Tulosta

Kliinisen tyypin 1 diabeteksen riskin ennustaminen

Näytönastekatsaukset
21.8.2013
Jorma Komulainen

Näytön aste: B

Riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen voidaan ennustaa HLA- ja autovasta-ainemääritysten sekä metabolisten tutkimusten avulla, mutta tämä toimii vain riskiryhmillä.

Suomalaisessa väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa «Mrena S, Virtanen SM, Laippala P ym. Models for predicting type 1 diabetes in siblings of affected children. Diabetes Care 2006;29:662-7 »1 seurattiin 701 diabetekseen sairastuneen lapsen sisaruksia (N = 758) keskimäärin 15 vuoden ajan. Sisaruksista 47 (6,7 %, luottamusväli 5,0–8,8 %) sairastui seuranta-aikana kliiniseen tyypin 1 diabetekseen. Nuori ikä, useiden diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden esiintyminen, lisääntyneeseen diabeteksen riskiin liittyvä HLA DR -tyyppi, suonensisäisessä glukoosirasituskokeessa todettu alentunut ensimmäisen vaiheen insuliinivaste sekä HOMA-indeksillä määritetty alentunut insuliiniherkkyys olivat diabetesta ennustavia tekijöitä.

Näistä muuttujista rakennetun mallin positiivinen ennustearvo diabetekseen sairastumiselle niillä lapsilla ja nuorilla, joilla jokin sisaruksista sairasti tyypin 1 diabetesta, oli 56,9 % (sensitiivisyys 78,7 %, spesifisyys 95,7 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa «Keskinen P, Korhonen S, Kupila A ym. First-phase insulin response in young healthy children at genetic and immunological risk for Type I diabetes. Diabetologia 2002;45:1639-48 »2 seurattiin vastasyntyneenä kohonneeseen diabeteksen riskiin liittyvien HLA DQB1 -tyyppien omaavien lasten serokonversiota ICA-positiivisiksi. Yhteensä 52:lle iältään 1–5-vuotiaalle ICA-positiiviseksi muuttuneelle lapselle tehtiin suonensisäinen glukoosirasituskoe ensimmäisen asteen insuliinivasteen mittaamiseksi. Näistä 22:lla (42 %) todettiin alentunut vaste (alle 5 persentiiliä ICA-negatiivisten ikävakioitujen lasten vasteesta).

Korkea ICA-vasta-ainetaso sekä muiden diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden esiintyminen liittyivät alentuneeseen ensimmäisen vaiheen insuliinivasteeseen. Puolet (N = 11) alentuneen insuliinivasteen ryhmän lapsista sairastui seuranta-aikana tyypin 1 diabetekseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa etenevässä seurantatutkimuksessa «LaGasse JM, Brantley MS, Leech NJ ym. Successful prospective prediction of type 1 diabetes in schoolchildren through multiple defined autoantibodies: an 8-year follow-up of the Washington State Diabet»3 määritettiin ICA- sekä GAD-, IA2/ICA512- ja IAA-vasta-aineet 4 505 iältään 12–18-vuotiaalta koululaiselta.13 lasta oli positiivisia vähintään kahden autovasta-aineen suhteen ja kaikki kuusi keskimäärin kahdeksan (6–11) vuoden seurannan aikana diabetekseen sairastunutta lasta kuuluivat tähän ryhmään. Kaiken kaikkiaan seurantatieto saatiin 3 000 tutkitulta.

Useamman kuin yhden tutkitun autovasta-aineen positiivinen ennustearvo oli 50 %, luottamusväli 25–75 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa etenevässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa (Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Study) «Marjamäki L, Niinistö S, Kenward MG ym. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of advanced beta cell autoimmunity and type 1 diabetes in offspring. Diabetologia 2010;53:1599-607 »4 seurattiin vuosina 1997–2003 syntyneitä vastasyntyneitä, joilla oli tyypin 1 diabeteksen suhteen korkean tai keskikorkean riskin HLA-tyyppi (HLA-DQB1*02/*0302 tai *0302/x, x = muu alleeli kuin *02, *0301 tai *0602

Keskimäärin 4,3 vuoden (0,2–8,9 vuoden) seuranta-aikana 74 lapselle 4 297:sta (1,7 %) kehittyi tyypin 1 diabetes (sairastumisikä 4,1 (1,0–7,9) vuotta. Heistä 53:lla (71 %) oli toistuvasti ollut positiivinen saarekesoluvasta-ainelöydös ja lisäksi joku muu haiman autovasta-aine. Kaiken kaikkiaan tällaisia vasta-ainepositiivisia lapsia oli 144, joista 37 % sairastui, kun taas muista lapsista vain 0,5 % sairastui.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit: Riski voidaan arvioida vain pienten lasten ja diabeetikoiden sisarusten kohdalla. Merkittävän positiivisen ennustearvon saavuttaminen edellyttää näissäkin ryhmissä lasten toistuvaa tutkimista. Riskiarvio ei ole suoraan yleistettävissä koko väestöön.

Toisen tutkimuksen «Keskinen P, Korhonen S, Kupila A ym. First-phase insulin response in young healthy children at genetic and immunological risk for Type I diabetes. Diabetologia 2002;45:1639-48 »2 pieni ICA-positiivisten lasten määrä ja lyhyehkö seuranta-aika sekä kolmannen tutkimuksen «LaGasse JM, Brantley MS, Leech NJ ym. Successful prospective prediction of type 1 diabetes in schoolchildren through multiple defined autoantibodies: an 8-year follow-up of the Washington State Diabet»3 pieni sairastuneiden määrä vaikeuttavat johtopäätösten tekoa.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kirjallisuutta

  1. Mrena S, Virtanen SM, Laippala P ym. Models for predicting type 1 diabetes in siblings of affected children. Diabetes Care 2006;29:662-7 «PMID: 16505523»PubMed
  2. Keskinen P, Korhonen S, Kupila A ym. First-phase insulin response in young healthy children at genetic and immunological risk for Type I diabetes. Diabetologia 2002;45:1639-48 «PMID: 12488953»PubMed
  3. LaGasse JM, Brantley MS, Leech NJ ym. Successful prospective prediction of type 1 diabetes in schoolchildren through multiple defined autoantibodies: an 8-year follow-up of the Washington State Diabetes Prediction Study. Diabetes Care 2002;25:505-11 «PMID: 11874938»PubMed
  4. Marjamäki L, Niinistö S, Kenward MG ym. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of advanced beta cell autoimmunity and type 1 diabetes in offspring. Diabetologia 2010;53:1599-607 «PMID: 20369220»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko