Tulosta

Aivoinfarkti ja glukoosiaineenvaihdunta

Näytönastekatsaukset
15.1.2016
Bo Isomaa

Näytön aste: C

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä aivoinfarktipotilailla.

Kyseessä on prospektiivinen tutkimus «Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucose metabolism in patients with acute stroke and no previous diagnosis of diabetes mellitus. QJM 2005;98:871-8 »1, johon otettiin yhteensä 258 potilasta, jotka tulivat yhteen sairaalaan (Caltanissetta, Sisilia) akuutin aivotapahtuman takia vuoden 2003 aikana. Näistä suljettiin pois ne potilaat, joilla oli aikaisemmin diagnosoitu diabetes (29 %), aivoverenvuoto, alentunut tajunnantaso tai eteisvärinä. Seurattavaksi jäi 106 potilasta, joilla oli iskeeminen aivoinfarkti. Näille potilaille tehtiin ennen kotiinlähtöä ja 3 kuukauden päästä 75 g sokerirasituskoe.

Kotiinlähdön yhteydessä tehdyn glukoosirasituskokeen perusteella 45,8 %:lla oli diabetes ja 38,5 %:lla alentunut glukoosinsieto. 3 kuukauden päästä 90 % potilaista osallistui toiseen glukoosirasituskokeeseen ja vastaavat tulokset olivat: diabetes 37,5% ja alentunut sokerinsieto 27,1 %. Diabeteksen diagnoosi perustui pääosin kohonneeseen glukoosirasituksen 2 tunnin arvoon. Ilman glukoosirasitusta 2/3 diabetestapauksista olisi jäänyt toteamatta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä akuuttissa aivoinfarktissa. Tutkimusasetelmassa on otettu huomioon aivoinfarktipotilaiden mahdollinen akuutti stressireaktio, ja tilanne on tarkastettu myös 3 kuukauden kuluttua.

Kyseessä on prospektiivinen tutkimus «Gray CS, Scott JF, French JM ym. Prevalence and prediction of unrecognised diabetes mellitus and impaired glucose tolerance following acute stroke. Age Ageing 2004;33:71-7 »2, johon otettiin akuuttia aivotapahtumaa sairastavat potilaat (sekä iskeeminen että vuoto), jotka tulivat Sunderland Royal Hospital sairaalaan 1.10.1997 – 31.5.1999. Sairaalassa oli menossa niin kutsuttu GIST-tutkimus (Glucose Insulin in Stroke Trial), jossa tutkittiin normoglykemian merkitystä aivoinfarktipotilailla. GIST-tutkimukseen otettiin potilaat, joiden plasman glukoosi oli tulovaiheessa ≥ 6,1 mmol/l (yhteensä 398 potilasta). Varsinaiseen tutkimukseen satunnaistettiin 142 potilasta, joista 62:lle tehtiin glukoosirasitus 12 viikon päästä. Tärkeimmät syyt siihen, että potilaat eivät osallistuneet glukoosirasitukseen, olivat kuolema (n = 51) ja tiedossa oleva diabetes (n = 18).

Glukoosirasituskokeen perusteella -heikentyneen glukoosinsiedon esiintyvyys oli 37 % ja diabeteksen 21 %. Tulovaiheen plasman glukoosi ≥ 6,1 mmol/l yhdessä HbA1c-arvon ≥ 6,2 % kanssa ennustivat 12 viikon päästä todettavaa diabetesta; positiivinen prediktiivinen arvo oli 80 % ja negatiivinen prediktiivinen arvo 96 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tähän tutkimukseen otettiin vain ne potilaat, joilla tulovaiheen plasmaglukoosi oli ≥ 6,1 mmol/l, joten tulokset eivät edusta kaikkia akuuttia aivotapahtumaa sairastavia potilaita. Lisäksi tutkimukseen hyväksyttiin sekä vuoto- että infarktipotilaita. Mortaliteetti oli tässä myös huomattava, eikä näiden potilaiden glukoosihäiriöistä ole artikkelissa tietoa.

Tutkimus «Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of glucose metabolism in acute stroke patients: an underrecognized problem. Diabetes Care 2006;29:792-7 »3 selvittää glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä potilailla, joilla on akuutti stroke. Itävaltalaiseen sairaalaan otettiin 286 peräkkäistä stroke-potilasta, joiden glukoosinsietoa selvitettiin sekä ensimmäisen että toisen hoitoviikon aikana glukoosirasituskokeen ja HbA1c:n avulla. Glukoosirasituskoetta ei suorittu, jos tulovaiheen glukoosiarvo oli yli 11,1 mmol/l. Huonokuntoisuuden tai potilassiirtojen takia saatiin analysoitavaksi 238 potilaan tulokset.

Tunnetun diabeteksen esiintyvyys oli 20,2 %, aikaisemmin diagnosoimattoman diabeteksen esiintyvyys 16,4 %, heikentyneen glukoosinsiedon esiintyvyys 23,1 % ja kohonneen paastoglukoosin esiintyvyys 0,8 %. Ainoastaan 19,7 %:lla todettiin normaali glukoosinsieto. 47 potilaan kohdalla (19,7 %) todettiin, että ensimmäisen viikon kohonneet arvot olivat normalisoituneet toisen viikon aikana. Nämä potilaat edustanevat ns. stressihyperglykemian esiintymistä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tästä tutkimuksesta puuttuvat tiedot kaikkein huonokuntoisimmista potilaista, joille glukoosirasitusta ei voitu suorittaa. On myös mahdollista, että stressihyperglykemian osuus on vielä suurempi kuin tutkimus osoittaa, koska myöhemmän vaiheen glukoosirasitusta ei ole tehty.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kirjallisuutta

  1. Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucose metabolism in patients with acute stroke and no previous diagnosis of diabetes mellitus. QJM 2005;98:871-8 «PMID: 16239309»PubMed
  2. Gray CS, Scott JF, French JM ym. Prevalence and prediction of unrecognised diabetes mellitus and impaired glucose tolerance following acute stroke. Age Ageing 2004;33:71-7 «PMID: 14695867»PubMed
  3. Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of glucose metabolism in acute stroke patients: an underrecognized problem. Diabetes Care 2006;29:792-7 «PMID: 16567817»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko