KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Psykososiaaliset hoitomuodot kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
12.9.2007
Teija Honkonen

Näytön aste = C

Psykososiaalisista hoitomuodoista motivoiva neuvonta yksin tai yhdistettynä kognitiivisbehavioraaliseen terapiaan ja perheenjäsenten psykoedukaatioon saattaa lisätä päihdehäiriöistä kärsivien skitsofreniapotilaiden päihteettömien päivien määrää, parantaa heidän yleistä toimintakykyään sekä vähentää heidän oireitaan ja uusia sairausjaksojaan.

Tutkimuksessa «Barrowclough C, Haddock G, Tarrier N ym. Randomized controlled trial of motivational interviewing, cognitive behavior therapy, and family intervention for patients with comorbid schizophrenia and subs»1 satunnaistettiin 36 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavaa potilasta tavanomaista hoitoa saavaan ryhmään (N=18) tai interventioryhmään (N=18). Intervention kesto oli 9 kuukautta. Tutkimukseen mukaan hyväksytyllä potilaalla tuli olla omainen, jota hän tapasi vähintään 10 tuntia viikossa. Potilaista 33 (92 %) oli miehiä; keskimääräinen ikä oli 31.1 vuotta (SD=9.69); sairauden kesto 8.4 vuotta (SD=8.44); sairaalahoitojen määrä 4.9 (SD=4.08). Omaisista 67 % oli vanhempia, 17 % kumppaneita, loput muita omaisia. 18 potilasta asui omaisensa kanssa. 19 potilasta käytti sekä huumeita että alkoholia, 11 vain alkoholia, 6 vain huumeita. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat motivoivaan haastatteluun, kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan ja perheinterventioon. Integroitu hoito-ohjelma paransi potilaiden yleistä toimintakykyä standardihoitoa enemmän 12 kuukautta hoidon aloittamisesta (GAF scores: adjusted mean=60.14, SE=2.47, versus adjusted mean 46.28, SE=2.54; F=15.06, df= 1, 30, p=0.001). Interventioryhmään osallistuneilla oli myös vähemmän positiivisia oireita 12 kuukautta hoidon aloittamisesta (PANSS positiivinen osio: adjusted mean=12.85, SE=0.94, versus adjusted mean =16.63, SE=1.00; F=7.43, df=1, 29, p<0.01) ja vähemmän myös oireiden vaikeutumista. 6 potilasta (33.3 %) interventioryhmässä sai relapsin verrattuna 12 potilaaseen (66.7 %) tavanomaista hoitoa saavassa ryhmässä (χ²=4.00, df=1, p<0.05). Lisäksi heillä oli enemmän päihteettömiä päiviä 12 kuukauden aikana hoidon alusta lukien (mediaani=19.9; -25.6 - 83.4 versus mediaani=-6.52; -67.9 - 53.2; U=86.5, p<0.03). 18 kuukauden seurannassa «Haddock G, Barrowclough C, Tarrier N ym. Cognitive-behavioural therapy and motivational intervention for schizophrenia and substance misuse. 18-month outcomes of a randomised controlled trial. Br J Ps»2 tulokset pysyivät samansuuntaisina. Myös negatiivisten oireiden osalta (PANSS negatiivinen osio) interventioryhmän tulokset olivat tavanomaista ryhmää parempia (adjusted mean=10.27, SE=2.25 versus adjusted mean=15.50, SE=5.71; F={1.26}=9.87; p=0.004).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Baker A, Lewin T, Reichler H ym. Evaluation of a motivational interview for substance use within psychiatric in-patient services. Addiction 2002;97:1329-37 »3 satunnaistettiin 160 sairaalahoidossa ollutta psykiatrista potilasta yhden 30–45 minuutin motivoivan haastattelun / lyhyen neuvonnan sisältäneeseen interventioryhmään (n=79) tai itseapukirjan saaneiden ryhmään (n=81). Tutkittavista 37 % sairasti skitsofreniaa. Tutkittavat täyttivät myös SCID-haastattelussa alkoholin, kannabiksen tai amfetamiinin haitallisen käytön tai riippuvuuden kriteerit tai he raportoivat näiden aineiden vaarallista käyttöä edeltäneen kuukauden aikana opiaattihoidon indeksillä (OTI). Motivoivaan haastatteluun osallistuneilla todettiin vähäinen ja lyhytkestoinen vaikutus päihteiden käyttöön. Kannabiksen käyttöön interventiolla ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Graeber DA, Moyers TB, Griffith G ym. A pilot study comparing motivational interviewing and an educational intervention in patients with schizophrenia and alcohol use disorders. Community Ment Health »4 satunnaistettiin 30 skitsofreniasta ja alkoholihäiriöstä kärsivää potilasta 3 motivoivaa haastattelua sisältäneeseen ryhmään (MI, n=15) tai 3 koulutuksellista hoitokertaa sisältäneeseen ryhmään (ET, n=15), jonka tavoitteena oli täydellinen abstinenssi ja/tai alkoholin käytön väheneminen. Tutkittavia seurattiin 4, 8 ja 24 viikkoa interventioiden päättymisen jälkeen. MI-ryhmään kuuluvilla oli huomattava väheneminen juomispäivien (p<.01) ja myös täydellisen abstinessin saavuttaneiden määrässä (4 vko: 66.7 % vs, 7.7 %, 8 vko: 60 % vs. 23.1 %, 24 vko: 67.1 % vs. 7.7 %, p<.008) ET-ryhmään verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «James W, Preston NJ, Koh G ym. A group intervention which assists patients with dual diagnosis reduce their drug use: a randomized controlled trial. Psychol Med 2004;34:983-90 »5 satunnaistettiin 63 ei-orgaanista psykoosia ja samanaikaista päihdehäiriötä sairastavaa potilasta interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Valtaosalla potilaista (n. 80 %) oli skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö. Interventioryhmä sisälsi kuusi 90-minuuttia kestänyttä viikoittaista, ohjekirjan mukaan edennyttä ryhmätapaamista, joiden tavoitteena oli vaikuttaa osallistujien muutosvaiheen ja motivaation mukaisesti heidän päihteiden käyttöönsä. Kontrolliryhmään kuuluvat osallistuivat yhteen koulutukselliseen tapaamiseen. Kolmen kuukauden seurannan jälkeen interventioryhmään kuuluvilla todettiin merkittävää vähenemistä psykoottisissa oireissa, alkoholin ja huumeiden käytössä sekä sairaalahoitojen määrässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Baker A, Bucci S, Lewin TJ ym. Cognitive-behavioural therapy for substance use disorders in people with psychotic disorders: Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;188:439-48 »6 satunnaistettiin 130 avohoidossa olevaa psykoosipotilasta, jotka olivat edeltäneen kuukauden aikana käyttäneet haitallisesti alkoholia, kannabista tai amfetamiinia interventioryhmään (motivoiva haastattelu+kognitiivisbehavioraalinen terapia, n=65) tai kontrolliryhmään (n=65). Potilaista 62 %:lla oli skitsofreniadiagnoosi. Interventioryhmään osallistuneilla todettiin depression suhteen lyhytaikaista kohenemista, samoin kannabiksen käytössä todettiin vähenemistä. 12 kuukauden seurannassa todettiin myös vähäistä kohenemista yleisessä toimintakyvyssä. Päihteiden käytössä ei todettu 12 kuukauden seurannassa merkittäviä eroja ryhmien välillä, lukuun ottamatta mahdollisesti kliinisesti merkittävää vähenemistä amfetamiinin käytössä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Bellack AS, Bennett ME, Gearon JS ym. A randomized clinical trial of a new behavioral treatment for drug abuse in people with severe and persistent mental illness. Arch Gen Psychiatry 2006;63:426-32 »7 satunnaistettiin 129 DSM-kriteerit täyttävää huumeriippuvaista (kokaiini, heroiini, kannabis) avohoitopotilasta, joista 39.5 %:lla oli myös skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö, 55.8%:lla vakava mielialahäiriö ja lopuilla jokin muu vakava ja pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö, 6 kuukautta kestävään behavioraaliseen interventioryhmään (Behavioral Treatment for Substance Abuse in Severe and Persistent Mental Illness, BTSAS) tai ohjekirjan mukaisesti etenevään vertailuryhmään (Supportive Treatment for Addiction Recovery, STAR). BTSAS sisältää motivoivan haastattelun, sosiaalisten taitojen harjoittelua sekä virtsa-analyyseja. STAR-ryhmä on supportiivinen keskusteluryhmä. Molemmissa ryhmissä kontrolloitiin virtsan huumeseula säännöllisesti. BTSAS-ryhmään osallistuneilla oli useammin puhdas virtsan huumeseula kuin STAR-ryhmään kuuluvilla; he pysyivät myös useammin hoito-ohjelmassa mukana ja osallistuivat siihen. Siihen osallistuneilla oli myös vähemmän sairaalahoitoja, paremmin rahaa elämiseen sekä parempi elämänlaatu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Artikkelit Barrowclough C ym. «Barrowclough C, Haddock G, Tarrier N ym. Randomized controlled trial of motivational interviewing, cognitive behavior therapy, and family intervention for patients with comorbid schizophrenia and subs»1 ja Haddock G ym. «Haddock G, Barrowclough C, Tarrier N ym. Cognitive-behavioural therapy and motivational intervention for schizophrenia and substance misuse. 18-month outcomes of a randomised controlled trial. Br J Ps»2: Tutkimukseen osallistujien määrä oli pieni ja valtaosa osallistujista oli miehiä. Tulokset ovat yleistettävissä vain sellaisiin potilaisiin, jotka tapaavat säännöllisesti omaisiaan.

Artikkeli Baker A ym. «Baker A, Lewin T, Reichler H ym. Evaluation of a motivational interview for substance use within psychiatric in-patient services. Addiction 2002;97:1329-37 »3: Tulosten yleistettävyydessä skitsofreniapotilaiden ryhmään on ongelmia, koska tutkimukseen osallistuvista vain kolmannes sairasti skitsofreniaa.

Artikkeli Graeber DA ym. «Graeber DA, Moyers TB, Griffith G ym. A pilot study comparing motivational interviewing and an educational intervention in patients with schizophrenia and alcohol use disorders. Community Ment Health »4: Aineiston koko oli pieni.

Artikkeli Bellack AS ym. «Bellack AS, Bennett ME, Gearon JS ym. A randomized clinical trial of a new behavioral treatment for drug abuse in people with severe and persistent mental illness. Arch Gen Psychiatry 2006;63:426-32 »7: Tulosten yleistettävyydessä skitsofreniapotilaiden ryhmään on ongelmia, koska tutkimukseen osallistuvista vain kolmannes sairasti skitsofreniaa.

Kirjallisuutta

  1. Barrowclough C, Haddock G, Tarrier N ym. Randomized controlled trial of motivational interviewing, cognitive behavior therapy, and family intervention for patients with comorbid schizophrenia and substance use disorders. Am J Psychiatry 2001;158:1706-13 «PMID: 11579006»PubMed
  2. Haddock G, Barrowclough C, Tarrier N ym. Cognitive-behavioural therapy and motivational intervention for schizophrenia and substance misuse. 18-month outcomes of a randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2003;183:418-26 «PMID: 14594917»PubMed
  3. Baker A, Lewin T, Reichler H ym. Evaluation of a motivational interview for substance use within psychiatric in-patient services. Addiction 2002;97:1329-37 «PMID: 12359037»PubMed
  4. Graeber DA, Moyers TB, Griffith G ym. A pilot study comparing motivational interviewing and an educational intervention in patients with schizophrenia and alcohol use disorders. Community Ment Health J 2003;39:189-202 «PMID: 12836801»PubMed
  5. James W, Preston NJ, Koh G ym. A group intervention which assists patients with dual diagnosis reduce their drug use: a randomized controlled trial. Psychol Med 2004;34:983-90 «PMID: 15554569»PubMed
  6. Baker A, Bucci S, Lewin TJ ym. Cognitive-behavioural therapy for substance use disorders in people with psychotic disorders: Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;188:439-48 «PMID: 16648530»PubMed
  7. Bellack AS, Bennett ME, Gearon JS ym. A randomized clinical trial of a new behavioral treatment for drug abuse in people with severe and persistent mental illness. Arch Gen Psychiatry 2006;63:426-32 «PMID: 16585472»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko