Takaisin

Kontaktiallergioiden yleisyys potilailla, joilla on krooninen alaraajahaava

Näytönastekatsaukset
Kirsi Isoherranen ja Elina Heikkilä
9.4.2021

Näytön aste: A

Kontaktiallergiat ovat yleisiä kroonista alaraajahaavaa sairastaville potilailla ja tämä tulee ottaa huomioon valittaessa haavan ja ympärysihon paikallishoitotuotteita.

Ranskalaisessa vuonna 2015 julkaistussa prospektiivisessa monikeskustutkimuksessa «Valois A, Waton J, Avenel-Audran M ym. Contact sen...»1 selvitettiin kontaktiallergioiden yleisyyttä 354 haavaa sairastavalla potilaalla (226 naista ja 128 miestä). Haavaetiologia oli tarkasti selvitetty. Potilaiden keski-ikä oli 75,3 vuotta. Haavaa ympäröivän ihon ekseemaa havaittiin 112 potilaalla (32 % tapauksista) ja eryteemaa havaittiin 215 potilaalla (61 % tapauksista). Potilaille tehtiin epikutaanitestit vuonna 2008 määritetyllä eurooppalaisella perussarjalla (27 ainetta) ja lisäksi haavaa sairastaville potilaille suunnitellulla sarjalla (36 ainetta).

Kaikista potilaista 60 %:lla (211/354) oli vähintään 1 positiivinen reaktio, ja 25,4 %:lla (90/354) vähintään 2 positiivista reaktiota. 19,2 % potilaista (68/354) oli herkistynyt haavan paikallishoitotuotteelle. Yleisimmät allergeenit olivat seuraavat: perunpalsami (23,7 %), hajusteseos 1 ja 2 (13,3 ja 6,2 %), IalusetR-voide (12,7 %), bentsalkoniumkloridi (7 %), kunikkeli (6,5 %), Amerchol L101 (5,4 %) ja DuodermR (5,1 %).

Haavan kestoaika oli keskimäärin 3,6 kuukautta potilailla, joilla ei ollut yhtään herkistymistä vs. 4,2 kuukautta potilailla, joilla oli keskimäärin 1 herkistyminen. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (chi-square, SD = 8, p = 0,0688). Kuitenkin mitä pidempään haava oli kestänyt, sitä enemmän todettiin herkistymisiä (SD = 10, p = 0,0257).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen aineistoon: hyvä

Saksalaisessa vuosina 2008–2011 toteutetussa prospektiivisessa tutkimuksessa «Renner R, Simon JC, Treudler R. Contact sensitizat...»2 tutkittiin kosketusallergioiden yleisyyttä 71 haavaa sairastavalla potilaalla (22 miestä, 49 naista). Haavojen etiologia oli määritelty, ja yleisin haavatyyppi oli laskimohaava. Potilaiden mediaani-ikä oli 72 vuotta. Haavojen keskimääräinen ikä oli 33,2 kuukautta ja mediaani-ikä 10 kuukautta. Potilaille tehtiin epikutaanitestit saksalaisella perussarjalla, ja lisäksi testattiin 10 yleisesti käytössä olevaa haavasidosta.

27,1 %:lla potilaista (19/70) todettiin positiivinen reaktio yleisesti käytössä olevalle haavasidokselle. Yleisimmät reaktion aiheuttajat olivat NuGelR (n = 14/70, 20 %), hydrokolloidi NuDermR (n = 7/70, 10 %) ja Aquacel AgR (n = 9/70, 12,8 %). Perussarjassa yleisimmin reaktioita aiheuttivat Amerchol ja hajusteseos II (15,4 %), ja seuraavina lanoliini (13,8 %) ja tiuraami (11 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Ranskassa vuosina 2001–2002 tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa «Machet L, Couhé C, Perrinaud A ym. A high prevalen...»3 kaikkien tuona aikana tutkimussairaalaan kroonisen alaraajahaavan takia tulleiden potilaiden (n = 235) potilastiedot käytiin läpi. Tutkimukseen valittiin näistä ne potilaat, joille oli kyseisenä ajanjaksona tehty epikutaanitestit (perussarja ja mahdolliset lisäsarjat) kontaktiallergioiden selvittämiseksi (n = 106, ryhmä A).

Verrokkiryhmiksi otettiin samassa sairaalassa vuonna 1988 epikutaanitestatut alaraajahaavaa sairastavat potilaat (n = 36, ryhmä B). Ei ole tietoa, olivatko tässä mukana kaikki tuona vuonna testatut krooniset alaraajahaavaa sairastavat potilaat tai miten nämä potilaat valikoituivat tutkimukseen. Toiseksi verrokkiryhmäksi valittiin muun syyn kuin kroonisen haavan takia kyseiseen sairaalaan vuosina 1997–2000 tulleet potilaat (n = 526), joille oli tehty epikutaanitestit kontaktiallergiaepäilyn takia (ryhmä C). Ei ole tietoa, edustiko tämä ryhmä kaikkia tuolloin testattuja potilaita vai oliko se valikoitunut. Mukaanotto- tai poissulkukriteereitä epikutaanitestausta lukuun ottamatta ei siis ilmoitettu.

Ryhmässä A todettiin viivästynyt allergia vähintään 1 tutkitulle aineelle 75 %:lla, ryhmässä B 97 %:lla ja varsinaisessa verrokkiryhmässä (ryhmä C) 54,4 %:lla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Valois A, Waton J, Avenel-Audran M ym. Contact sensitization to modern dressings: a multicentre study on 354 patients with chronic leg ulcers. Contact Dermatitis 2015;72:90-6 «PMID: 25291481»PubMed
  2. Renner R, Simon JC, Treudler R. Contact sensitization to modern wound dressings in 70 patients with chronic leg ulcers. Dermatitis 2013;24:60-3 «PMID: 23474445»PubMed
  3. Machet L, Couhé C, Perrinaud A ym. A high prevalence of sensitization still persists in leg ulcer patients: a retrospective series of 106 patients tested between 2001 and 2002 and a meta-analysis of 1975-2003 data. Br J Dermatol 2004;150:929-35 «PMID: 15149505»PubMed