KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Raskausdiabeetikoiden sairastuvuus tyypin 2 diabetekseen

Näytönastekatsaukset
28.4.2008
Nina Peränen

Näytön aste: A

Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua diabetekseen, erityisesti tyypin 2 diabetekseen.

Yhdysvaltalaisessa systemaattisessa katsauksessa «Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 »1 etsittiin artikkeleita vuosilta 1965–2001 hakusanoilla raskausdiabetes ja tyypin 2 diabetes. Tutkimuksia löytyi 385, joista analysoitiin 28. Tutkimusten inkluusiokriteereinä olivat: raskausdiabeteksen kriteerit, tyypin 2 diabeteksen diagnoosikriteerit sekä raskausdiabeetikoiden raportoitu riski tyypin 2 diabetekseen. Diabeteksen esiintyvyys raskausdiabeetikoilla vaihteli 2.6–70 %, kun seuranta-aika oli kuudesta kuukaudesta 28 vuoteen. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys lisääntyi merkittävästi viisi vuotta synnytyksestä ja tasaantui kymmenen vuoden jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tanskalaisessa tutkimuksessa «Damm P, Kühl C, Bertelsen A ym. Predictive factors for the development of diabetes in women with previous gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1992;167:607-16 »2 seurattiin 241 raskausdiabeetikkoa 2–11 vuoden ajan synnytyksen jälkeen. Kontrolliryhmänä toimi 57 naista, joilla oli normaali sokerirasitus raskauden aikana. Sokerirasitukset oli tehty keskimäärin raskausviikolla 34. Poikkeava myöhempi sokerirasitus löytyi 83 naiselta (34.4 %), joilla siis alun perin ollut raskausdiabetes, sekä kontrolleista (n = 57) kolmella (5.3 %). Aiemmille raskausdiabeetikoille myöhempi diabetes oli kehittynyt 42:lle (17.4 %), joista tyypin 1 diabetes 3.7 %:lle ja tyypin 2 diabetes 13.7 %:lle. Kontrolliryhmästä ei yksikään ollut sairastunut diabetekseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Lontoossa tehty tutkimus «Kousta E, Lawrence NJ, Penny A ym. Implications of new diagnostic criteria for abnormal glucose homeostasis in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 1999;22:933-7 »3, jossa 192 raskausdiabeetikkoa tutkittiin seitsemän vuotta (1–86 kuukautta) synnytyksen jälkeen. 27 (14 %) suljettiin pois jo diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen takia, joten tutkimusryhmään jäi 165 henkilöä. Tutkimuksessa verrattiin WHO:n (1985) ja USA:n ADA:n (1997) raskausdiabeteksen kriteereitä. Kun raskausdiabeetikoille tehtiin 75 g:n 2 h:n sokerirasitus ja käytössä olivat WHO:n kriteerit, löytyi tutkittavilta 52:lla (31 %) heikentynyt glukoosinsieto eli IGT, 22:lla (13.3 %) diabetes ja 91:lla (55 %) oli normaali glukoosinsieto.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa «Lauenborg J, Hansen T, Jensen DM ym. Increasing incidence of diabetes after gestational diabetes: a long-term follow-up in a Danish population. Diabetes Care 2004;27:1194-9 »4 seurattiin 2–11 vuotta synnytyksestä "vanhaa kohorttia" eli ruokavaliohoitoisia vuosina 1978–1985 synnyttäneitä raskausdiabeetikoita (n = 151) sekä "uutta kohorttia" (n = 330), jotka olivat synnyttäneet vuosina 1987–96. Koko kohorttia seurattiin keskimäärin 9.8 vuotta. Diagnoosit perustuivat 50 g:n sokerirasitukseen ennen vuotta 1986, jonka jälkeen 75 g. Diabetekseen oli sairastunut 192 (39.9 %), joista tyypin 1 21:llä ja tyypin 2 171:llä. IGT oli todettu 192 (27.0 %). Kohortteja verrattaessa diabeteksen esiintyvyys oli kaksinkertainen uudessa kohortissa verrattuna vanhaan (P < 0.0005).

Tutkimuksessa siis verrattiin kahta raskausdiabeteskohorttia:

  • vanha kohortti, jossa 241 naista, joilla vuosina 1978–85 dieettihoitoinen raskausdiabetes (diagnosoitu 3 t:n glukoosirasituskokeella, OGTT, 50 g:n glukoosiannos). Seuranta-aika (tutkittiin vuonna 1990) oli keskimäärin 6.0 vuotta (4.6–7.7 vuotta). BMI vuonna 1990: 25.1 (21.5–30.1). Diabetes oli kehittynyt 18.3 %:lle, IGT/IFG (heikentynyt glukoosinsieto/ heikentynyt paastoglukoosi) 19.5 %:lle.
  • uusi kohortti, jossa 512 naista, joilla vuosina 1987–96 diagnosoitu raskausdiabetes (diagnosoitu 3 t:n OGTT:lla, 75 g:n glukoosiannos). Seuranta-aika (tutkittiin vuonna 2002) oli 7.4 vuotta (5.6–9.9 vuotta). BMI vuonna 2002 oli 28.5 (24.2–33.1).

Raskausdiabetesdiagnoosi tehtiin siis OGTT:n mukaan: jos 2–7 arvoista ko. testissä olivat yli 3 SD standardipopulaatiosta, joka normaalipainoinen ilman diabetessukuhistoriaa. Tämä tarkoitti sitä, että venaplasman raja-arvo oli 6.2–6.4 mmol/l ja 2 h:n arvo 7.6–8.9 mmol/l. Seulontakoe tehtiin niille, joiden BMI ≥ 27, aikaisempi makrosominen lapsi (> 4 500 g), glukosuriaa, aikaisemmin sairastettu raskausdiabetes, ikä 35 vuotta ja yli, paastoverensokeri koholla (kapillaari kokoveri 4.1 mmol/l tai yli tai kapillaari plasma 4.7 mmol/l tai yli). Logistisessa regressioanalyysissä (adjustoitu odds ratio, OR) uusi kohortti (3.1, 95 %:n luottamusväli 1.9–5.3), ennen raskautta todettu ylipaino (2.0, 95 %:n luottamusväli 1.1–3.4), suuri paastoverensokeri diagnostisessa OGTT:ssa (2.5, 95 %:n luottamusväli 1.5–42), raskausdiabetesdiagnoosi ennen 24. raskausviikkoa (2.3 (95 %:n luottamusväli 1.2–4.5), heikentynyt glukoosinsieto (IGT 2 kuukautta synnytyksen jälkeen) (5.8, 95 %:n luottamusväli 3.3–9.9) vaikuttivat itsenäisesti diabeteksen kehittymiseen. Tutkijat toteavat, että raskausdiabeteksen jälkeen kehittyvä diabeteksen insidenssi on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Suurimpana syynä he pitävät painonnousua.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Espanjalaisessa tutkimuksessa «Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 »5 seurattiin vuosina 1986–93 synnyttäneitä 696 raskausdiabeetikkoa 11 vuotta. Kontrolliryhmänä n = 70 oli vastaavana ajankohtana synnyttäneet naiset, joilla oli normaali sokerirasitus. Ensimmäinen 2 tunnin 75-g sokerirasitus tehtiin kuusi viikkoa synnytyksestä tai imetyksen päätyttyä ja uusittiin viisi vuotta ensimmäisestä. Kuuden vuoden kohdalla 44 (6 %) oli sairastunut diabetekseen (0.7 %:llä tyyppi 1), 61 (9 %) IGT:hen, ja 25:llä (4 %) oli heikentynyt paastoglukoosi (IFG). 11 vuoden seurannassa riski sairastua diabetekseen oli raskausdiabeetikoilla 13.8 % ja kontrolleilla 0 % (P = 0.02).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

O´Sullivan «O´Sullivan JB. Diabetes mellitus after GDM. Diabetes 1991;40 (Suppl 2):131-5»6 oli vertaillut raskausdiabeetikoiden seurantatutkimuksia (n = 12) vuosilta 1960–90. Tutkimuksissa diabetesta ja IGT:tä löytyi 19–87 %:lla riippuen seuranta-ajasta (0–28 vuotta) ja diagnoosikriteereistä. Diabetesta yksinään löytyi 6–62 %:lla.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit

«Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 »1: Tutkimuksissa valkoihoisia oli 24–91 %. Ilmaantuvuus on siis lisääntymässä uudemmissa tutkimuksissa.

«Damm P, Kühl C, Bertelsen A ym. Predictive factors for the development of diabetes in women with previous gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1992;167:607-16 »2: Tutkimus vuosilta 1978–1985. Kontrolliryhmäläiset olivat nuorempia ja hoikempia eikä heidän suvussaan ollut diabetesta. Raskausdiabeetikoilla 22 %:lla oli suvussa diabetesta.

«Kousta E, Lawrence NJ, Penny A ym. Implications of new diagnostic criteria for abnormal glucose homeostasis in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 1999;22:933-7 »3: 35 % tutkittavista eurooppalaisia, loput edustivat eri rotuja.

«Lauenborg J, Hansen T, Jensen DM ym. Increasing incidence of diabetes after gestational diabetes: a long-term follow-up in a Danish population. Diabetes Care 2004;27:1194-9 »4: Hankala tutkimusasetelma, muun muassa diagnosointimenetelmien erot vanhassa (50 g OGTT) ja uudessa (75 g OGTT) jonkin verran erilaiset. Lisäksi paastosokeriarvot melko korkeat raja-arvoiksi (Suomessa 5.5 mmol/l, ko. tutkimuksessa 6.2–6.4 mmol/l). Ko. populaatio olisi Suomessa hoidettu jo insuliinilla eli olisivat selkeästi suuren riskin potilaita.

«Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 »5: raskausdiabetes diagnoosi tehtiin 50 g:n 1 h:n sokerirasituskokeella.

«O´Sullivan JB. Diabetes mellitus after GDM. Diabetes 1991;40 (Suppl 2):131-5»6: Raskausdiabeteksen ja diabeteksen kriteereissä oli laaja kirjo tutkimuksissa. Mukana vanhoja tutkimuksia, tuorein oli vuodelta 1990.

Kirjallisuutta

  1. Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 «PMID: 12351492»PubMed
  2. Damm P, Kühl C, Bertelsen A ym. Predictive factors for the development of diabetes in women with previous gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1992;167:607-16 «PMID: 1530012»PubMed
  3. Kousta E, Lawrence NJ, Penny A ym. Implications of new diagnostic criteria for abnormal glucose homeostasis in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 1999;22:933-7 «PMID: 10372245»PubMed
  4. Lauenborg J, Hansen T, Jensen DM ym. Increasing incidence of diabetes after gestational diabetes: a long-term follow-up in a Danish population. Diabetes Care 2004;27:1194-9 «PMID: 15111544»PubMed
  5. Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 «PMID: 12663597»PubMed
  6. O´Sullivan JB. Diabetes mellitus after GDM. Diabetes 1991;40 (Suppl 2):131-5
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko