Vuonna 2006 valmistuneen Cochrane-katsauksen päivityksessä «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»1 ja siitä laaditussa tiivistelmässä «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»2 arvioitiin kesäkuuhun 2008 mennessä julkaistut satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset antipsykoottien tehosta epävakaassa persoonallisuudessa. Yhdessä arvioiduista tutkimuksista haloperidolia verrattiin amitriptyliiniin, yhdessä haloperidolia MAO-inhibiittori feneltsiiniin, ja yhdeksässä antipsykoottia lumelääkkeeseen. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 1 017 potilasta. Tutkimuksissa käytettiin monia erilaisia oiremittareita. Katsauksen kirjoittajat arvioivat, että antipsykootit ovat ensilinjan lääkkeitä hoidettaessa epävakaaseen persoonallisuuteen liittyviä kognitio- ja havaintovääristymiä. Antipsykoottien arvioitiin myös lievittävän affektien säätelyhäiriötä.
Kommentti: Katsauksen tulkintaa vaikeuttaa potilaiden mahdollinen I-akselin rinnakkaissairastavuus ja käytettyjen mittareiden vaihtelevuus.
Yllä mainitun Cochrane-katsauksen aineiston keruun jälkeen on valmistunut neljä meta-analyysia «Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of p...»3, «Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of ...»4, «Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, an...»5, «Ingenhoven TJM, Duivenvoorden HJ. Differential eff...»6 antipsykoottien tehosta epävakaassa persoonallisuudessa.
Nose työtovereineen (2006) arvioi «Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of p...»3, että antipsykootit ovat mielialaa tasaavia lääkkeitä ja masennuslääkkeitä tehokkaampia erityisesti impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa.
Mercer työtovereineen (2009) kartoitti meta-analyysissaan «Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of ...»4 lääkkeiden tehoa erityisesti epävakaan persoonallisuuteen liittyvään masennukseen ja vihamielisyyteen. Heidän arvionsa mukaan mielialaa tasaavat lääkkeet lievittivät vihamielisyyttä antipsykootteja ja masennuslääkkeitä tehokkaammin.
Vita työtovereineen (2011) arvioi «Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, an...»5, että antipsykootit lievittivät kognitio- ja havaintovääristymiä masennuslääkkeitä tehokkaammin. He tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että mielialaa tasaavat lääkkeet ovat antipsykootteja tehokkaampia sekä affektien säätelyhäiriön että impulsiivisen käyttäytymisen hoidossa.
Tuorein Ingenhovenin ja Duivenvoorden 2011 laatima meta-analyysi «Ingenhoven TJM, Duivenvoorden HJ. Differential eff...»6 käsitti 11 satunnaistettua ja lumekontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 1 152 potilasta. Antipsykootit lievittivät merkitsevästi vihamielisyyttä (SMD 0,39), kognitio- ja havaintovääristymiä (SMD 0,23) ja mielialan epävakautta (SMD 0,20). Antipsykootit eivät lievittäneet merkitsevästi impulsiivisuutta, masennusta tai ahdistuneisuutta.
Kommentti:
Mahdollinen samanaikaisten I-akselin häiriöiden esiintyminen potilailla ja käytettyjen mittareiden vaihtelevuus vaikeuttaa tulosten arviointia. Suurin osa tutkimuksiin osallistuneista potilaista oli naisia.
Näiden meta-analyysien ja niiden laatimisen jälkeen ilmestyneen laadukkaan tutkimuksen «Black DW, Zanarini MC, Romine A ym. Comparison of ...»7 perusteella seuraavien antipsykoottien tehosta epävakaassa persoonallisuudessa on näyttöä: haloperidoli, olantsapiini, ketiapiini ja aripipratsoli. Ei ole itsestään selvää, voidaanko myönteisiä tuloksia yleistää myös muihin toisen sukupolven antipsykootteihin. Näytön yhdenmukaisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomata, että yksi suurimmista (N = 314) olantsapiini-tutkimuksista oli negatiivinen «Schulz SC, Zanarini MC, Bateman A ym. Olanzapine f...»8, tsiprasidonista on julkaistu keskikokoinen (N = 60) negatiivinen tutkimus «Pascual JC, Soler J, Puigdemont D ym. Ziprasidone ...»9, ja aripipratsolia tutkinutta ryhmää «Nickel MK, Muehlbacher M, Nickel C ym. Aripiprazol...»10on syytetty tieteellisestä vilpistä «Stoffers JM, Lieb K. Pharmacotherapy for borderlin...»11.
«Black DW, Zanarini MC, Romine A ym. Comparison of ...»7 ja «Nickel MK, Muehlbacher M, Nickel C ym. Aripiprazol...»10
«Schulz SC, Zanarini MC, Bateman A ym. Olanzapine f...»8 ja «Pascual JC, Soler J, Puigdemont D ym. Ziprasidone ...»9
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti:
Amerikan psykiatriyhdistyksen epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suosituksessa «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»2 arvioitiin myös avoimia tutkimuksia ja tapausselostuksia. Uusimmat ja suurimmat tutkimukset eivät olleet käytettävissä suositusta laadittaessa. Suosituksessa päädyttiin arvioon, jonka mukaan ensimmäisen sukupolven antipsykootit lievittävät vihamielisyyttä, tahallista itsen vahingoittamista, paranoidisia ajatuksia, ahdistusta ja masennusta näytön asteella A ja toisen sukupolven antipsykootit näytön asteella C. Suosituksessa arvioitiin antipsykoottien tehoa kolmeen eri oiredimensioon: a) affektien säätelyhäiriö, b) impulssikontrollin häiriö sekä c) kognitio- ja havaintovääristymät. Antipsykootteja suositettiin ensisijaisiksi lääkkeiksi erityisesti oiredimension c) eli kognitio- ja havaintovääristymien hoitoon, eli suositus on samansuuntainen Cochrane-katsauksen «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»1, «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»2 johtopäätösten kanssa.
Näyttää siltä, että käytännössä toisen sukupolven antipsykootit ja mielialaa tasaavat lääkkeet ovat vähitellen syrjäyttämässä SSRI-lääkkeet epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvän affektien säätelyhäiriön ja impulssikontrollin häiriön ensisijaisena lääkehoitona «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»2, «Stoffers JM, Lieb K. Pharmacotherapy for borderlin...»11, «Abraham PF, Calabrese JR. Evidenced-based pharmaco...»13, «Pascual JC, Martín-Blanco A, Soler J ym. A natural...»14, «Feurino L 3rd, Silk KR. State of the art in the ph...»15, «Ripoll LH. Clinical psychopharmacology of borderli...»16