Tulosta

Laskimoperäisen alaraajahaavan keston vaikutus haavan paranemiseen

Näytönastekatsaukset
7.1.2014
Annikki Vaalasti

Näytön aste: A

Laskimoperäisen alaraajahaavan kesto on merkittävä haavan täydellistä paranemista ennustava tekijä.

Retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Margolis DJ, Berlin JA, Strom BL. Which venous leg ulcers will heal with limb compression bandages? Am J Med 2000;109:15-9 »1 analysoitiin yhdessä yhdysvaltalaisessa haavakeskuksessa hoidettujen 260 perättäisen potilaan aineistoa sekä 219 potilaan aineistoa, jotka olivat osallistuneet aiemmin kontrolliryhmänä kahteen satunnaistettuun monikeskushoitotutkimukseen (20 keskusta). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ne ennustekijät, jotka vaikuttivat laskimoperäisen haavan paranemiseen turvotuksenestohoidolla (4-kerrossidos) käyttäen monimuuttuja-regressioanalyysiä (multivariate logistic regression).

93 % alle 5 cm2 kokoisista ja alle 6 kuukautta avoinna olleista laskimohaavoista parani 24 viikossa kompressiohoidolla. Alle 15 % yli 5 cm2 kokoisista ja yli 6 kuukautta avoinna olleista laskimohaavoista parani 24 viikossa kompressiohoidolla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Oien RF, Håkansson A, Hansen BU ym. Pinch grafting of chronic leg ulcers in primary care: fourteen years' experience. Acta Derm Venereol 2002;82:275-8 »2 analysoitiin vuosina 1987–2001 alaraajahaavapotilaille tehtyjen ihopalasiirtojen tuloksia. 85 potilaalle tehtiin yhteensä 126 palasiirtoa. 43 % haavoista oli laskimoperäisiä, 17 % sekahaavoja (ABI < 0,9) ja 25 % monietiologiaisia haavoja, joista 77 % pääosin laskimoperäisiä. Haavojen koko oli keskimäärin 13,5 cm2 (mediaani 4,6 cm2) ja kesto 15,9 kuukautta (mediaani 7,0 kuukautta). 33 % kaikista palasiirroin hoidetuista haavoista parani 12 viikon kuluessa, laskimoperäisistä 48 % ja sekahaavoista 19 %. Kooltaan alle 4,6 cm2 haavat paranivat paremmin kuin yli 4,6 cm2 kokoiset (p = 0,039) ja alle 7 kuukautta avoinna olleet paremmin kuin yli 7 kuukautta auki olleet (p = 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa serbialaisessa tutkimuksessa «Milic DJ, Zivic SS, Bogdanovic DC ym. Risk factors related to the failure of venous leg ulcers to heal with compression treatment. J Vasc Surg 2009;49:1242-7 »3 selvitettiin riskitekijöitä, jotka liittyvät laskimoperäisen alaraajahaavan paranemiseen kompressiohoitoa käyttävillä potilailla. Haavan tuli olla kooltaan > 5 cm2 ja kestoltaan > 3 kuukautta ja nilkka-olkavarsipainesuhteen tuli olla > 0,8. Poissulkukriteereitä olivat vaikea sydämen vajaatoiminta, diabetes ja reuma. Tutkimukseen hyväksyttiin 200 yhdessä keskuksessa tutkittua potilasta. Kaikille potilaille tehtiin kliininen tutkimus sekä väriduplex-tutkimus. Haavat olivat kooltaan keskimäärin 29,3 cm2 ja olleet auki keskimäärin 6,2 vuotta. Potilaat käyttivät tutkimuksen ajan (52 viikkoa) monikerrossidosta (30–40 mmHg). Potilastiedot (parantunut/ei-parantunut) 26 ja 52 viikon kuluttua analysoitiin tilastollisesti käyttäen yksimuuttuja-regressioanalyysiä (single variable logistic regression). 50,26 % haavoista parani 26 viikossa ja 87,3 % 52 viikossa. Haavan kesto > 12 kuukautta (p < 0,001) ja koko > 20 cm2 (p < 0,001) ennustivat haavan hidasta paranemista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa kohorttitutkimuksessa «Moffatt CJ, Doherty DC, Smithdale R ym. Clinical predictors of leg ulcer healing. Br J Dermatol 2010;162:51-8 »4 seurattiin 113 haavapotilasta, jotka olivat yhden keskitetyn haavanhoitojärjestelmän piirissä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Potilaiden haastatteluista ja tutkimuksista vastasivat koulutetut haavanhoitajat. Haavojen etiologia määritettiin anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kaikille potilaille tehtiin nilkka-olkavarsipaineen mittaus, osalle myös v. poplitean refluksitutkimus dopplerlaitteella sekä halukkaille ja tutkimukseen kykeneville fotopletysmografia. Laskimoperäisiksi katsottiin 59 % haavoista. 27 %:lla potilaista oli nilkka-olkavarsipaineen indeksi < 0,8.

Haavoja hoidettiin etiologian mukaisesti viikoittain, ja paranemista seurattiin 24 ja 48 viikon kuluttua. Tulokset analysoitiin käyttäen Coxin suhteellisen riskin mallia (Cox proportional hazards model). Haavan kesto oli merkittävä riskitekijä haavan paranemiselle. Potilailla, joiden haava oli ollut auki 6–18 kuukautta, riskisuhde paranemiselle oli 0,73 ja > 18 kuukautta auki olleille haavoille 0,37 (p = 0,002).

Laskimoperäisiksi katsotuista haavoista parani 70 % 48 viikossa, mutta ainoastaan 48 % haavoista, kun nilkka-olkavarsipaineindeksi oli < 0,8.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Krooninen alaraajahaava 1

Kirjallisuutta

  1. Margolis DJ, Berlin JA, Strom BL. Which venous leg ulcers will heal with limb compression bandages? Am J Med 2000;109:15-9 «PMID: 10936473»PubMed
  2. Oien RF, Håkansson A, Hansen BU ym. Pinch grafting of chronic leg ulcers in primary care: fourteen years' experience. Acta Derm Venereol 2002;82:275-8 «PMID: 12361132»PubMed
  3. Milic DJ, Zivic SS, Bogdanovic DC ym. Risk factors related to the failure of venous leg ulcers to heal with compression treatment. J Vasc Surg 2009;49:1242-7 «PMID: 19233601»PubMed
  4. Moffatt CJ, Doherty DC, Smithdale R ym. Clinical predictors of leg ulcer healing. Br J Dermatol 2010;162:51-8 «PMID: 19785616»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Krooninen alaraajahaava
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko