Tulosta

Vihreästä lapsivedestä syntyvien lasten ylähengitysteiden imeminen ennen hartioiden ulosauttoa

Näytönastekatsaukset
18.6.2014
Hanna Soukka

Näytön aste: B

Vihreästä lapsivedestä syntyvien lasten ylähengitysteiden imeminen ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatiosyndroomaa (MAS).

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Vain NE, Szyld EG, Prudent LM ym. Oropharyngeal and nasopharyngeal suctioning of meconium-stained neonates before delivery of their shoulders: multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364»1 (yhteensä 12 keskusta, joista 11 Argentiinassa ja yksi Yhdysvalloissa) selvitettiin 3/2000–10/2001 ylähengitysteiden imemisen vaikutusta mekoniumaspiraatiosyndrooman (MAS) ja sen komplikaatioiden esiintyvyyteen. Tutkimukseen otettiin mukaan vähintään 37 raskausviikolla vihreästä lapsivedestä raivotarjonnasta syntyneet lapset. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 514 vihreästä vedestä syntynyttä lasta, joista 1 263:lle suoritettiin suu- ja nenänielun imu. 1 251 lasta ei imetty lainkaan. Muu lapsen synnytyksen jälkeinen hoito noudatti NRP-ohjeita (Neonatal Resuscitation Program).

Primaarina vastemuuttujana oli MAS-insidenssi. MAS:n määritelmänä käytettiin seuraavia kriteerejä: 1) hengitysvaikeus vihreästä vedestä syntyneellä lapsella, 2) lisähapentarve happikylläisyyden pitämiseksi vähintään 92 %, 3) lisähapentarve, joka alkaa 2 tunnin sisällä syntymästä ja kestää yli 12 tuntia ja 4) ei hengitysteiden, sydämen tai keuhkojen rakennepoikkeavuutta. Satunnaistamisen jälkeen 18 lasta imuryhmässä ja 15 lasta ei-imuryhmässä ei täyttänyt sisäänottokriteerejä, joten heidät poistettiin analyysistä. 87:ää lasta ei imetty imuryhmässä ja 26:tta lasta imettiin ei-imuryhmässä, nämä lapset sisällytettiin kuitenkin alkuperäiseen ryhmän analyysiin.

MAS:n esiintyvyydessä ei ollut eroa ryhmien välillä: 52 (4 %) imu vs 47 (4 %) ei-imu, RR 0,9 (95 % luottamusväli 0,6–1,3). Eroa ei myöskään tullut hengityskonehoidon tarpeen 24 (2 %) imu vs 18 (1 %) ei-imu, RR 0,8 (95 % luottamusväli 0,4–1,4), mortaliteetin 9 (1 %) imu vs 4 (0,3 %) ei-imu, RR 0,4 (95 % luottamusväli 0,1–1,5), respiraattorihoidon keston, lisähapen tarpeen tai sairaalahoidon keston suhteen.

Tarkasteltaessa erikseen suuren riskin alaryhmiä (paksu mekonium, poikkeava KTG, keisarinleikkaus ja elvytyksen tarve) ei ryhmien välille saatu eroa MAS:n, mortaliteetin tai respiraattorihoidon tarpeen suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Tutkimukseen osallistuneet keskukset olivat pääosin (11/12) Argentiinassa. Näistä kuusi oli julkista sairaalaa, joiden potilaista suurella osalla ei ollut prenataalikäyntejä ennen synnytystä. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tutkimuksen kysymyksenasetteluun, joten tutkimuksen taso ei kärsi ja tulos on hyvin sovellettavissa myös muihin puitteisiin. Tutkimuksessa 3 249 synnytystä komplisoi mekoniumin värjäämä lapsivesi, mutta vain 2 514 lasta ehdittiin satunnaistaa ennen pään syntymistä. Näin ollen suhteellisen suuri osa (735 kpl) vihreävetisiä jäi satunnaistamatta ja tutkimuksen ulkopuolelle.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Elvytys (vastasyntynyt) 1

Kirjallisuutta

  1. Vain NE, Szyld EG, Prudent LM ym. Oropharyngeal and nasopharyngeal suctioning of meconium-stained neonates before delivery of their shoulders: multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:597-602 «PMID: 15313360»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Elvytys (vastasyntynyt)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko