Tulosta

Antikolinergin ja psykoosilääkkeiden samanaikaisen käytön vaikutus skitsofreniapotilaiden kognitioon

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Hannu Koponen

Näytön aste: B

Suurina annoksina käytettynä perinteiset psykoosilääkkeet yhdessä antikolinergien kanssa ilmeisesti heikentävät kognitiivista toipumista.

Tähän saakka laajimmassa, yhdysvaltalaisessa 18 kuukauden riippumattomassa kaksoissokkotutkimuksessa (CATIE-tutkimus) «Keefe RS, Bilder RM, Davis SM ym. Neurocognitive effects of antipsychotic medications in patients with chronic schizophrenia in the CATIE Trial. Arch Gen Psychiatry 2007;64:633-47 »1 817 potilaalle tehtiin kognitiivisen tilan kartoitus ennen satunnaistamista ja kahden kuukauden kuluttua. Potilaat satunnaistettiin saamaan ketiapiinia (566 mg/vrk), olantsapiinia (21 mg/vrk), perfenatsiinia (22 mg/vrk), risperidonia (4,1 mg/vrk), tai tsiprasidonia (122 mg/vrk).

Kaikissa ryhmissä havaittiin pieni paraneminen kognitiivisessa suorituskyvyssä kahden ja kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksen alkamisesta. Eri valmisteiden välillä ei ollut eroja, kahden kuukauden kohdalla neurokognitiivisten oireiden vähenemä (Z-score, joka on kognitiivisten testien summapistemäärä) oli 0,13 olantsapiiniryhmässä, 0,25 perfenatsiiniryhmässä, 0,18 ketiapiiniryhmässä, 0,26 risperidoniryhmässä ja 0,12 tsiprasidoniryhmässä. Antikolinergista lääkitystä tutkimuksen aikana saaneiden potilaiden kognitiivinen suorituskyky sen sijaan ei korjautunut.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa 14 viikkoa kestäneessä lääketeollisuuden osittain rahoittamassa kaksoissokkotutkimuksessa «Bilder RM, Goldman RS, Volavka J ym. Neurocognitive effects of clozapine, olanzapine, risperidone, and haloperidol in patients with chronic schizophrenia or schizoaffective disorder. Am J Psychiatry 2»2 selvitettiin eri psykoosilääkehoitojen vaikutusta 16 eri neurokognitiiviseen muuttujaan. Tutkimukseen osallistui 101 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista psykoosia sairastavaa 18–60-vuotiasta sairaalapotilasta, joilla oli puutteellinen hoitovaste. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko klotsapiinia (450 mg/vrk), olantsapiinia (20 mg/vrk), risperidonia (8 mg/vrk) tai haloperidolia (20 mg/vrk). Kaikki haloperidolipotilaat saivat myös bentstropiinia ekstrapyramidaalisten haittojen ehkäisemiseksi.

Tutkimuksessa todettiin olantsapiinin ja risperidonin parantavan haloperidolia paremmin potilaiden kognitiivista suoriutumista, joskin vasteiden koot kognition eri osa-alueilla vaihtelivat vaatimattomasta keskisuureen. Klotsapiinin teho kognitiivisiin oireisiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä parempi kuin haloperidolin. Tutkimuksessa kognitiiviset oireet korreloivat sekä negatiivisiin että ekstrapyramidaalioireisiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa «Hill SK, Bishop JR, Palumbo D ym. Effect of second-generation antipsychotics on cognition: current issues and future challenges. Expert Rev Neurother 2010;10:43-57 »3 todetaan ensimmäisten, vuosien 1990 ja 1998 välillä julkaistujen ensimmäisen ja toisen polven psykoosilääkkeiden kognitiovaikutuksia kartoittaneiden tutkimusten (12 avointa ja 3 kaksoissokkoa vertailua; toisen polven lääkkeinä klotsapiini, risperidoni, tsiprasidoni, tsotepiini ja aripipratsoli) todenneen merkittävän eron toisen polven psykoosilääkkeiden eduksi (khii2 62,41; p = 0,0004). Sen sijaan myöhemmissä julkaisuissa (27 avointa, 14 kaksoissokkotutkimusta) kognitiota korjaavan tehon ero edellä mainittujen lääkeryhmien välillä oli pienempi (effect size 0,00–0,24).

Kommentit:

«Keefe RS, Bilder RM, Davis SM ym. Neurocognitive effects of antipsychotic medications in patients with chronic schizophrenia in the CATIE Trial. Arch Gen Psychiatry 2007;64:633-47 »1: Tutkimus ei anna aihetta olettaa, että toisen polven psykoosilääkkeillä yleensä olisi perinteisiä lääkkeitä parempi teho kognitiivisiin oireisiin. Perinteinen psykoosilääke perfenatsiini erosi edukseen muista 18 kuukauden kohdalla, mutta kaiken kaikkiaan lääkeaineiden välillä ei todettu eroja.

«Bilder RM, Goldman RS, Volavka J ym. Neurocognitive effects of clozapine, olanzapine, risperidone, and haloperidol in patients with chronic schizophrenia or schizoaffective disorder. Am J Psychiatry 2»2: Tutkimukseen osallistuneet potilaat olivat pitkään sairastaneita sairaalapotilaita, joilla oli puutteellinen hoitovaste, joten tulokset ovat vaikeasti yleistettävissä avohoitopotilaisiin. Tutkimuksessa käytetty haloperidoliannos oli korkeampi kuin Suomessa on tapana käyttää, ja on mahdollista, että haloperidolin vähäisempi teho kognitiivisiin häiriöihin liittyi korkeahkon lääkeannoksen aiheuttamiin haittavaikutuksiin tai lisälääkkeenä annetun bentstropiinin kognitiivisia toimintoja heikentävään vaikutukseen. Pienempää haloperidoliannosta käyttäen ero kognitiivisissa toiminnoissa lääkeryhmien välillä todennäköisesti olisi pienempi. Tutkimuksen suhteellisen lyhyt kesto on saattanut verottaa klotsapiinin tehoa, jonka tiedetään tulevan joskus esille myöhemmin kuin muilla antipsykooteilla.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Keefe RS, Bilder RM, Davis SM ym. Neurocognitive effects of antipsychotic medications in patients with chronic schizophrenia in the CATIE Trial. Arch Gen Psychiatry 2007;64:633-47 «PMID: 17548746»PubMed
  2. Bilder RM, Goldman RS, Volavka J ym. Neurocognitive effects of clozapine, olanzapine, risperidone, and haloperidol in patients with chronic schizophrenia or schizoaffective disorder. Am J Psychiatry 2002;159:1018-28 «PMID: 12042192»PubMed
  3. Hill SK, Bishop JR, Palumbo D ym. Effect of second-generation antipsychotics on cognition: current issues and future challenges. Expert Rev Neurother 2010;10:43-57 «PMID: 20021320»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko