Tulosta

Dialektinen käyttäytymisterapia, epävakaa persoonallisuushäiriö ja päihteiden käyttö

Näytönastekatsaukset
20.2.2015
Sari Lindeman

Näytön aste: B

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) ilmeisesti vähentää päihteiden käyttöä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä naisilla, joilla on myös päihderiippuvuus-diagnoosi.

Linehan työtovereineen raportoi tutkimuksessaan «Linehan MM, Schmidt H 3rd, Dimeff LA ym. Dialectical behavior therapy for patients with borderline personality disorder and drug-dependence. Am J Addict 1999;8:279-92 »1DKT:n vaikuttavuudesta epävakaiden naisten päihteiden käyttöön. Potilaat seulottiin käyttäen SCID-II-haastattelua. Lisäksi potilailla oli SCID-I:n mukainen päihderiippuvuus (opiaatteihin, kokaiiniin, amfetamiiniin, rauhoittaviin, unilääkkeisiin, alkoholiin; yksinään tai useampiin näistä samanaikaisesti). Poissulkukriteerinä olivat skitsofrenia, muu psykoottinen häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai kehitysvammaisuus. Potilaat kaltaistettiin iän, päihderiippuvuuden vaikeusasteen, "muutosvalmiuden" ja yleisen sopeutumis- ja toimintakykyisyyden (V akseli, DSM-IV) suhteen. Heidät satunnaistettiin DKT-ryhmään ja "tavanomaista hoitoa" (TAU) saavaan ryhmään. Hoito kesti vuoden, ja potilaita arvioitiin ennen hoitoa sekä 4, 8, 12, ja 16 kuukauden kohdalla. Päihteiden käytön arvioi sokkoutettu haastattelija. Potilailta otettiin jokaisen arviointikerran yhteydessä virtsanäyte, ja lisäksi heiltä otettiin yksi virtsanäyte satunnaisesti arviointikertojen välillä. Päihteiden käyttöä arvioitiin strukturoiduilla haastatteluilla (päihteen laatu ja määrä), ja heidän päihteettömien päiviensä osuus määritettiin. Potilaiden ei todettu eronneen toisistaan I akselin muiden diagnoosien tai psyykelääkkeiden käytön suhteen (tämä siis raportoidaan tulososassa merkkinä siitä, että satunnaistaminen onnistui). Päihteettömien päivien osuus oli koko vuoden tarkastelujaksolla suurempi DKT-ryhmään kuuluneilla verrattuna kontrolliryhmään (0,83 vs 0,56, F = 7,85, p < 0,05, efektikoko 1,12). Virtsanäytteet vahvistivat tämän haastattelulla saadun tuloksen (puhtaiden näytteiden osuudet: 0,57 vs 0,33, F = 4,65, p < 0,10, efektikoko 0,63).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Linehanin ja työtovereiden tekemässä tutkimuksessa «Linehan MM, Dimeff LA, Reynolds SK ym. Dialectical behavior therapy versus comprehensive validation therapy plus 12-step for the treatment of opioid dependent women meeting criteria for borderline per»2 selvitettiin edelleen DKT:n vaikuttavuutta heroiiniriippuvaisilla epävakailla naisilla (N = 23). Vertailuryhmän potilaat saivat "validointiterapiaa" (Comprehensive Validation Therapy), johon oli liitetty 12 askeleen hoito-ohjelma. Tutkimusprotokolla eteni samoin kuin edellä: semistrukturoidut diagnoosit (I ja II akseli), kaltaistus, satunnaistaminen (ndkt = 11, ncvt+12-askeleen ohjelma = 12). Hoito kesti vuoden. Keskeinen vastemuuttuja oli opiaatti-vapaiden päivien lukumäärä. Sitä arvioitiin virtsanäytteillä (kolmesti viikossa hoitovuoden ajan ja 16 kuukauden seurantakäynnin kohdalla) ja sokkojen haastattelijoiden haastatteluilla juuri ennen hoidon alkua sekä 4, 8 ja 12 kuukauden kohdalla (juuri hoidon päätyttyä). Ensimmäisen 8 kuukauden aikana virtsanäytteiden perusteella arvioituna molemmissa ryhmissä opiaattien käytön todettiin vähentyneen lähtötasoon verrattuna yhtä paljon, mutta 8 kuukauden kohdalla CVT-ryhmään kuuluneilla opiaattien käyttö kääntyi nousuun, kun taas DKT-ryhmässä nousua ei tullut (t = 4,17, p < 0,001). Tämä trendi jatkui koko tutkimusvuoden loppuun. Muissa muuttujissa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: DKT:ssä ja CVT:ssä on paljon yhteisiä elementtejä. Jälkimmäinenkin on Linehanin kehittämä, ja keskeinen ero DKT:aan on se, että CVT:ssä terapeutti on "vähemmän direktiivinen".

van den Bosch työtovereineen selvitti tutkimuksessaan «van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical behavior therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27:91»3 DKT:n vaikuttavuutta epävakaiden naisten päihteiden väärinkäyttöön. Potilaille tehtiin DSM-IV:n mukainen epävakaa persoonallisuushäiriö (BPD) -diagnoosi. Sisäänottokriteerinä oli myös se, että potilaat olivat samanaikaisesti psykiatrisessa tai päihdeyksikön avohoidossa. Poissulkukriteereinä olivat kaksisuuntainen mielialahäiriö tai psykoottinen häiriö. Päihteiden käyttöä arvioitiin EuropASI -mittarilla. Tutkitut päihteet olivat kannabis, heroiini, kokaiini, metadoni, alkoholi, rauhoittavat yksinään tai useita näitä samanaikaisesti. Tutkimukseen osallistui 58 naista, joista 31:llä oli päihteiden väärinkäyttöä. Potilaat satunnaistettiin kahteen hoitoryhmään: DKT (n = 27) ja TAU (treatment as usual) (n = 31). Jälkimmäinen ryhmä jatkoi alkuperäisessä hoitoyksikössä, ja lisäksi he tapasivat enintään 2 kertaa kuukaudessa psykologin, psykiatrin tai sosiaalityöntekijän. DKT- ja TAU-ryhmien välillä ei todettu eroja päihdevapaiden päivien lukumäärissä 18 kuukauden seurannan kohdalla. Tutkijat päättelevät, että DKT ei vähennä tavanomaista hoitoa enemmän päihteiden väärinkäyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa ei arvioitu SCID-I-haastattelulla esimerkiksi riippuvuusdiagnooseja, vaan käytettiin ainoastaan itseraportointia. Tutkimuksessa ei käytetty myöskään esimerkiksi virtsa-analyysejä eikä kaltaistusta. Vaikka Linehanin työryhmän tutkimukset ovat tasokkaita, tulokset ovat ristiriitaisia, ja DKT:ta on verrattu tavanomaiseen hoitoon vain yhdessä tutkimuksessa.

Harned työryhmineen halusi tutkimuksessaan «Harned MS, Chapman AL, Dexter-Mazza ET ym. Treating co-occurring Axis I disorders in recurrently suicidal women with borderline personality disorder: a 2-year randomized trial of dialectical behavior »4 selvittää DKT:n vaikuttavuutta vakavaan masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin, päihdehäiriöihin ja syömishäiriöihin. Kohdejoukkona olivat sellaiset SCID-II-haastattelulla todennetusta epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosista kärsivät naiset, joilla oli edeltävästi toistuvaa itsetuhoista käyttäytymistä. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään: toiset saivat vuoden ajan DKT:aa (DBT-ryhmä, n = 60) ja toiset saivat mielenterveystyön ammattilaisten (experts) toteuttamaa psykiatrista hoitoa (CTBE-ryhmä, n = 49). Seuranta kesti vuoden. Kun SCID-I-haastattelun diagnooseja tarkasteltiin yhtenä ryhmänä, DBT- ja CTBE-ryhmät eivät eronneet toisistaan siinä, kuinka moni saavutti täyden remission hoidon jälkeen (efektikoko, Cohen´s w = 0,08, 95 % luottamusväli -0,4–0,30, χ2 = 0,51, p = 0,47). Sen sijaan päihdehäiriöiden osalta ryhmien välille tuli ero: DKT-hoitoa saaneet saavuttivat CTBE-hoitoa saaneita merkitsevästi useammin täyden remission (efektikoko w = 0,55, 95 % luottamusväli 0,17–0,93, χ2 = 5,13, p = 0,02), pystyivät olemaan enemmän (siis useampia päiviä) osittaisessa remissiossa (ryhmien ero: t = 2,08, Cohen´s d = 1,02, 95 % luottamusväli -0,04–1,98) ja raportoivat useammista täysin päihteettömistä päivistä kuin toinen ryhmä hoidon aikana ja myös seurannassa (ryhmien ero t(85) = 3,62, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Epävakaa persoonallisuus 1

Kommentti: Epävakaan persoonallisuushäiriön terapiahoitoja käsittelevään Cochrane-katsaukseen «Stoffers JM, Völlm BA, Rücker G ym. Psychological therapies for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD005652 »5ei ole sisällytetty ollenkaan tutkimuksia, joissa vastemuuttujina olisivat olleet päihdehäiriöt.

Kirjallisuutta

  1. Linehan MM, Schmidt H 3rd, Dimeff LA ym. Dialectical behavior therapy for patients with borderline personality disorder and drug-dependence. Am J Addict 1999;8:279-92 «PMID: 10598211»PubMed
  2. Linehan MM, Dimeff LA, Reynolds SK ym. Dialectical behavior therapy versus comprehensive validation therapy plus 12-step for the treatment of opioid dependent women meeting criteria for borderline personality disorder. Drug Alcohol Depend 2002;67:13-26 «PMID: 12062776»PubMed
  3. van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical behavior therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27:911-23 «PMID: 12369475»PubMed
  4. Harned MS, Chapman AL, Dexter-Mazza ET ym. Treating co-occurring Axis I disorders in recurrently suicidal women with borderline personality disorder: a 2-year randomized trial of dialectical behavior therapy versus community treatment by experts. J Consult Clin Psychol 2008;76:1068-75 «PMID: 19045974»PubMed
  5. Stoffers JM, Völlm BA, Rücker G ym. Psychological therapies for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD005652 «PMID: 22895952»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Epävakaa persoonallisuus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko