KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

GAD-vasta-aineiden määritys diabeteksen diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
13.5.2013
Leif Groop

Näytön aste: C

GAD-vasta-aineiden määritys kuuluu diabeteksen diagnostiikkaan, koska se saattaa vaikuttaa hoidon valintaan.

UKPDS-tutkimuksessa «Turner R, Stratton I, Horton V ym. UKPDS 25: autoantibodies to islet-cell cytoplasm and glutamic acid decarboxylase for prediction of insulin requirement in type 2 diabetes. UK Prospective Diabetes St»1 mitattiin diagnoosihetkellä ICA ja GADA 3 672 diabetespotilaalta (ikä 25–65 vuotta). GAD-positiivisuus laski iän mukana. Alle 35-vuotiaista GAD-positiivisista 84 % tarvitsi insuliinihoitoa 6 vuoden sisällä, kun taas yli 55-vuotiaista GAD-positiivisista potilaista 34 % tarvitsi insuliinihoitoa tässä ajassa. Positiivinen prediktiivinen arvo insuliinihoidon suhteen oli vain 52 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vaikka prediktiivinen arvo nuoremmilla potilailla on hyvä, yli 55 vuoden iässä arvo on kyseenalainen.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Niskanen LK, Tuomi T, Karjalainen J ym. GAD antibodies in NIDDM. Ten-year follow-up from the diagnosis. Diabetes Care 1995;18:1557-65 »2 seurattiin kymmenen vuoden ajan 133 vastikään diagnostisoitua kuopiolaista tyypin 2 diabetesta sairastavaa- ja 120 verrokkihenkilöä, joilta oli diagnoosin yhteydessä määritetty GADA. Potilaista 9,0 %:lla ja verrokeista 1,6 %:lla oli GAD-vasta-aineita. Kymmenen vuoden seurannassa 3 (2,3 %) GAD-vasta-ainepositiivisista potilaista kehitti absoluuttisen insuliininpuutteen (glukagonilla stimuloitu C-peptidi < 0,3 nmol/l), ja kymmenen potilasta (7,5 %) kehitti relatiivisen insuliininpuutteen (stimuloitu C-peptidi < 0,7 nmol/l). GAD:n sensitiviteetti ja spesifisiteetti relatiivisen insuliininpuutteen suhteen oli 94 % ja 95 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

54 GAD-vasta-ainepositiivista potilasta satunnaistettiin joko insuliini- (n = 24) tai sulfonyyliureahoitoon (SU) (n = 30), ja heitä seurattiin 4 vuotta «Maruyama T, Shimada A, Kanatsuka A ym. Multicenter prevention trial of slowly progressive type 1 diabetes with small dose of insulin (the Tokyo study): preliminary report. Ann N Y Acad Sci 2003;1005:3»3. Kaikille potilaille tehtiin OGTT 6–12 kuukauden välein, ja OGGT:n aikana mitattua C-peptidikäyrää käytettiin beetasolutoiminnan mittarina. SU-ryhmässä C-peptidi laski 22–11,3 ng/ml (p < 0,001), mutta oli muuttumaton insuliiniryhmässä. SU hoidetuista potilaista 25 %, mutta insuliinihoidetuista potilaista 0 % kehitti tyypin 1 diabeteksen kaltaisen taudin.

Kommentti: Japanin diabetestyypit poikkeavat melko lailla suomalaisista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabetes 1

Kommentit

Emme tiedä, onko aikainen insuliinihoito parempi kuin oraalinen lääkitys säästämään beetasolutoimintaa LADA-potilailla.

Kirjallisuutta

  1. Turner R, Stratton I, Horton V ym. UKPDS 25: autoantibodies to islet-cell cytoplasm and glutamic acid decarboxylase for prediction of insulin requirement in type 2 diabetes. UK Prospective Diabetes Study Group. Lancet 1997;350:1288-93 «PMID: 9357409»PubMed
  2. Niskanen LK, Tuomi T, Karjalainen J ym. GAD antibodies in NIDDM. Ten-year follow-up from the diagnosis. Diabetes Care 1995;18:1557-65 «PMID: 8722051»PubMed
  3. Maruyama T, Shimada A, Kanatsuka A ym. Multicenter prevention trial of slowly progressive type 1 diabetes with small dose of insulin (the Tokyo study): preliminary report. Ann N Y Acad Sci 2003;1005:362-9 «PMID: 14679093»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko