KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Glykeeminen indeksi ja diabeteksen hoitotasapaino

Näytönastekatsaukset
30.3.2007
Anne Louheranta

Näytön aste: B

Matala glykeeminen indeksi ruokavaliossa näyttää alentavan HbA1c tasoa ja glykoituneiden proteiinien määrää diabeetikoilla verrattuna ruokavalioon, jossa glykeeminen indeksi on korkea alle kuuden kuukauden tutkimuksissa.

Kyseessä on meta-analyysi «Brand-Miller J, Hayne S, Petocz P, Colagiuri S. Low-glycemic index diets in the management of diabetes: a meta-analysis of randomized controlled trials. Diabetes Care 2003:26:2261-7»1, jossa oli mukana 14 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Tutkimukset oli haettu Medline- ja muista verkkotietokannoista hakusanoilla glyc(a)emic index ja diabetes. Tutkimukset täyttivät seuraavat kriteerit: julkaistu välillä 1981 – 2001, satunnaistettu rinnakkais- tai vaihtovuorokoeasetelma (cross-over), tutkittavat tyypin 1 tai 2 diabeetikkoja, tulosmuuttujina HbA1c tai fruktosamiinitaso ja interventiona vähintään kaksi matalan glykeemisen indeksin (LGI) ateriaa/päivä tai yli 50 % ruokavalion hiilihydraateista matala GI. Analyysissa oli mukana 356 henkilöä (T1D: n = 97/aikuiset, n = 111/lapset; T2D: n = 153). LGI-ruokavaliota oli verrattu joko tavanomaiseen tai korkean glykeemisen indeksin ruokavalioon (HGI). LGI-ruokavaliossa oli käytetty palkokasveja, pastaa, kokojyväleipää, bulgur-vehnärouhetta, irtoriisiä, ohraa ja kauraa. HGI-ruokavaliot olivat tavanomaisia diabetesruokavalioita, joissa peruna, valkoiset vehnäjauhot, valkea leipä sekä aamiaismurot ja riisi, joilla korkea GI. Suurimmassa osassa tutkimuksista tutkittavat saivat keskeiset hiilihydraatteja sisältäneet elintarvikkeet tutkimuksen puolesta, yhdessä tutkimuksessa tutkittavat saivat kaiken ruoan tutkimuskeskuksesta. Keskimääräinen glykeeminen indeksi oli LGI-ruokavaliossa 65 ja HGI-ruokavaliossa 83 (valkean leivän GI = 100) Tutkimusten kesto vaihteli välillä 1.9 – 52 viikkoa. LGI-ruokavaliot alensivat HbA1c tasoa keskimäärin 0.43 % (luottamusväli -0.72 – -0.13) verrattuna HGI-ruokavalioihin. Kun HbA1c ja fruktosamiinitulokset yhdistettiin ja lähtötaso oli vakioitu, glykoituneiden proteiinien määrä aleni LGI-ruokavalioilla 7.4 % (luottamusväli -8.8 – -6.0) verrattuna HGI-ruokavalioihin. Tulokset eivät muuttuneet, jos lähtötason vakiointi tai lyhytkestoiset tutkimukset jätettiin pois. Tulokset analysoitiin myös niin, että jokainen tutkimus jätettiin vuorollaan pois analyysista, tämä ei muuttanut tulosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kyseessä on meta-analyysi «Anderson JW, Randles KM, Kendall CW, Jenkins DJ. Carbohydrate and fiber recommendations for individuals with diabetes: a quantitative assessment and meta-analysis of the evidence. J Am Coll Nutr 2004:»2, jossa oli mukana 9 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Hakustrategiaa ei kuvata, mainitaan vain, että tehtiin perusteellinen kirjallisuushaku. Tutkimusten tarkempia valintakriteerejä ei kuvata, ainoastaan maininta, että mukaan otettiin satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, jotka oli tehty diabeetikoilla. Tutkimusten kesto vaihteli 14 ja 84 päivän välillä, keskiarvo 33 päivää. Tulostaulukosta voi päätellä, että mukaan haluttiin tutkimuksia, joissa paastoplasman glukoosin, HbA1c:n ja fruktosamiinien lisäksi oli määritetty veren rasvat (kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-kolesteroli sekä triglyseridipitoisuudet). Analyysissa oli mukana 127 henkilöä (T1D: n = 20/aikuiset, n = 7/lapset; T2D: n = 100). Matalan glykeemisen indeksin (LGI) ruokavaliota oli verrattu korkean glykeemisen indeksin ruokavalioon (HGI). LGI-ruokavaliot alensivat paastoplasman glukoosia -7.5 % (luottamusväli -14.5 – -0.5), muiden tulosmuuttujien osalta erot eivät olleet merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Kahden meta-analyysin aineisto osittain päällekkäinen, tutkimuksessa «Anderson JW, Randles KM, Kendall CW, Jenkins DJ. Carbohydrate and fiber recommendations for individuals with diabetes: a quantitative assessment and meta-analysis of the evidence. J Am Coll Nutr 2004:»2 käytetty erilaista rajausta, jonka perusteet eivät julkaisusta selviä. Tutkimuksessa 2 lyhytkestoisempia tutkimuksia (0.5 – 2.5 kuukautta) ja tutkittavien kokonaismäärä pienempi, joka osaltaan voi selittää sen, etteivät HbA1c:n ja fruktosamiinien osalta erot tule merkitseviksi tässä tutkimuksessa. Brand-Millerin meta-analyysissa pitkäaikaisissa tutkimuksessa (lapsia ,T1D ,1 v) ei saatu tilastollisesti merkittävää eroa HbA1c-tasoihin, sen sijaan T1D-aikuisilla 6 kuukauden tutkimuksessa ero oli tilastollisesti merkitsevä. Tämä meta-analyysi kuitenkin tulkitsee asiasta olevan hyötyä ainakin Eurodiab-tutkimuksessa (Buyken A et al, Am J Clin Nutr, 2001) T1D-potilaiden (n = 2 800) ruokavalion keskimääräinen GI oli 82, T2D-potilailla (n = 342) toisessa aineistossa 85, mikä vastaa tutkimuksen 1 HGI-ruokavalion glykeemistä indeksiä (GI = 83). Toisaalta ei ole näyttöä siitä, minkä verran LGI-ruokavaliosta on etua verrattuna suositusten mukaisesti toteutettuun ruokavalioon. Kansainvälisissä diabeetikoiden ruokavaliosuosituksissa on eroa suhtautumisessa glykeemiseen indeksiin: eurooppalaisessa suosituksessa (Mann JI et al, Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004) kannustetaan valitsemaan matalan GI:n elintarvikkeita, ADA:n suosituksessa todetaan, että hiilihydraattien määrä on tärkeämpi kuin laatu ja ettei ole riittävästi näyttöä LGI-ruokavalion hyödystä, jotta se kannattaisi rutiinisti ottaa osaksi potilaiden ruokavalio-ohjausta (ADA. Diab Care 2004). Verrattuna HGI-ruokavalioon LGI-ruokavalio laskee HbA1c-tasoa 0.43 % ja glykoituneiden proteiinien määrää 7.4 % (8.8 – 6.0). Vaikutus on pieni, mutta tämän näkökulman huomioimalla voi esimerkiksi hyvin motivoituneen potilaan kanssa todennäköisesti tehostaa jonkin verran ruokavaliohoidon vaikutusta.

Kirjallisuutta

  1. Brand-Miller J, Hayne S, Petocz P, Colagiuri S. Low-glycemic index diets in the management of diabetes: a meta-analysis of randomized controlled trials. Diabetes Care 2003:26:2261-7
  2. Anderson JW, Randles KM, Kendall CW, Jenkins DJ. Carbohydrate and fiber recommendations for individuals with diabetes: a quantitative assessment and meta-analysis of the evidence. J Am Coll Nutr 2004:23:5-17
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko