KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Hypoglykemioiden esiintyminen tyypin 2 diabeteksessa pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir)

Näytönastekatsaukset
14.5.2013
Juha Saltevo

Näytön aste: B

Uusilla pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir) on 2 tyypin diabeetikoilla vähän vähemmän hypoglykemioita NPH-insuliiniin verrattuna.

Tässä meta-analyysissä «Rosenstock J, Dailey G, Massi-Benedetti M ym. Reduced hypoglycemia risk with insulin glargine: a meta-analysis comparing insulin glargine with human NPH insulin in type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;»1 oli mukana 4 satunnaistettua, avointa tutkimusta, jossa vertailtiin glargiinia vs NPH-iltainsuliinia. Yhteensä NPH-ryhmässä oli 1 162 ja glargiiniryhmässä 1 142 potilasta. Tutkimusten kesto oli 24–28 viikkoa. Keskimääräinen HbA1c-lähtötaso oli 8,8 %.

Kaikkien potilaiden kohdalla glargiiniryhmässä oireisten hypojen lasku oli 11 %; p = 0,0006 ja yöhypojen 26 %, p < 0,0001.Vakavia yöhypoja oli NPH-ryhmässä 1,7 % ja glargiiniryhmässä 0,7 % (p = 0,023). Hypoglykemiat oli määritetty raja-arvoina < 4,0 mmol/l tai < 3,1 mmol/l. Harvoin oli kerrottu, kuinka monelle potilaalle hypot kasaantuivat.

Potilailla, jotka saavuttivat tavoitellun HbA1c-tason < 7,0 % oli glargiiniryhmässä vähemmän yöhypoja kuin NPH-ryhmässä (39 % vs 49 %, p < 0,01). Muiden hypoglykemioiden esiintyvyys oli tilastollisesti samanlainen: vakavia hypoja 2,0 vs 2,2 % ja vakavia yöhypoja 0,9 % vs 0,5 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa 36 viikkoa kestäneessä LANMET-tutkimuksessa «Yki-Järvinen H, Kauppinen-Mäkelin R, Tiikkainen M ym. Insulin glargine or NPH combined with metformin in type 2 diabetes: the LANMET study. Diabetologia 2006;49:442-51 »2 satunnaistettiin oraalisella lääkityksellä huonossa tasapainossa olleet (HbA1c 9,5 %) tyypin 2 diabetes -potilaat saamaan joko metformiinia + glargiinia (N = 61) tai NPH + metformiinia (N = 49). Tässä tutkimuksessa ei tullut esille selkeitä eroja hypoissa 12 viikon jälkeen. Ensimmäisen 12 viikon aikana symptomaattisia, ei vahvistettuja (SIC) hypoja oli glargiiniryhmässä 4,1 ja NPH-ryhmässä 9,0, p < 0,05, mutta vahvistettuja (SIC) ensimmäisen 12 viikonkin aikana oli tilastollisesti yhtä paljon. Tulokset on kirjoitettu hypojen osalta varsin sekavasti.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tässä detemir-insuliinitutkimuksessa «Hermansen K, Davies M, Derezinski T ym. A 26-week, randomized, parallel, treat-to-target trial comparing insulin detemir with NPH insulin as add-on therapy to oral glucose-lowering drugs in insulin-na»3 satunnaistettiin 476 huonossa tasapainossa (HbA1c 8,5 %) oraalisilla lääkkeillä oleva tyypin 2 diabeetikkoa saamaan joko detemiriä tai NPH-insuliinia 2 kertaa päivässä oraalisten lääkkeiden lisäksi. 70 % potilaista saavutti tavoitetason < 7,0 %, ei eroja ryhmien välillä, mutta ilman hypoja tavoitteeseen päässeitä oli enemmän determir-ryhmässä kuin NPH-ryhmässä (26 % vs 16 %, p = 0,008). Kun kaikki hypot laskettiin yhteen, niitä oli detemir-ryhmässä 47 % vähemmän (p < 0,001) ja yöhypoja 55 % vähemmän (p < 0,001) verrattuna NPH-ryhmään. Eniten hypoeroja ryhmien välillä oli viikoilla 4–8.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tässä 26 viikkoa kestäneessä avoimessa tutkimuksessa «Haak T, Tiengo A, Draeger E ym. Lower within-subject variability of fasting blood glucose and reduced weight gain with insulin detemir compared to NPH insulin in patients with type 2 diabetes. Diabete»4 505 tyypin 2 diabeetikkoa satunnaistettiin saamaan joko detemir- tai NPH-insuliinia yhdessä tai kahdessa osassa. Edeltävänä hoitona oli ollut basaali-bolus NPH + aspart-insuliini.

Ryhmien välillä ei ollut eroja hypoglykemioiden ilmaantuvuudessa. Kaiken kaikkiaan vakavia hypoja oli vähän (< 2 %) molemmissa ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kommentit

Uusilla pitkävaikutteisilla insuliini-analogeilla näyttää olevan vähän vähemmän erityisesti yöllisiä hypoja verrattuna NPH-insuliiniin. Tutkimuksissa on usein huonosti selvitetty, kuinka monelle potilaalle erityisesti nämä vakavat yöhypot mahdollisesti kasaantuvat. Näyttää siltä, että uusien pitkävaikutteisten insuliinianalogien käyttö on perusteltua ainakin niillä potilailla, joilla ilmaantuu hypoglykemiaa NPH-hoitojen yhteydessä. Absoluuttiset vakavat hypot ovat melko harvinaisia klassisilla tyypin 2 diabeetikoilla.

Kirjallisuutta

  1. Rosenstock J, Dailey G, Massi-Benedetti M ym. Reduced hypoglycemia risk with insulin glargine: a meta-analysis comparing insulin glargine with human NPH insulin in type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:950-5 «PMID: 15793205»PubMed
  2. Yki-Järvinen H, Kauppinen-Mäkelin R, Tiikkainen M ym. Insulin glargine or NPH combined with metformin in type 2 diabetes: the LANMET study. Diabetologia 2006;49:442-51 «PMID: 16456680»PubMed
  3. Hermansen K, Davies M, Derezinski T ym. A 26-week, randomized, parallel, treat-to-target trial comparing insulin detemir with NPH insulin as add-on therapy to oral glucose-lowering drugs in insulin-naive people with type 2 diabetes. Diabetes Care 2006;29:1269-74 «PMID: 16732007»PubMed
  4. Haak T, Tiengo A, Draeger E ym. Lower within-subject variability of fasting blood glucose and reduced weight gain with insulin detemir compared to NPH insulin in patients with type 2 diabetes. Diabetes Obes Metab 2005;7:56-64 «PMID: 15642076»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko