KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Integroitu hoito-ohjelma niillä skitsofreniapotilailla, joilla on kaksoisdiagnoosi

Näytönastekatsaukset
22.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste: C

Mielenterveys- ja päihdeinterventiot integroiva hoito-ohjelma saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden psykoottisia oireita, mutta päihteiden käytön vähenemisestä ei ole luotettavaa näyttöä.

Katsaukseen «Ley A, Jeffery DP, McLaren S ym. Treatment programmes for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001088 »1, «»1 etsittiin useista eri tietokannoista Cochrane-kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa selvitettiin päihdeongelmista kärsivillä skitsofreniapotilailla päihteiden käyttöön liittyvien hoito-ohjelmien (peräkkäiset, rinnakkaiset, integroidut) vaikuttavuutta tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Katsaukseen löytyi kuusi tutkimusta, joista neljä oli hyvin pieniä. Yleisesti ottaen tutkimusten laatu ei ollut korkea. Tutkimuksissa ei raportoitu hoito-ohjelmien vaikutusta relapseihin, väkivaltaiseen käyttäytymiseen, potilaiden tai omaisten tyytyväisyyteen, potilaiden sosiaaliseen toimintakykyyn tai työtilanteeseen.

Katsauksen perusteella todettiin, että käytössä olevat hoito-ohjelmat eivät perustu näyttöön.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Katsaukseen «Drake RE, Mueser KT, Brunette MF ym. A review of treatments for people with severe mental illnesses and co-occurring substance use disorders. Psychiatr Rehabil J 2004;27:360-74 »2 etsittiin useista eri tietokannoista vaikeista mielenterveyden häiriöistä ja samanaikaisista päihdehäiriöistä kärsivien henkilöiden psykososiaalisia interventioita koskevia, vuosina 1994–2003 julkaistuja kontrolloituja tutkimuksia. Katsaukseen löytyi 26 kontrolloitua tutkimusta, joista 16 oli toteutettu avohoidossa (12 kokeellista, 4 puolikokeellista) ja 10 laitoksissa (puolikokeellisia). Avohoidossa toteutettuihin tutkimuksiin osallistui yhteensä 1 892 potilasta, laitoksessa toteutettuihin 4 313 potilasta. Avohoidon kokeellisissa tutkimuksissa interventiot olivat yleensä kestoltaan lyhyitä. Interventioiden sisällöt olivat vaihtelevia, mutta useimmiten niihin kuului motivoivaa neuvontaa. Puolikokeelliset avohoidon tutkimukset olivat yleensä pitkäkestoisempia ja niillä pyrittiin vaikuttamaan hoidon organisointiin. Laitoshoidon tutkimuksissa verrattiin (yhtä tutkimusta lukuun ottamatta) integroitua hoitomallia ei-integroituun malliin.

Tutkimuksissa yhdensuuntaisin tulos oli se, että päihteiden käytön vähenemisellä mitattuna tehokas hoito sisältää integroituja mielenterveys- ja päihdeinterventioita, jotka toteutetaan saman työryhmän toimesta. Tehokkaita ovat sellaiset hoitomallit, jotka toteutetaan vaiheittain (vaiheina hoitoon sitoutuminen, aktiivinen hoitojakso, uusien sairausjaksojen ehkäisy).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tutkimuksessa «Mangrum LF, Spence RT, Lopez M. Integrated versus parallel treatment of co-occurring psychiatric and substance use disorders. J Subst Abuse Treat 2006;30:79-84 »3 216 potilasta satunnaistettiin integroituun hoito-ohjelmaan (IT, n = 123) tai rinnakkaista hoitoa saavien hoito-ohjelmaan (PT, n = 93). Päihdeongelman lisäksi potilaat kärsivät masennustilasta, skitsofreniasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. IT-ryhmän potilaista 23 %:lla oli skitsofrenia päihdeongelman lisäksi, PT-ryhmässä 18 %:lla. Ryhmiä verrattiin psykiatristen sairaalajaksojen ja pidätysten määrän suhteen 12 kuukautta ennen ja jälkeen hoito-ohjelman aloittamisen.

IT-ryhmässä sairaalahoitojen määrä väheni (12,2 %:sta 3,3 %:iin), PT-ryhmässä lisääntyi (6,5 %:sta 10,8 %:iin). 12 kuukautta ennen ja jälkeen hoidon aloittamisen IT-ryhmässä vähenemistä tapahtui 5,7 päivästä 2,4 päivään, PT-ryhmässä nousua tapahtui 2,5 päivästä ja 6,1 päivään. Pidätysten suhteen 12 kuukautta ennen ja jälkeen hoidon aloittamisen IT-ryhmässä vähenemistä oli 11,4 %:sta 7,3 %:iin, PT-ryhmässä 10,8 %:sta 9,7 %:iin. Ryhmien välillä ei ollut eroja pidätysten määrässä 12 kuukauden periodin aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Craig TK, Johnson S, McCrone P ym. Integrated care for co-occurring disorders: psychiatric symptoms, social functioning, and service costs at 18 months. Psychiatr Serv 2008;59:276-82 »4 satunnaistettiin Etelä-Lontoossa 40 psykiatrisen avohoidon case manageria saamaan päihdehoitokoulutusta ja 39 odotuslistalle. Koulutetut case managerit hoitivat 127 ja vertailuryhmän case managerit 105 vaikeasta mielenterveyshäiriöstä ja samanaikaisesta päihdehäiriöstä kärsivää potilasta 18 kuukauden ajan. Interventio sisälsi motivoivaa neuvontaa ja kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä.

Interventio vähensi merkitsevästi (-4,20, 95 % luottamusväli -7,3 – -1,2; p < 0,001) potilaiden psykoottisia ja yleisiä BPRS-psykopatologisia oireita, mutta ei vähentänyt päihteiden käyttöä. Kontrolliryhmän potilaista 45 % oli sairaalahoidossa, interventioryhmässä 41 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Ley A, Jeffery DP, McLaren S ym. Treatment programmes for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001088 »1: Hyvin suunniteltuja, kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia aihe-alueelta tarvitaan lisää.

«Drake RE, Mueser KT, Brunette MF ym. A review of treatments for people with severe mental illnesses and co-occurring substance use disorders. Psychiatr Rehabil J 2004;27:360-74 »2: Monissa tutkimuksissa oli menetelmällisiä heikkouksia (muun muassa pieni aineistokoko, epäedustava aineisto, epäspesifiset interventiot, suuri kato jne.). Interventioiden sisältö vaihteli tutkimuksesta toiseen huomattavasti. Myös tutkimusten tulosmittarit erosivat toisistaan. Tutkimuksiin osallistui skitsofreniapotilaiden lisäksi myös muista vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä, joten tulosten yleistettävyydessä skitsofreniapotilaisiin on ongelmia.

«Mangrum LF, Spence RT, Lopez M. Integrated versus parallel treatment of co-occurring psychiatric and substance use disorders. J Subst Abuse Treat 2006;30:79-84 »3: Tutkimustulosten yleistettävyys skitsofreniapotilaiden osalta on ongelmallista, koska vain pieni osa sairasti skitsofreniaa.

«Craig TK, Johnson S, McCrone P ym. Integrated care for co-occurring disorders: psychiatric symptoms, social functioning, and service costs at 18 months. Psychiatr Serv 2008;59:276-82 »4: Tutkimus on tehty luonnollisissa olosuhteissa suurkaupunkiympäristössä, jossa työntekijöiden vaihtuvuus oli huomattava. Case managerien suorittamiin arviointeihin saattoi vaikuttaa tieto joko tutkimus- tai vertailuryhmässä olemisesta.

Kirjallisuutta

  1. Ley A, Jeffery DP, McLaren S ym. Treatment programmes for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001088 «PMID: 11034697»PubMed
  2. Drake RE, Mueser KT, Brunette MF ym. A review of treatments for people with severe mental illnesses and co-occurring substance use disorders. Psychiatr Rehabil J 2004;27:360-74 «PMID: 15222148»PubMed
  3. Mangrum LF, Spence RT, Lopez M. Integrated versus parallel treatment of co-occurring psychiatric and substance use disorders. J Subst Abuse Treat 2006;30:79-84 «PMID: 16377455»PubMed
  4. Craig TK, Johnson S, McCrone P ym. Integrated care for co-occurring disorders: psychiatric symptoms, social functioning, and service costs at 18 months. Psychiatr Serv 2008;59:276-82 «PMID: 18308908»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko