KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Raskausdiabeteksen insuliinihoidon vaikutus sikiön ennusteeseen

Näytönastekatsaukset
28.4.2008
Risto Kaaja

Näytön aste = B

Insuliinihoito vähentää sikiön makrosomian kehittymistä niillä raskausdiabeetikoilla, joilla sikiön vatsan ympärysmitta ultraäänellä mitattuna toistetusti ylittää 75. persentiilin.

Kyseessä 303 latinalaisen Amerikan raskausdiabeetikkoa «Buchanan TA, Kjos SL, Montoro MN ym. Use of fetal ultrasound to select metabolic therapy for pregnancies complicated by mild gestational diabetes. Diabetes Care 1994;17:275-83 »1, joiden sikiön vatsan ympärys ylitti ≥ 75. persentiilin raskausviikoilla 29–33. Kaikki sairastivat lievää raskausdiabetesta, paasto-P-glukoosi oli alle 5.8 mmol/l. Heidät randomoitiin saamaan joko pelkkää dieettiä (n = 29) tai dieettiä +insuliinia (30). Insuliinihoidon ansiosta äitien kapillaarisokeriarvot olivat alhaisemmat, koeaterian jälkeinen triglyseridinousua ei tapahtunut, ja makrosomisten lasten määrä putosi 45 %:sta 13 %:iin (P < 0.02).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sikiön kasvun seuranta (ultraääni) auttaa poimimaan insuliinihoitoa tarvitsevat raskausdiabeetikot «Schaefer-Graf UM, Kjos SL, Fauzan OH ym. A randomized trial evaluating a predominantly fetal growth-based strategy to guide management of gestational diabetes in Caucasian women. Diabetes Care 2004;27»2. Raskausdiabetespotilaat joiden paastokapillaariglukoosi oli alle 6.7 mmol/l ja 2 tunnin aterian jälkeinen alle 11.1 mmol/l, osallistuivat tutkimukseen. Puolet randomoitiin ryhmään, joiden raskausdiabetesta hoidettiin puhtaasti sokeriarvojen perusteella (N = 100) ja puolet, joiden sokeritautia hoidettiin sokeriarvojen ja sikiön kasvun (ultraääni) perusteella (N = 99). Insuliini aloitettiin ensin mainitussa ryhmässä, jos paastosokeri oli yli 5 mmol/l tai 2 tuntia aterian jälkeen 6.7 mmol/, ja jälkimmäisessä jos paastosokeri oli yli 6.7 mmol/l tai 2 tunnin arvo yli 11.1 mmol/l tai jos ultraäänitutkimuksessa sikiön vatsan ympärys oli yli 75 %. Insuliinia saavien osuus (30–40.4 %) ja hoidon kesto (8.3–8.1 viikkoa) olivat samaa luokkaa molemmissa ryhmissä. Ultraääniryhmässä insuliinin aloitus johtui vain sikiön suurentuneesta vatsanympäryksestä. Keisarinleikkausten (19–18.2 %), makrosomialasten (10–12.1 %), pienikokoisten lasten (13–12.1 %) ja hypoglykemioiden (16–17 %) määrät olivat samaa luokkaa molemmissa ryhmissä. Kirjoittajien mukaan sikiön kasvun huomioiminen voisi vähentää turhia sokeritestejä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tehostettu (insuliini)hoito vähentää sikiökomplikaatioita «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 »3. Tutkimuksen potilaat esivalittiin 50 g:n ja sen jälkeen valittiin 75 g:n sokerirasitustestin perusteella raskausviikoilla 24–34. Paastosokeriarvon piti olla alle 7.8 mmol/l ja kahden tunnin arvon alle 11.0 mmol/l. 490 naista randomoitiin aktiivihoitoryhmään (yksilöllinen dieettiohjaus, tiheät verensokerimittaukset ja tarvittaessa insuliinihoito, niin että paastoverensokerin piti olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisen arvon alle 7.0 mmol/l. 510 naista randomoitiin rutiinihoidon ryhmään. Aktiivihoitoryhmässä oli vähemmän makrosomiaa (vastasyntyneen paino alle 4 kg): 21 vs 10 % (P < 0.001).

Perinataaliongelmia (kuolleisuus, hartiadystokia ja muita synnytyskomplikaatioita) oli merkittävästi vähemmän aktiivihoitoryhmässä. Sikiökuolemia oli vain rutiinihoitoryhmässä (3 raskauden aikana, 2 synnytyksen yhteydessä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Buchanan TA, Kjos SL, Montoro MN ym. Use of fetal ultrasound to select metabolic therapy for pregnancies complicated by mild gestational diabetes. Diabetes Care 1994;17:275-83 »1: Melkoinen drop-out on voinut vaikuttaa valikoitumiseen, tosin ei selitä eroja ryhmien välillä (randomoitu tutkimus). Jälleen raskausdiabeteksen diagnoosikriteerit erilaisia kuin Suomessa.

«Schaefer-Graf UM, Kjos SL, Fauzan OH ym. A randomized trial evaluating a predominantly fetal growth-based strategy to guide management of gestational diabetes in Caucasian women. Diabetes Care 2004;27»2: Jälleen raskausdiabeteksen diagnoosikriteerit erilaisia kuin Suomessa.

«Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 »3: Hoitokriteerit ja insuliinihoidon aloittaminen, hoidon seuranta jonkin verran samoja kuin Suomessa. Huonona puolena se, että insuliinia saavia ei oltu erikseen evaluoitu.

Kirjallisuutta

  1. Buchanan TA, Kjos SL, Montoro MN ym. Use of fetal ultrasound to select metabolic therapy for pregnancies complicated by mild gestational diabetes. Diabetes Care 1994;17:275-83 «PMID: 8026282»PubMed
  2. Schaefer-Graf UM, Kjos SL, Fauzan OH ym. A randomized trial evaluating a predominantly fetal growth-based strategy to guide management of gestational diabetes in Caucasian women. Diabetes Care 2004;27:297-302 «PMID: 14747203»PubMed
  3. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko