Tulosta

Relapsin estäminen psykoosilääkkeillä

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Hannu Koponen

Näytön aste: A

Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.

Meta-analyysi «Leucht S, Barnes TR, Kissling W ym. Relapse prevention in schizophrenia with new-generation antipsychotics: a systematic review and exploratory meta-analysis of randomized, controlled trials. Am J Psy»1 perustuu kuuteen tutkimukseen (yhteensä 983 potilasta), joissa verrattiin toisen polven psykoosilääkettä ja lumetta keskenään sekä 11 tutkimukseen, joissa verrattiin tavanomaista (joka 10:ssä tutkimuksessa oli haloperidoli) ja toisen polven psykoosilääkettä (yhteensä 2 032 potilasta) psykoosin uusiutumisvaiheen estossa. Kaikki tutkimukset olivat kestoltaan ainakin puoli vuotta.

Toisen polven lääkkeet olivat selvästi lumetta tehokkaampia relapsien estossa (NNT = 5, 95 % luottamusväli 3–13). Relapsi ja hoidon epäonnistuminen olivat tavallisempia tavanomaisilla psykoosilääkkeillä kuin haloperidolilla, joskin eroa oli seitsemän prosenttiyksikköä (1 586 potilasta, NNT = 14, 95 % luottamusväli 10–33). Eroja eri psykoosilääkeryhmien välillä ei tullut esille haittavaikutusten vuoksi hoitonsa keskeyttäneiden määrässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysin jälkeen julkaistussa yhdysvaltalaisessa CATIE-tutkimuksessa «Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 »2 1 493 skitsofreniaa sairastavaa potilasta satunnaistettiin saamaan ketiapiinia (566 mg/vrk), olantsapiinia (20 mg/vrk), perfenatsiinia (22 mg/vrk), risperidonia (4,1 mg/vrk) tai tsiprasidonia (122 mg/vrk). 18 kuukauden seurannan aikana puuttuvan tehon takia hoidon keskeytti 275/1 175 toisen polven lääkkeitä käyttänyttä potilasta ja 65/257 perfenatsiinia käyttänyttä potilasta.

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aikana olantsapiinia saaneet potilaat joutuivat turvautumaan sairaalahoitoon muita ryhmiä vähemmän skitsofrenian pahentumisvaiheen vuoksi, ja heillä hoidon keskeytyminen tapahtui merkittävästi myöhemmin kuin perfenatsiinia, risperidonia, ketiapiinia tai tsiprasidonia saaneilla potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajassa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffect»3 selvitettiin ensipsykoosin vuoksi vuosien 1995 ja 2001 välillä sairaalahoitoon tulleiden 2 230 potilaan lääkehoitojen toteutumista, myöhempien sairaalahoitojen määrää ja kuolleisuutta. Lääkehoitoa selvitettiin 10 tavallisimmin käytetyn psykoosilääkkeen osalta. Referenssilääkkeenä toimi haloperidoli.

Tutkimuksen mukaan lääkehoito klotsapiinilla (RR 0,17, 95 % luottamusväli 0,10–0,29), pitkävaikutteisella perfenatsiinilla (0,24; 0,13–0,47) ja olantsapiinilla (0,35; 0,18–0,71) keskeytyi merkittävästi harvemmin kuin haloperidolilla. Samojen lääkkeiden käyttöön liittyi vähiten uusia sairaalahoitojaksoja (pitkävaikutteinen perfenatsiini 0,54; 0,41–0,71; olantsapiini 0,54; 0,41–0,71 ja klotsapiini 0,64; 0,48–0,85). Itsemurhat (37,4; 5,1–276) ja muu kuolleisuus (12,3; 6,0–24,1) olivat tavallisempia psykoosilääkehoitoa käyttämättömien ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 »4 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin kaksi vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 prosenttia jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä kuukauden tai pidempään.

Kahden vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde HR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (riskisuhde = 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR = 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 »4:Puutteellinen hoitomyöntyvyys on edelleen lääkehoidon keskeinen ongelma. Kaikilla markkinoilla olevilla psykoosilääkkeillä on psykoosin uusiutumista estävä vaikutus.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Leucht S, Barnes TR, Kissling W ym. Relapse prevention in schizophrenia with new-generation antipsychotics: a systematic review and exploratory meta-analysis of randomized, controlled trials. Am J Psychiatry 2003;160:1209-22 «PMID: 12832232»PubMed
  2. Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 «PMID: 16172203»PubMed
  3. Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006;333:224 «PMID: 16825203»PubMed
  4. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko