Takaisin

Ryhmämuotoinen kuvataideterapia skitsofreniapotilaiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: B

Ryhmämuotoinen kuvataideterapia muun hoidon lisänä todennäköisesti ei paranna siihen motivoituneiden skitsofreniapotilaiden oireita eikä toimintakykyä.

Ruddyn ym. katsaukseen «Ruddy R, Milnes D. Art therapy for schizophrenia o...»1 löytyi 61 tutkimuksesta ainoastaan 2 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (yhteensä n = 137), jotka täyttivät Cochrane-kriteerit. Molemmissa verrattiin taideterapiaa yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon.

Tulokset yhdellä psyykkisen voinnin mittarilla (negatiivisia oireita mittaava SANS) toivat esiin pienen, mutta tilastollisesti merkitsevän eron taideterapiaryhmän eduksi (n = 73, 1 RCT, WMD -2,3; 95 % luottamusväli -4,10 – -0,5). Potilaiden sosiaalisessa toimintakyvyssä ei todettu eroja, myöskään elämänlaadussa ei taideterapian vaikutusta havaittu.

Katsauksen perusteella todetaan, että satunnaistetut tutkimukset tällä alueella ovat mahdollisia ja niitä tarvitaan lisää. Taideterapian mahdolliset hyödyt ja haitat ovat toistaiseksi tuntemattomia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: heikko

Crawfordin ym. «Crawford MJ, Killaspy H, Barnes TR ym. Group art t...»2 satunnaistetussa kontrolloidussa MATISSE-monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 417 skitsofreniapotilasta tavanomaisen hoidon ohella joko 12 kuukautta kestävään viikoittaiseen taideterapiaan, saman kestoiseen viikoittaiseen toiminnalliseen ryhmään tai pelkkään tavanomaiseen hoitoon. Ensisijaisina seurattuina lopputulemina olivat GAF-skaalan mukainen toimintakyky ja PANSS-skaalan kuvaama psyykkisten oireiden vaikeus 12 ja 24 kuukauden kohdalla. Satunnaistaminen tapahtui 3 potilaan ryväksin keskuksittain. Arvioijien sokkoutus oli toteutettu huolellisesti. 85 % potilaista voitiin seurata 24 kuukauden ajan. Tilastollinen voima oli riittävä.

3 ryhmän välillä ei voitu todeta eroja toimintakyvyssä eikä psyykkisissä oireissa. Toissijaisina seurattuina lopputulemina olleissa sosiaalisessa toimintakyvyssä ja tyytyväisyydessä hoitoon ei voitu todeta merkitseviä eroja.

Tutkijoiden loppupäätelmä oli, ettei ryhmämuotoinen taideterapia paranna skitsofreniapotilaiden psyykkistä tilaa eikä toimintakykyä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«Ruddy R, Milnes D. Art therapy for schizophrenia o...»1: Alkuperäistutkimusten laatu oli vaihteleva. Kaikki mukana olleiden 2 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen potilaat (yhteensä n = 137) eivät sairastaneet skitsofreniaa; toisen tutkimuksen potilaista (n = 47) puolella oli skitsofrenian sijasta jokin muu psykoottinen tai ei-psykoottinen häiriö. Toisessa tutkimuksessa tutkimus- ja vertailuryhmiin ei osallistunut riittävästi potilaita raportoitua tilastollista voimaa ajatellen. Satunnaistamisen raportoinnissa oli molemmissa tutkimuksissa myös puutteita.

Kirjallisuutta

  1. Ruddy R, Milnes D. Art therapy for schizophrenia or schizophrenia-like illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD003728 «PMID: 16235338»PubMed
  2. Crawford MJ, Killaspy H, Barnes TR ym. Group art therapy as an adjunctive treatment for people with schizophrenia: multicentre pragmatic randomised trial. BMJ 2012;344:e846 «PMID: 22374932»PubMed