KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Verensokerin kotiseuranta ei-insuliinihoitoisessa diabeteksessa

Näytönastekatsaukset
15.9.2009
Sirkku Tulokas

Näytön aste = C

Verensokerin kotiseuranta saattaa auttaa parantamaan sokeritasapainoa ja elämän ennustetta ruokavalio- ja tablettihoitoisessa tyypin 2 diabeteksessa.

Vuosia 1998 – 2005 koskeva meta-analyysi «Welschen LM, Bloemendal E, Nijpels G ym. Self-monitoring of blood glucose in patients with type 2 diabetes mellitus who are not using insulin. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD005060 »1 verensokerin kotiseurannan tehosta ruokavalio- ja tablettihoitoisilla T2D-potilailla. Lähteenä käytettiin MEDLINE-, the Cochrane Library -, NHS EED - ja EMBASE-tietokantoja. Kriteereinä olivat T2D-diabeetikot, ei insuliinihoitoa, tutkimusasetelmana satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus. Interventio oli verensokerin kotiseuranta, jota verrattiin hoitoon ilman verensokeriseurantaa, tai hoitoon, jossa käytettiin virtsan sokerin seurantaa. Tuloksen mittarina oli ainakin yksi seuraavista: HbA1c, paastosokeri, diabeetikon elämänlaatu ja tyytyväisyys. Alkuun kehitettiin tutkimukselle metodologisen laadun mittari käyttäen Cochrane Metabolic and Endocrine Disorders Editorial base data extraction form. Datan analysoinnissa käytettiin Z-scorea ja Chi-neliö statistiikkaa. Tuloksena oli 5 näytön astetta.

Kaksi tutkijaa keräsi yhteensä 105 tutkimusta, joista 36 analysoitiin edelleen. Ainoastaan 5 tutkimusta täytti lopulliset kriteerit. Potilaita osallistui tutkimuksiin yhteensä 1 313. Tutkimukset kuvataan yksityiskohtaisesti artikkelissa.

Varsinaista meta-analyysiä ei voitu laskea metologisen heterogeenisyyden takia. Neljässä tutkimuksessa viidestä HbA1c parani verensokerin kotiseurantaryhmässä verrattuna konservatiivisen hoidon ryhmään. Kuitenkin vain kahdessa ero oli tilastollisesti merkitsevä. Verensokerin kotiseurannalla ei ollut vaikutusta paastosokeriin, elämän laatuun tai tyytyväisyyteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Pienet potilasmäärät, potilaiden heterogeenisyys ja vaihtelevat menetelmät vaikeuttavat analyysiä.

Tutkimuksen «Sarol JN Jr, Nicodemus NA Jr, Tan KM ym. Self-monitoring of blood glucose as part of a multi-component therapy among non-insulin requiring type 2 diabetes patients: a meta-analysis (1966-2004). Curr M»2 tarkoituksena oli selvittää verensokerin kotiseurannan vaikutusta HbA1c:n laskuun aikuisilla tyypin 2 diabeetikoilla, jotka eivät käyttäneet insuliinia verrattuna niihin, joilla ei ollut verensokerin kotiseurantaa käytössään. Tutkimusta varten käytiin läpi sähköiset tietojärjestelmät: Medline (1966 – 2004), Cochrane Database of Systemic Reviews, Embase (1950 – 2004), Centre for Reviews and Disseminator (CDR) ja Online Index Journals of the American Diabetes Association (ADA 1978 – 2004). Raskaana olevat, insuliinia tai troglitatsonia käyttävät ja lääkekokeiluissa olevat hylättiin.14 tutkimuksesta mukaan kelpuutettiin 8, joissa potilaita oli yhteensä 1 307. Kaksi riippumatonta tutkijaa arvioi tutkimusten laadun. Diabeteksen hoito verensokerin kotiseurantaa käyttäen verrattuna niihin, joilla verensokeriseurantaa ei ollut, tuotti HbA1c:n laskun -0.39 % (95 % luottamusväli -0.54 – -0.23 %). Toisella mallilla laskettuna vaikutus oli -0.42 % (95 % luottamusväli -0.63 – -0.21 %). Johtopäätöksenä todettiin, että verensokerin kotiseuranta osana muuta diabeteksen hoitoa ruokavalio- ja tablettihoitoisilla tyypin 2 -diabeetikoilla tuottaa paremman sokeritasapainon verrattuna niihin, joilla ei kotiseurantaa ole käytössään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tavoitteena oli saada tietoa verensokerin kotiseurannasta (SMBG) T2D-potilailla ja SMBG-seurannan vaikutuksesta potilaiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimus «Martin S, Schneider B, Heinemann L ym. Self-monitoring of blood glucose in type 2 diabetes and long-term outcome: an epidemiological cohort study. Diabetologia 2006;49:271-8 »3 tehtiin German Diabetes-keskuksessa, Düsseldorfissa. Kyseessä oli retrospektiivinen, epidemiologinen kohorttitutkimus, johon osallistui 192 tutkijaa. 3 268 T2D-potilasta, ikä 62.4 ± 9.6 vuotta, seurattiin vuosina 1995 – 2003, keskimäärin 6.5 vuotta. 45.3 % potilaista aloitti verensokerin kotiseurannan. Näistä potilaista 32 % käytti ruokavalio- tai tablettihoitoa. Heidän lisäkseen 64 potilasta aloitti kotiseurannan vasta non-fataalin päätetapahtuman jälkeen. Lähtötilanteessa SMBG-ryhmällä oli korkeampi HbA1c 8.1 vs 7.2 % (p < 0.001) verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet SMBG. Tästä huolimatta mikro-ja makrovaskulaaristen komplikaatioiden määrä oli pienempi niillä, joilla oli käytössään SMBG, 7.2 – 10.4 % (p = 0.002). Vastaava ero oli nähtävissä myös kuolevuudessa, 2.7 vs 4.6 % (p = 0.004). Erot korostuivat edelleen kun tarkasteltiin ainoastaan ruokavalio- tai tablettihoitoisia diabeetikoita. Coxin regressioanalyysillä havaittiin SMBG:n olevan itsenäinen sairastuvuutta ja kuolevuutta vähentävä tekijä, myös ruokavalio- ja tablettihoitoisessa tyypin 2 diabeteksessa.

Tutkijat arvelevat SMBG käyttävien diabeetikoiden hoidon olevan parempaa ja elintapojen mahdollisesti terveempiä kuin niillä, joilla ei verensokeriseurantaa ollut käytössään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: ei randomoitu, SMBG: n aloittamiskriteereitä ei ilmoitettu, mittausten lukumäärää ei selvitetty.

Kirjallisuutta

  1. Welschen LM, Bloemendal E, Nijpels G ym. Self-monitoring of blood glucose in patients with type 2 diabetes mellitus who are not using insulin. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD005060 «PMID: 15846742»PubMed
  2. Sarol JN Jr, Nicodemus NA Jr, Tan KM ym. Self-monitoring of blood glucose as part of a multi-component therapy among non-insulin requiring type 2 diabetes patients: a meta-analysis (1966-2004). Curr Med Res Opin 2005;21:173-84 «PMID: 15801988»PubMed
  3. Martin S, Schneider B, Heinemann L ym. Self-monitoring of blood glucose in type 2 diabetes and long-term outcome: an epidemiological cohort study. Diabetologia 2006;49:271-8 «PMID: 16362814»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko