Tulosta

Virtsan albumiininerityksen seuranta hoidon tehostamisen jälkeen

Näytönastekatsaukset
30.5.2007
Merja Hanski

Näytön aste: D

Kun mikroalbuminuria on todettu ja hoitoa tehostettu kaikkien riskitekijöiden osalta, olisi virtsan albumiinineritys hyvä tutkia kertaalleen 3 – 6 kuukauden kuluttua.

Tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, miten usein virtsan albumiinineritystä olisi seurattava hoidon aloittamisen jälkeen, ei ole. Myöskään kansainvälisissä suosituksissa ei asiaan oteta kantaa.

Suomalaisessa katsauksessa «Fagerudd J. Diabeettinen munuaistauti – tutun vihollisen muuttuneet kasvot. Suom Lääkäril 2005;60:4115-9»1 kehotetaan kiinnittämään huomiota nopeasti lisääntyvään proteinuriaan: on suhtauduttava eri tavalla nopeasti kasvavaan albuminuriaan kuin mikroalbuminuriaan, joka pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen. Interventiolla aikaansaatu albuminurian väheneminen on merkki hyvästä ennusteesta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tanskalaisen asiantuntijan katsausartikkelissa «Parving HH. Renoprotection in diabetes: genetic and non-genetic risk factors and treatment. Diabetologia 1998;41:745-59 »2 todetaan, että ACE:n estäjien antiproteinurinen vaikutus vaihtelee huomattavasti nefropatiapotilailla. Tämä johtunee yksilöllisistä eroista reniiniangiotensiinijärjestelmässä. Katsauksessa referoidaan lyhyesti tutkimuksia, joita on tehty ACE-geenin insertio(I)/deleetio(D) polymorfismin yhteydestä nefropatian etenemiseen. Tutkimuksissa on todettu, että ACE-geenin deleetio polymorfismi on yhteydessä ACE:n estäjien huonoon tehoon ja varsinkin DD-homotsygoosi on riskitekijänä munuaisfunktion huononemiselle.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabeettinen nefropatia 1

Kommentit

Hoidon tehon ja hoitokomplianssin seuraamiseksi sekä potilaan motivoimiseksi tuntuisi järkevältä ottaa ainakin yksi kontrollinäyte 3 – 6 kuukauden kuluttua. Sen jälkeen vuosittainen seuranta riittänee.

Kirjallisuutta

  1. Fagerudd J. Diabeettinen munuaistauti – tutun vihollisen muuttuneet kasvot. Suom Lääkäril 2005;60:4115-9
  2. Parving HH. Renoprotection in diabetes: genetic and non-genetic risk factors and treatment. Diabetologia 1998;41:745-59 «PMID: 9686914»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen nefropatia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko