KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Työharjoittelu

Näytönastekatsaukset
12.9.2007
Teija Honkonen

Näytön aste: C

Työharjoittelulla ei liene merkittävää vaikutusta skitsofreniapotilaiden työllistymiseen tai selviytymiseen avoimilla työmarkkinoilla.

Työharjoittelulla tarkoitetaan perinteistä mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutuksen mallia, jossa potilas osallistuu ensin kuntouttavaan työtoimintaan ja vasta tämän jälkeen on tavoitteena pyrkiminen avoimille työmarkkinoille ("valmenna ja sijoita" -malli).

Katsaukseen oli sisällytetty 24 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 2 715 skitsofreniapotilasta «Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:645-56 »1. Katsauksen perusteella monilla ammatillisen kuntoutuksen malleilla on myönteinen vaikutus työhön liittyviin aktiviteetteihin (esimerkiksi suojatyö tai siirtymävaiheen työ), mutta tutkimukset eivät osoita että niillä olisi merkittävää vaikutusta skitsofreniapotilaiden selviytymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Avoimilla työmarkkinoilla selviytymisen suhteen sellainen ammatillinen kuntoutus, johon sisältyy yksilöllistä tuettua työllistymistä, vaikuttaa lupaavammalta kuin siirtymävaiheen työ tai suojatyö. Ammatillisella kuntoutuksella saattaa olla positiivista vaikutusta potilaiden lääkehoitomyöntyvyyteen, oireiden ja relapsien vähenemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemoidussa katsauksessa «Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 »2 selvitettiin tehokkainta tapaa auttaa vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottinen depressio) saamaan työtä avoimilta työmarkkinoilta. Katsaukseen valittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa verrattiin työharjoittelua (prevocational training) ja tuettua työllistymistä (supported employment) toisiinsa tai tavanomaiseen avohoitoon. Katsaukseen löydettiin 11 tutkimusta, jotka täyttivät inkluusiokriteerit. Viidessä (1 204 henkilöä) tutkimuksessa verrattiin työharjoittelua tavanomaiseen avohoitoon, yhdessä (256 henkilöä) tuettua työllistymistä tavanomaiseen avohoitoon ja viidessä (484 henkilöä) tuettua työllistymistä työharjoitteluun. Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työharjoittelussa olleiden suhteen ei ilmennyt eroja avoimilla työmarkkinoilla töissä olemisessa 18 tai 24 kuukauden seurannassa. Työharjoittelu ei eronnut tavanomaisesta avohoidosta 3, 6, 9, 12, ja 18 kuukauden seurannassa myöskään muiden työhön liittyvien aktiviteettien suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsaukseen löytyi 18 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa selvitettiin ammatillisen kuntoutuksen vaikutusta vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien työssä selviytymiseen «Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 »3. Potilaista noin 60% sairasti skitsofreniaa. Päätuloksena oli, että tuettu työllistyminen (supported employment, SE) oli merkittävästi työharjoittelua (prevocational training) tehokkaampaa vaikuttamaan tutkittujen avoimille työmarkkinoille selviytymiseen; esim. 18 kuukauden seurannassa 34 % tuetussa työllistymisohjelmassa olleista oli työllistynyt verrattuna 12 % työharjoittelussa olleista (RR (työttömyys) 0.76 95 % CI 0.64–0.89, NNT 4.5). SE-ryhmässä olleet myös ansaitsivat enemmän ja he tekivät myös enemmän työtunteja kuukaudessa. Työharjoittelu ei ollut tavanomaista hoitoa parempi auttamaan osallistujia työllistymisessä. Työharjoittelun vaikuttavuudesta työllistymiseen ei ole selkeää näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Katsaukseen etsittiin eri tietokannoista satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli raportoitu avohoidossa toteutettuun työkuntoutukseen liittyviä tuloksia «Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;1»4. Katsaukseen otettiin mukaan vain sellaisia tutkimuksia, joissa vähintään kolmasosalla osallistujista oli psykoottinen häiriö. Katsaukseen sisällytettiin 11 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 1617 henkilöä. Heistä 66 %:lla oli psykoottinen häiriö. Yhdeksässä tutkimuksessa oli interventiona joko yksilöllinen työhön sijoitus ja tuki (Individual Placement and Support, IPS) tai tuettu työllistyminen (supported employment, SE), yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa interventiona oli työhön liittyvä sosiaalisten taitojen harjoittelu ja yhdessä kannustusterapia (Incentive Therapy). Tutkimustulokset tukivat koeryhmiin kuuluneiden parempaa selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla (painotettu keskimääräinen vaikuttavuusluku 0.66). Niissä viidessä tutkimuksessa, joissa IPS/SE ryhmään kuuluvia verrattiin perinteiseen työkuntoutukseen osallistuviin, 51 % koeryhmään kuuluvista työskenteli avoimilla työmarkkinoilla jossain vaiheessa seuranta-ajan kuluessa verrattuna 18 %:iin vertailuryhmään kuuluvista (vaikuttavuusluku 0.79). Lisää tutkimustietoa todettiin tarvittavan ennusteeseen vaikuttavista yksilöllisistä tekijöistä, jotta osattaisiin tunnistaa tekijät, joihin mahdollisesti voitaisiin vaikuttaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit

Artikkeli Crowther RE ym. «Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 »2: Katsauksessa ei raportoitu skitsofreniapotilaiden osuutta tutkimuspotilaista, joten tulosten yleistettävyydessä skitsofreniapotilaiden joukkoon on ongelmia.

Artikkeli Crowther R ym. «Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 »3: Kaikki potilaat eivät sairastaneet skitsofreniaa, joten tulosten yleistettävyydessä on puutteita.

Artikkeli Twamley EW ym. «Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;1»4: Tulosten yleistettävyydessä skitsofreniaa sairastavien joukkoon on puutteita. Tutkimuspotilaat muodostivat heterogeenisen vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden joukon.

Kirjallisuutta

  1. Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:645-56 «PMID: 8749891»PubMed
  2. Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 «PMID: 11159616»PubMed
  3. Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 «PMID: 11406069»PubMed
  4. Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;191:515-23 «PMID: 12972854»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko