Tulosta

Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen skitsofreniapotilaiden työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen

Näytönastekatsaukset
23.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste: B

Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista.

Tutkimuksessa «Vauth R, Corrigan PW, Clauss M ym. Cognitive strategies versus self-management skills as adjunct to vocational rehabilitation. Schizophr Bull 2005;31:55-66 »1 kehitettiin kaksi tietokonepohjaista kognitiivis-behavioraalista ryhmämenetelmää: kognitiivisten strategioiden harjoittelu (cognitive strategy training, CAST) ja negatiivisten oireiden itsehoitotaitojen harjoittelu (training of self-management skills for negative symptoms, TSSN). 138 skitsofreniaa sairastavaa kuntoutusosastolla olevaa potilasta satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään: 1) CAST + työkuntoutus, 2) TSSN + työkuntoutus tai 3) työkuntoutus (vocational rehabilitation alone, VRA).

CAST-terapiassa keskityttiin tarkkaavaisuuden, verbaalisen muistin ja suunnittelukyvyn vajavuuksiin. TSSN keskittyi sosiaaliseen vetäytyneisyyteen tai sosiaaliseen anhedoniaan, tahdonpuutteeseen ja affektien latteuteen käyttäen tekniikkana aikatauluttamista, hallinnan lisäämistä ja mielihyvän tuottamista. Tuloksia arvioitiin sairaalaan tulovaiheessa ja kotiutettaessa 8 viikkoa myöhemmin.

Pelkkään työkuntoutukseen verrattuna CAST + työkuntoutus paransi tarkkaavaisuutta (p < 0,077, vaikuttavuusluku 0,46) ja kielellistä muistia (välitön muisti: p < 0,046, vaikuttavuusluku 0,52; viivästetty muisti: p < 0,03, vaikuttavuusluku 0,24), mutta ei suunnittelukykyä. TSSN + työkuntoutus ei kohentanut negatiivisia oireita. CAST + työkuntoutus oli yhteydessä pelkkää työkuntoutusta (VRA) parempaan työhön sijoittumiseen 12 kuukauden seurannassa (p < 0,04). Työhön sijoittuminen onnistui (yli 3 kuukautta puoli- tai kokopäivätyössä tai suojatyössä) CAST-ryhmässä 24/37 kohdalla, TSSN-ryhmässä 21/35 kohdalla ja VRA-ryhmässä 12/28 kohdalla.

Kognitiivinen kuntoutus yhdistettynä työkuntoutukseen paransi kognitiivista suoriutumista, joka taas yhdistyi parempaan työllistymiseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Bell MD, Bryson GJ, Greig TC ym. Neurocognitive enhancement therapy with work therapy: Productivity outcomes at 6- and 12-month follow-ups. J Rehabil Res Dev 2005;42:829-38 »2 selvitettiin tietokonepohjaisen neurokognitiivisen kuntoutuksen sovelluksen (neurocognitive enhancement therapy, NET) vaikuttavuutta työssä suoriutumiseen. Tutkimuksessa satunnaistettiin 145 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavaa avohoitopotilasta 6 kuukauden ajaksi ryhmään, joka osallistui palkalliseen työterapiaan (WT) tai ryhmään, joka osallistui neurokognitiivisen kuntoutukseen ja työterapiaan (WT + NET).

Molemmissa ryhmissä tehtyjen työtuntien ja saadun palkan määrä lisääntyi. NET + WT ryhmässä olleilla työtunteja oli enemmän kuin WT-ryhmässä olleilla (p < 0,03). NET + WT -ryhmässä olleet olivat enemmän töissä avoimilla työmarkkinoilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Saman työryhmän toisessa tutkimuksessa «Bell MD, Zito W, Greig T ym. Neurocognitive enhancement therapy with vocational services: work outcomes at two-year follow-up. Schizophr Res 2008;105:18-29 »3 72 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista psykoosia sairastanutta psykiatrisen avohoitoklinikan potilasta satunnaistettiin tuetun työllistämisen ohjelmaan (VOC) tai saamaan sen lisäksi neurokognitiivista kuntoutusta (NET). Kuntoutus sisälsi kognitiivisten perustaitojen tietokoneavusteista harjoittelua sekä sosiaalisen informaation käsittelyn harjoittelua ryhmissä. Tuettu työllistyminen tarkoitti ammattihenkilön paikan päällä ohjaamaa työtä tavallisella työpaikalla ja normaalilla palkalla, osaksi alussa julkisin varoin kustannettuna. Aktiivinen interventio kesti 12 kuukautta, jonka jälkeen oli 12 kuukauden seuranta.

Seurantavuoden aikana merkitsevästi useammat NET + VOC ryhmässä olivat työssä työnantajan maksamalla palkalla. Viimeisen vuosineljänneksen aikana 44,7 % kognitiivista kuntoutusta saaneista oli työssä verrattuna 23,5 %:iin VOC-ryhmässä olleista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «McGurk SR, Mueser KT, Feldman K ym. Cognitive training for supported employment: 2-3 year outcomes of a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:437-41 »4 satunnaistettiin 44 aiemmin työssä epäonnistunutta, vaikeasta mielenterveyden häiriöstä kärsivää potilasta kahteen ryhmään: 1) tuettu työllistyminen (N = 21) tai 2) tuettu työllistyminen + kognitiivinen kuntoutus (N = 23). Potilaista skitsofrenia oli 32:lla, skitsoaffektiivinen häiriö 2:lla ja mielialahäiriö 10:llä. Alkutilanteessa ja 3 kuukauden seurannassa heille suoritettiin lyhyt oireiden ja kognition arviointi. Työssä selviytymistä seurattiin 2–3 vuotta.

Tuettu työllistyminen + kognitiivinen kuntoutus -ryhmään kuuluvilla oli 3 kuukauden seurannassa todettavissa merkittävää paranemista kognitiivisessa toiminnassa, depressiossa ja vähenemistä autistisessa toiminnassa. 2–3 vuoden seurannassa he olivat merkitsevästi todennäköisemmin työllistyneet (69,6/14,3 %) ja olivat kyenneet myös pysymään työssä. He olivat myös työskennelleet merkitsevästi useampia viikkoja (keskimäärin 27,0/5,4) ja useampia tunteja sekä ansainneet enemmän rahaa kuin ainoastaan tuettuun työllistymiseen osallistuneet potilaat.

Tulokset tukivat kognitiivisen kuntoutuksen käyttökelpoisuutta tuettuun työllistymisohjelmaan yhdistettynä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Vauth R, Corrigan PW, Clauss M ym. Cognitive strategies versus self-management skills as adjunct to vocational rehabilitation. Schizophr Bull 2005;31:55-66 «PMID: 15888425»PubMed
  2. Bell MD, Bryson GJ, Greig TC ym. Neurocognitive enhancement therapy with work therapy: Productivity outcomes at 6- and 12-month follow-ups. J Rehabil Res Dev 2005;42:829-38 «PMID: 16680620»PubMed
  3. Bell MD, Zito W, Greig T ym. Neurocognitive enhancement therapy with vocational services: work outcomes at two-year follow-up. Schizophr Res 2008;105:18-29 «PMID: 18715755»PubMed
  4. McGurk SR, Mueser KT, Feldman K ym. Cognitive training for supported employment: 2-3 year outcomes of a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:437-41 «PMID: 17329468»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko