Yhdysvalloissa 17 keskuksessa ja 1 Costa Rican keskuksessa tehdyssä kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa «Biton V, Montouris GD, Ritter F ym. A randomized, ...»1satunnaistettiin 80 yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia saavaa potilasta (yli 4 vuoden ikäistä ja yli 25 kg painavaa lasta ja aikuista) saamaan lisälääkkeenä topiramaattia (N = 39) tai lumelääkettä (N = 41). Aineistossa oli 8 myoklonisia kohtauksia ja 16 poissaolokohtauksia saavaa molemmissa ryhmissä. Epilepsiaoireyhtymiä ei analysoitu erikseen. Osalla potilaista oli myös muun tyyppisiä yleistyneitä kohtauksia. Tutkimuksesta suljettiin pois Lennox–Gastaut´n epilepsia, etenevät neurologiset ja metaboliset sairaudet, munuaiskiviin alttiit ja 3 edeltävän kuukauden aikana toonis-klooninen status epilepticus -tilanteen saaneet sekä potilaat, joilla oli psykiatrinen sairaus tai päihteiden väärinkäyttöä. Potilaiden otoskoko (36/ryhmä) oli laskettu pitämällä riittävän suurena kliinisenä hyötynä 30 %:n kohtauseroa ryhmien välillä. Tyypin I virhe oli 5 % ja voima 80 %.
Aloitusannos topiramaatilla ja lumelääkkeellä oli ensimmäisten 4 viikon aikana 50 mg/vrk. Annokset nostettiin seuraavan 8 viikon aikana 50 mg, 75 mg, 100 mg tai 200 mg 2 kertaa vuorokaudessa maksimiannoksen ollessa keskimäärin 5,0 mg (SD 1,6)/kg/vrk eli 175 mg, 225 mg ja 400 mg/vrk.
Yleistyneiden toonis-kloonisten kohtausten mediaanin vähenemä/kuukausi oli topiramaattiryhmässä 56,7 % ja lumeryhmässä 9 %, ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,019). Poissaolokohtaukset, myokloniset tai tooniset kohtaukset eivät lisääntyneet. Potilaista 22/39 (56 %) topiramaattiryhmässä ja 8/40 (20 %) lumeryhmässä sai vähintään 50 % vähemmän yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia/kuukausi (p = 0,001), RR 2,82 (95 % luottamusväli 1,43–5,56), riskiero 36 % (95 % luottamusväli 0,17–0,56), OR 5,18 (95 % luottamusväli 1,90–14,08), NNT 3 (95 % luottamusväli 2–6). 13/39 (33 %) topiramaattiryhmässä ja 5/40 (13 %) lumeryhmässä sai 75 % vähemmän yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia kuukausittain, p = 0,037, RR 2,67 (95 % luottamusväli 1,05–6,77), riskiero 21 % (95 % luottamusväli 3–39 %), NNT 5 (95 % luottamusväli 3–35), OR 3,50 (95 % luottamusväli 1,11–11,05).
Kokonaan kohtausvapaiksi tulleissa ei ollut eroa. Topiramaattia saaneilla oli lumelääkkeeseen verrattuna merkitsevästi enemmän uneliaisuutta, anoreksiaa, muistivaikeuksia, psykomotorista hidastuneisuutta, heikkoutta ja puhevaikeutta. Sen sijaan lumelääkeryhmässä oli merkitsevästi enemmän päänsärkyä, huimausta, unettomuutta ja persoonallisuushäiriöitä kuin topiramaattiryhmässä.