KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Pitkävaikutteiset insuliinianalogit (glargiini ja detemir) tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
18.1.2016
Juha Saltevo

Näytön aste: B

Pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir) saavutetaan tyypin 1 diabeteksessa parempi glukoositasapaino vähemmillä hypoglykemioilla kuin NPH-insuliineilla.

534 suhteellisen hyvässä tasapainossa (HbA1c keskimäärin 7,7 %) olevaa tyypin 1 diabeetikkoa satunnaistettiin jatkamaan NPH-insuliinia 1 tai 2 kertaa päivässä tai saamaan glargiini-insuliinia iltaisin 28 viikon ajan «Ratner RE, Hirsch IB, Neifing JL ym. Less hypoglycemia with insulin glargine in intensive insulin therapy for type 1 diabetes. U.S. Study Group of Insulin Glargine in Type 1 Diabetes. Diabetes Care 20»1. Ruokainsuliinina oli molemmissa ryhmissä lyhytvaikutteinen (regular) insuliini. Diabeteksen kesto oli molemmissa ryhmissä noin 17 vuotta, keski-ikä 21 vuotta.

Glukoosipitoisuuden muutoksissa (HbA1c ja fB-gluk) ei ollut tilastollisia eroja, mutta glargiiniryhmässä oli vähemmän hypoglykemioita, erityisesti vakavia yöllisiä hypoja (p = 0,0307).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaisessa tutkimuksessa «Porcellati F, Rossetti P, Pampanelli S ym. Better long-term glycaemic control with the basal insulin glargine as compared with NPH in patients with Type 1 diabetes mellitus given meal-time lispro insu»2 oli 120 tyypin 1 diabeetikkoa, joille satunnaistettiin joko glargiinia kerran päivässä NPH:n tilalle tai jatkamaan NPH:ta 4 kertaa päivässä. Pika-insuliini lispro oli ruokainsuliinina. HbA1c-lähtötaso oli hyvä 7,1 % molemmissa ryhmissä, diabeteksen kesto keskimäärin 14 vuotta ja ikä tutkimuksen alussa 35 vuotta. Tutkimus kesti 12 kuukautta.

NPH-ryhmässä glukoositasapaino pysyi ennallaan, mutta laski glargiiniryhmässä 4 kuukauden kohdalla 6,7 % pysyen siellä tutkimuksen loppuun (p < 0,05 %). Paastoglukoosi aamulla ja glukoositasot ennen ruokailuja olivat matalammat glarginiryhmässä kuin NPH-ryhmässä. Tutkimuksessa ei ollut vakavia hypoja, mutta alle 4 mmol:n mitattuja glukoosiarvoja riippumatta oireista oli glargiiniryhmässä vähemmän kuin NPH-ryhmässä päivin ja öin (p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tyypin 1 diabetes-potilaita (n = 408) satunnaistettiin monikeskustutkimuksessa «Home P, Bartley P, Russell-Jones D ym. Insulin detemir offers improved glycemic control compared with NPH insulin in people with type 1 diabetes: a randomized clinical trial. Diabetes Care 2004;27:108»3 saamaan joko detemir-insuliinia 2 kertaa päivässä joko 12 tunnin välein tai aamulla ja nukkumaan mennessä tai jatkamaan NPH-insuliinia 2 kertaa päivässä aamuin illoin 16 viikon ajan. Ruokailu-insuliinina oli pikavaikutteinen aspart-insuliini molemmissa ryhmissä. HbA1c-lähtötaso oli kohtalainen (keskimäärin 8,6 %) ja diabeteksen kesto noin 16 vuotta.

Glukoositasapaino parani HbA1c:llä mitaten noin 0,8 % detemir-ryhmissä ja 0,6 % NPH-ryhmässä (p = 0,027). Paastoglukoosit olivat matalampia detemir-ryhmässä (p < 0,001), myös aamuglukoosien vaihtelu oli vähäisempää detemir-ryhmässä (p < 0,001). Vakavien hypojen määrissä ei eroja, mutta lieviä hypoja oli vähemmän detemir-ryhmässä koko vuorokauden aikana kuin NPH:lla (p = 0,02) ja erityisesti yöhypot vähenivät (p = 0,002).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tässä kuuden kuukauden kestoisessa tutkimuksessa «Vague P, Selam JL, Skeie S ym. Insulin detemir is associated with more predictable glycemic control and reduced risk of hypoglycemia than NPH insulin in patients with type 1 diabetes on a basal-bolus »4 448 tyypin 1 diabeetikkoa satunnaistettiin saamaan joko detemiriä tai NPH:ta 2:1. Pikainsuliinina aspart-insuliini. HbA1c:n lähtötaso 8,1 %, diabeteksen kesto noin 17 vuotta ja ikä noin 40 vuotta.

Tutkimuksen lopussa ei tilastollisia eroja HbA1c:ssä (7,60 % detemir vs 7,64 % NPH (p = 0,061). Aamuglukoosien vaihtelu kotimittauksissa oli detemirillä vähäisempi (p < 0,001). Hypoglykemioita 22 % vähemmän detemir- kuin NPH-ryhmässä (p < 0,05) ja yöhypoja 34 % vähemmän (p < 0,005).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Fimean ”meta-analyysissä” «Oravilahti T, Kastarinen H, Enlund H, Jyrkkä J, Kiviniemi V, Kokki E. Glargin- ja detemirinsuliinin hoidollinen ja taloudellinen arvo tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa NPH-insuliiniin verrattu»5 arvioitiin tutkimusnäyttö 26 satunnaistusta kliinisestä tutkimuksesta sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. Näissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli HbA1c. Erot insuliinianalogien- ja NPH-insuliin välillä oli pieniä, ja näyttö hankalasti tulkittavaa. Tutkimuksissa ei voida arvioida, onko insuliinianalogien ja NPH-insuliinin välillä eroa kuolleisuuteen tai pitkäaikaiskomplikaatioihin. Elämänlaatuasiat tyypin 1 diabeetikoilla eivät olleet yhdenmukaisia eri tutkimuksissa. Insuliinianalogeilla oli vähän vähemmän yöllisiä hypoglykemioita kuin NPH-insuliinilla. Käytettävissä ollut näyttö oli lyhytaikaista diabeteksen pitkäaikaiseen luonteeseen nähden.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kommentit

Uusilla pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla näytetään saavutettavan vähän parempi glukoositasapaino kuin NPH-insuliineilla vähemmillä hypoilla, erityisesti yöllä. Todennäköisesti glukoositasojen päivittäinen vaihtelu on vähäisempää; tätä on raportoitu erityisesti detemir-tutkimuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Ratner RE, Hirsch IB, Neifing JL ym. Less hypoglycemia with insulin glargine in intensive insulin therapy for type 1 diabetes. U.S. Study Group of Insulin Glargine in Type 1 Diabetes. Diabetes Care 2000;23:639-43 «PMID: 10834423»PubMed
  2. Porcellati F, Rossetti P, Pampanelli S ym. Better long-term glycaemic control with the basal insulin glargine as compared with NPH in patients with Type 1 diabetes mellitus given meal-time lispro insulin. Diabet Med 2004;21:1213-20 «PMID: 15498088»PubMed
  3. Home P, Bartley P, Russell-Jones D ym. Insulin detemir offers improved glycemic control compared with NPH insulin in people with type 1 diabetes: a randomized clinical trial. Diabetes Care 2004;27:1081-7 «PMID: 15111525»PubMed
  4. Vague P, Selam JL, Skeie S ym. Insulin detemir is associated with more predictable glycemic control and reduced risk of hypoglycemia than NPH insulin in patients with type 1 diabetes on a basal-bolus regimen with premeal insulin aspart. Diabetes Care 2003;26:590-6 «PMID: 12610006»PubMed
  5. Oravilahti T, Kastarinen H, Enlund H, Jyrkkä J, Kiviniemi V, Kokki E. Glargin- ja detemirinsuliinin hoidollinen ja taloudellinen arvo tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa NPH-insuliiniin verrattuna. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Fimea kehittää, arvioi ja informoi-julkaisusarja 2/2013. ISBN 978-952-5624-29-8(pdf)
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko