KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

HbA1c alentuneen glukoosinsiedon tai diabeteksen diagnostiikassa ja seulonnassa

Näytönastekatsaukset
15.1.2016
Bo Isomaa

Näytön aste: A

Normaali HbA1c ei sulje pois alentunutta glukoosinsietoa tai diabetesta.

Vuosina 1986–2002 kerättiin terveiden, vapaaehtoisten henkilöiden (n = 607) glukoosirasitustiedot ja samanaikaisesti otettu HbA1c-arvo (Bio-Rad Laboratories, referenssiarvo 4–6 %, HPL kromatografinen menetelmä) «Woerle HJ, Pimenta WP, Meyer C ym. Diagnostic and therapeutic implications of relationships between fasting, 2-hour postchallenge plasma glucose and hemoglobin a1c values. Arch Intern Med 2004;164:162»1. Tähän tutkimukseen on otettu ne henkilöt (n = 457), joiden HbA1c-arvo oli matalampi kuin 7 %.

Tutkimuksessa todetaan, että sekä paastoglukoosi (r = 0,48, p < 0,001) että 2 tunnin glukoosiarvo (r = 0,55, p < 0,001) korreloivat HbA1c-arvoon. Lineaarista monimuuttuja-analyysia käyttäen todetaan, että paastoglukoosi, kahden tunnin glukoosiarvo ja ikä selittävät vain noin 35 % HbA1c:n vaihtelusta. Henkilöillä, joiden HbA1c on matalampi kuin 6 % (n = 404), todettiin normaali glukoositoleranssi 60 %, IGT 33 %, IFG 1 % ja diabetes 6 %. Jos HbA1c oli tasolla 5,0–5,4 (n = 181), olivat vastaavat luvut 63 %, 31 %, 1 % ja 5 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimusaineisto ei ole väestöpohjainen, vaan aineisto on kerätty lähinnä ilmoituksella. Tutkimuspaikasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta aineisto oli etnisesti vaihteleva (non-Hispanic White 59 %, Hispanic 13 %, mixed Hispanic European, Native American 22 % and African American 6 %).

KORA-tutkimus (Co-operative Health Research in the Region of Augsburg) «Rathmann W, Haastert B, Icks A ym. High prevalence of undiagnosed diabetes mellitus in Southern Germany: target populations for efficient screening. The KORA survey 2000. Diabetologia 2003;46:182-9 »2 on väestöpohjainen tutkimus, joka tehtiin Etelä-Saksassa diabeteksen, alentuneen glukoosinsiedon ja kardiovaskulaaririskitekijöiden kartoittamiseksi. Tutkimukseen kutsuttiin ikäryhmästä 55–74 vuotta 2 656 henkilöä, joista 1 353 osallistui sokerirasituskokeeseen.

Miesten kohdalla tunnetun diabeteksen, uuden diabeteksen, IGT:n ja IFG:n esiintyvyydet olivat 9,0 %, 9,7 %, 16,8 % ja 9,8 % ja vastaavasti naisten kohdalla 7,9 %, 6,9 %, 16,0 % ja 4,5 %. HbA1c:n menetelmä oli turbidometrinen, immunologinen menetelmä (Tina-quant, Roche Diagnostics).

Artikkelissa «Icks A, Haastert B, Gandjour A ym. Cost-effectiveness analysis of different screening procedures for type 2 diabetes: the KORA Survey 2000. Diabetes Care 2004;27:2120-8 »3verrattiin eri seulontamenetelmien herkkyyttä ja tarkkuutta (ks. taulukko 1).

Artikkelissa «Icks A, Haastert B, Gandjour A ym. Cost-effectiveness analysis of different screening procedures for type 2 diabetes: the KORA Survey 2000. Diabetes Care 2004;27:2120-8 »3käytettiin erilaisia tietokonemalleja seulontakustannusten arvioimiseksi ja eri seulontamenetelmien vertailemiseksi. Ratkaisevana asiana pidettiin sitä, miten ihmiset saadaan osallistumaan eri seulontamenetelmiin. HbA1c ei vaadi valmisteluita, mutta glukoosirasituskoe vaatii paastoa ja aikaa.

Tietokonemallien mukaan glukoosirasituskoe on tehokkain strategia, jos osallistuminen testiin on > 54,5 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: HbA1c on helppo käyttää, se ei vaadi valmisteluita ja sen herkkyys ja tarkkuus on seulonnassa kohtalainen. HbA1c vaatii kuitenkin jatkoksi glukoosirasituskokeen tietyn rajan ylittäessään. Menetelmän ongelma on standardoinnin heikkoudet. Etenkin tähän viitaten ovat sekä WHO että ADA (Clinical Practice Recommendations 2005) toistaiseksi suhtautuneet kielteisesti HbA1c:n käyttöön diabeteksen seulonnassa.

The New Hoorn Study «van 't Riet E, Alssema M, Rijkelijkhuizen JM ym. Relationship between A1C and glucose levels in the general Dutch population: the new Hoorn study. Diabetes Care 2010;33:61-6 »4 on väestöpohjainen, hollantilainen tutkimus, jossa selvitettiin diabeteksen esiintymistä Hoorn-nimisessa kaupungissa 40–65 vuotiailla henkilöillä. 6 180 henkilöä kutsuttiin tutkimukseen, 2 807 (45,4 %) osallistui tutkimukseen ja 2 753 osallistujalla oli kaikki tulokset käytettävissä analyysia varten. Diabeteksen diagnosoimiseksi käytettiin paastoglukoosia, 2 tunnin glukoosia glukoosirasituksessa sekä HbA1c-arvoa. WHO (2006) kriteerejä käytettiin glukoosinsiedon luokituksessa. Paastoglukoosin ja HbA1c:n korrelaatio oli 0,46 ja glukoosirasituksen 2 tunnin arvo ja HbA1c:n korrelaatio oli 0,33. ROC käyrän avulla HbA1c-arvo 6,5 % vastasiherkkyyttä 24 % ja tarkkuutta 99 %. Paras diagnostinen arvo ROC-käyrien avulla HbA1c-pitoisuudella 5,8 %, jolloin testin herkkyys olisi 72 % ja tarkkuus 91 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Laaja, väestöpohjainen tutkimus, jossa HbA1c:n ja glukoosiarvojen välillä oli ainoastaan kohtalainen korrelaatio. 44 % potilaista, joilla todettiin uusi diabetes glukoosirasituskokeessa, todettiin HbA1c-arvon olevan < 6,0 %.

Taulukko 1. Eri seulontamenetelmien herkkyys ja tarkkuus «Icks A, Haastert B, Gandjour A ym. Cost-effectiveness analysis of different screening procedures for type 2 diabetes: the KORA Survey 2000. Diabetes Care 2004;27:2120-8 »3
Seulontamenetelmä Herkkyys % Tarkkuus %
OGTT 100 100
Paasto P-gluk ≥ 7,0 59 100
OGTT, jos paastoglukoosi on ≥ 6,1 mutta < 7,0 79 100
HbA1c > 5,6 % 75 57
OGTT, jos HbA1c > 5,6 % 75 76

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kirjallisuutta

  1. Woerle HJ, Pimenta WP, Meyer C ym. Diagnostic and therapeutic implications of relationships between fasting, 2-hour postchallenge plasma glucose and hemoglobin a1c values. Arch Intern Med 2004;164:1627-32 «PMID: 15302632»PubMed
  2. Rathmann W, Haastert B, Icks A ym. High prevalence of undiagnosed diabetes mellitus in Southern Germany: target populations for efficient screening. The KORA survey 2000. Diabetologia 2003;46:182-9 «PMID: 12627316»PubMed
  3. Icks A, Haastert B, Gandjour A ym. Cost-effectiveness analysis of different screening procedures for type 2 diabetes: the KORA Survey 2000. Diabetes Care 2004;27:2120-8 «PMID: 15333472»PubMed
  4. van 't Riet E, Alssema M, Rijkelijkhuizen JM ym. Relationship between A1C and glucose levels in the general Dutch population: the new Hoorn study. Diabetes Care 2010;33:61-6 «PMID: 19808928»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko