KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ennenaikaisen vastasyntyneen hypotermian ehkäisykeinot

Näytönastekatsaukset
18.6.2014
Outi Tammela

Näytön aste: A

Muovipussiin tai okklusiiviseen muoviin kietominen, muovipäähine, kenguruhoito tai lämpöpatjalle asettaminen välittömästi syntymän jälkeen ehkäisevät hypotermiaa pienipainoisilla ennenaikaisilla vastasyntyneillä.

Meta-analyysi «McCall EM, Alderdice F, Halliday HL ym. Interventions to prevent hypothermia at birth in preterm and/or low birthweight infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(3):CD004210 »1 pohjautui seitsemään satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen, joissa selvitettiin 10 minuutin kuluessa syntymän jälkeen käytettyjä hypotermian ehkäisyn keinoja ennenaikaisesti syntyneillä (< 37 raskausviikkoa) tai pienipainoisilla (syntymäpaino alle 2 500 g) vastasyntyneillä, joilla ei ollut merkittäviä synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia (erityisesti vatsanpeitteiden puutokset).

Käytettyjä hypotermian ehkäisykeinoja olivat 1) lämmönhukan esto eristämällä, kuten kapaloiminen läpinäkyvään muovikelmuun tai -pussiin (polyetyleeni (LLDPE) tai polyvinyylikloridi (PVDC), puoliläpäisevään kalvoon tai muuhun materiaaliin ("avaruuslakana") ja 2) ulkoiset lämmönlähteet, kuten ihokontakti äitiin tai lämmitetyt geeli- tai kemialliset patjat. Vertailuryhmä sai standardihoitoa (synnytyshuoneen lämpötila 25 °C, lapsen kuivaaminen, märkien liinojen poisto, lämmitetyt peitot jne.).

Vastemuuttujia olivat ruumiinlämpö vastasyntyneiden osastolle tullessa ja hypotermian (< 36,5 ºC) kehittyminen. Ruumiin ydinlämmöksi hyväksyttiin peräsuolesta, kainalosta tai korvakäytävästä mitatut arvot. Hypotermia luokiteltiin lievään (ydinlämpö 36–36,4 ºC tai ihonlämpö 35,5–35,9 ºC), kohtalaiseen (ydinlämpö 32–35,9 ºC tai ihonlämpö 31,5–35,4 ºC) ja vaikeaan (ydinlämpö < 32 ºC tai ihonlämpö < 31,5 ºC).

Sekundaarisia vastemuuttujia olivat kuolleisuus ja sairastavuus (hypoglykemia, RDS, surfaktanttihoito, intubaatio synnytyssalissa, hengityskonehoito ja hengityskonehoidon kesto, sairaalahoidon kesto, kuolleisuus, sairaalahoidon kesto, aivoverenvuoto, lääke- tai leikkaushoitoa vaatinut avoin valtimotiehyt, BPD (lisähapentarve 36 viikon kypsyysiässä alle 32 raskausviikolla syntyneellä lapsella), nekrotisoiva enterokoliitti (vähintään Bellin luokka 2) ja akuutti munuaisten vajaatoiminta (virtsantulo alle 1 ml/kg/tunti) sekä interventiosta aiheutuvat haitat, kuten hypertermia (lämpö vastasyntyneiden teho-osastolle tullessa 38 ºC tai korkeampi), palovamma tai ihon syöpymä alle 3 vuorokauden iässä, iho- tai systeemi-infektio viikon ikään mennessä, antibioottihoito tai merkittävä aivovaurio viikon ikään mennessä, elvytystoimille (kanyylin tai pleuradreenin laitto) aiheutunut haitta, kuivuminen tai ylinesteytys, hypernatremia (> 150 mmol/L tai hyponatremia (< 130 mmol/L) viikon ikään mennessä.

1. Lämmönhukan esto eristämällä:

Viisi tutkimusta: kapalointi muovikelmuun tai pussiin (3 tutkimusta), muovipäähine (yksi tutkimus), putkiharso (stockinet) ja päähine (yksi tutkimus).

Kapalointi muovikelmuun tai -pussiin vähensi lämmönhukkaa alle 28 raskausviikolla syntyneillä (neljä tutkimusta, 223 vastasyntynyttä, lämpöero 0,68 °C; 0,45–0,91 °C), mutta ei raskausviikoilla 28–31 syntyneillä. Muovipäähine vähensi lämmönhukkaa alle 29 raskausviikolla syntyneillä (yksi tutkimus, 64 vastasyntynyttä, lämpöero 0,80 °C; 0,41–1,19°C). Tilastollisesti merkitseviä eroja muiden vastemuuttujien, kuten kuolleisuuden suhteen, ei todettu. Putkiharsopäähineet eivät estäneet lämmönhukkaa. Haittavaikutuksia mainituista interventioista ei havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sambiassa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Leadford AE, Warren JB, Manasyan A ym. Plastic bags for prevention of hypothermia in preterm and low birth weight infants. Pediatrics 2013;132:e128-34 »2 tutkittiin, vähentääkö polyetyleenimuovipussiin kapalointi hypotermiaa aiheuttamatta hypertermiaa ennenaikaisesti syntyneillä (26+0–36+6 raskausviikkoa) tai pienipainoisilla (syntymäpaino 1 000–2 500 g) vastasyntyneillä. Vertailuryhmä (55 vastasyntynyttä) sai standardihoitoa (kuivaus, huopa tai lämpösäteilijä), interventioryhmässä (49 vastasyntynyttä) standardihoidon lisäksi vastasyntyneiden vartalon ja raajojen ympärille vedettiin muovipussi viimeistään 10 minuutin iässä. Alle 32 raskausviikolla syntyneitä oli kontrolliryhmässä 14 (29 %) ja interventioryhmässä 10 (20 %) ja tehohoitoon otettuja vastaavasti 9 (16,4 %) ja 14 (28,5 %). Ensisijainen vastemuuttuja oli normaali kainalolämpö (36,5–37,5 °C) tunnin iässä. Toissijaisia vastemuuttujia olivat hypotensio, hypoglykemia ja kouristukset alle vuorokauden iässä, RDS, BPD, pneumothorax, sepsis, merkittävä aivovaurio (3–4 asteen aivoverenvuoto tai periventrikulaarinen leukomalasia), nekrotisoiva enterokoliitti, suoliperforaatio, keuhkoverenvuoto ja kuolema ensimmäisen sairaalajakson aikana.

Interventioryhmän vastasyntyneillä oli tunnin iässä normaali kainalolämpö tilastollisesti merkitsevästi useammin (59,2 %) kuin vertailuryhmässä (32,7 %); suhteellinen riski 1,81;95 % luottamusväli 1,16–2,81, p = 0,007. Kainalolämpö tunnin iässä oli interventioryhmässä keskimäärin 36,5 ± 0,5 °C ja vertailuryhmässä 36,1 ± 0,6 °C. Toissijaisia vastemuuttujia ei ilmaantunut yhdellekään kummankaan ryhmän lapsista. Kenelläkään tutkimukseen osallistuneista ei todettu hypertermiaa eikä muovipussista aiheutunut interventioryhmän vastasyntyneille haittaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

2. Ulkoiset lämmön lähteet:

Kaksi tutkimusta: ihokontakti äitiin (1 tutkimus) ja lämpöpatja (1 tutkimus).

Ihokontakti äitiin vähensi tilastollisesti merkitsevästi hypotermian vaaraa (31 vastasyntynyttä): vaaran vähenemä 0,09; 95 % luottamusväli 0,01–0,64. Lämpöpatja vähensi hypotermian vaaraa vastasyntyneiden teho-osastolle tullessa tilastollisesti merkitsevästi (24 vastasyntynyttä): vaaran vähenemä 0,30; 95 % luottamusväli 0,11–0,83.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Elvytys (vastasyntynyt) 1

Kommentit: Muovipussiin tai -kelmuun kapaloiminen, ihokontakti ja lämpöpatja estävät lämmönhukkaa ja hypotermian vaaraa ennenaikaisesti syntyneillä vastasyntyneillä. Mainittuja menetelmiä ei ole verrattu keskenään missään tutkimuksessa, joten menetelmien välistä keskinäistä paremmuutta ei voida arvioida. Sambialaisessa tutkimuksessa «Leadford AE, Warren JB, Manasyan A ym. Plastic bags for prevention of hypothermia in preterm and low birth weight infants. Pediatrics 2013;132:e128-34 »2 huoneen lämpötilaa ei ollut vakioitu ja olosuhteet olivat muutenkin heikosti verrattavissa Suomen oloihin. Lisäksi tutkimuksessa ei mainittu, kuinka moni vastasyntyneistä tarvitsi elvytystä. Ihokontaktia äitiin ei voida käyttää elvytystilanteessa, mutta se on sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä merkittävä lämmön säilyttämiskeino isommallekin vastasyntyneelle. Tähän mennessä kertyneessä aineistossa on liian vähän potilaita, jotta tilastollinen voima osoittaisi merkitseviä eroja ruumiinlämmön lisäksi muissa vastemuuttujissa, kuten kuolleisuudessa ja sairastavuudessa. Pitkäaikaisseurantatutkimukset puuttuvat myös. Hypotermia on kuitenkin merkittävä itsenäinen kuoleman ja merkittävän sairastavuuden riskiä lisäävä tekijä vastasyntyneillä ja ennenaikaisesti syntyneillä, joilla hypotermian esiintyvyys on jopa 40–50 %. Hypotermian estoon tähtäävät toimet ovat siis ensisijaisen tärkeitä erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden alkuhoidossa.

Kirjallisuutta

  1. McCall EM, Alderdice F, Halliday HL ym. Interventions to prevent hypothermia at birth in preterm and/or low birthweight infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(3):CD004210 «PMID: 20238329»PubMed
  2. Leadford AE, Warren JB, Manasyan A ym. Plastic bags for prevention of hypothermia in preterm and low birth weight infants. Pediatrics 2013;132:e128-34 «PMID: 23733796»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Elvytys (vastasyntynyt)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko