KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Alttius uusille skitsofreniajaksoille ja hoidon kesto

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Hannu Koponen

Näytön aste: B

Korkeasta uusiutumisriskistä johtuen uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.

104 ensipsykoosipotilasta käsittävässä tutkimusjoukossa «Robinson D, Woerner MG, Alvir JM ym. Predictors of relapse following response from a first episode of schizophrenia or schizoaffective disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:241-7 »1 viiden vuoden kumulatiivinen relapsiriski oli 81,9 % (95 % luottamusväli 70,6–93,2 %). Uusiutumisvaiheet olivat tavallisimpia kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta sen jälkeenkin uusiutumisriski oli runsaat 10 prosenttia.

Lääkehoidon lopettaminen lisäsi uusiutumisriskiä lähes viisinkertaiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 »2 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin kaksi vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 prosenttia jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä kuukauden tai pidempään

Kahden vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde HR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (riskisuhde = 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR = 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kiinalaisessa tutkimuksessa «Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schizophrenia: 2-year follow-up study in a rural Chinese community. Br J Psychiatry 2001;178:154-8 »3 seurattiin koskaan lääkehoitoa saamattomia skitsofreniapotilaita (N = 156) kahden vuoden ajan. Tutkimusjakson aikana noin kaksi kolmasosaa potilaista (N = 95) ei edelläänkään saanut tai hyväksynyt hoitoja. Näillä potilailla vuotuinen psykoosirelapsien määrä oli 8,3 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Robinson D, Woerner MG, Alvir JM ym. Predictors of relapse following response from a first episode of schizophrenia or schizoaffective disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:241-7 «PMID: 10078501»PubMed
  2. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
  3. Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schizophrenia: 2-year follow-up study in a rural Chinese community. Br J Psychiatry 2001;178:154-8 «PMID: 11157428»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko