not treating. Am J Obstet Gynecol 2005;192:989-97 «PMID: 15846171»PubMed
  2. Ehrenberg HM, Mercer BM, Catalano PM. The influence of obesity and diabetes on the prevalence of macrosomia. Am J Obstet Gynecol 2004;191:964-8 «PMID: 15467573»PubMed
  3. Casey BM, Lucas MJ, Mcintire DD ym. Pregnancy outcomes in women with gestational diabetes compared with the general obstetric population. Obstet Gynecol 1997;90:869-73 «PMID: 9397092»PubMed
  4. Surkan PJ, Hsieh CC, Johansson AL ym. Reasons for increasing trends in large for gestational age births. Obstet Gynecol 2004;104:720-6 «PMID: 15458892»PubMed
  5. Teramo K, Suhonen L, Hiilesmaa V. Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä. Suom Lääkäril 2007;62:507-11
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko