Tulosta

Purennan hionta TMD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
22.10.2013
Yrsa Le Bell, Aune Raustia, Pentti Kemppainen ja Mauno Könönen

Näytön aste: D

Purennan hionta saattaa vähentää TMD:stä johtuvia oireita ja löydöksiä aikuisilla, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

Systemoitu kirjallisuuskatsaus «Forssell H, Kalso E, Koskela P ym. Occlusal treatments in temporomandibular disorders: a qualitative systematic review of randomized controlled trials. Pain 1999;83:549-60 »1sisältää vuosina 1966–1999 julkaistut satunnaistetut, kontrolloidut julkaisut purennan hoidosta (purentakisko tai purennan hionta) TMD:n hoidossa. Tarkasteluun hyväksyttiin 18 julkaisua, joista neljä käsitteli purennan hiontaa. Katsauksen kirjoittajien mielestä tarkasteltujen tutkimusten laatu oli yleisesti ottaen heikko. Purennan hionnan todettiin kolmessa tutkimuksessa olevan yhtä tehokas verrattuna kontrolliryhmässä käytettyyn hoitoon (informaatio, liikeharjoitukset, lumehionta) ja yhdessä tutkimuksessa huonompi (purentakisko, liikeharjoitukset, suppea hionta).

Katsauksen kirjoittajat katsoivat, että näyttöä purennan hionnan vaikuttavuudesta TMD:n hoidossa ei ole. Tutkimusten vähäisestä määrästä ja heikosta laadusta johtuen lopullisia päätelmiä kirjoittajien mielestä ei kuitenkaan voida tehdä.

Vuonna 2004 päivitetyssä katsauksessa «Forssell H, Kalso E. Application of principles of evidence-based medicine to occlusal treatment for temporomandibular disorders: are there lessons to be learned? J Orofac Pain 2004;18:9-22; discussion»2lopputulos purennan hionnan osalta oli sama, sillä uusia tutkimuksia ei ollut ilmestynyt.

Kirjoittajat eivät suosittele purennan hiontaa TMD:n hoidossa, vaikka lopullisia päätelmiä ei kuitenkaan edelleenkään voida tehdä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimukset olivat hyvin heterogeenisia purennan hionnan suorituksen suhteen. Yhdessä tutkimuksessa seuranta-aika oli vain 10 päivää, joten tätä tutkimusta ei olisi ollenkaan pitänyt sisällyttää katsaukseen. Sokkoutusta käytettiin vain kahdessa tutkimuksessa, ja yhdessä tutkimuksessa tilastollinen käsittely oli heikko.

Kolmas systemoitu kirjallisuuskatsaus «Koh H, Robinson PG. Occlusal adjustment for treating and preventing temporomandibular joint disorders. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD003812 »3, «»1 sisältää vuosina 1966–2002 julkaistut satunnaistetut, kontrolloidut ja sokkoutetut tutkimukset purennan hionnan vaikuttavuudesta TMD:n hoidossa ja ehkäisyssä. Alkuperäiseen hakuun sisältyi 660 julkaisua, joista 6 sisällytettiin katsaukseen. Purennan hionnasta TMD:n hoidossa oli kolme julkaisua, jotka sisälsivät yhteensä 92 potilasta.

Kun purennan hiontaa verrattiin lumehoitoon, TMD:stä annettuun informaatioon (”reassurance-hoitoon”) tai hoitamattomaan ryhmään, se ei vähentänyt tarkasteltuja oireita, jotka olivat kivun voimakkuus, kivun frekvenssi, päänsäryn voimakkuus, päänsäryn frekvenssi sekä palan tunne kurkussa.

Katsauksen kirjoittajat katsoivat, että purennan hionnan vaikuttavuudesta TMD:n hoidossa ei ole näyttöä, eikä sitä voida suositella kliiniseen käyttöön.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Katsauksessa tarkasteltiin vain yksittäisiä subjektiivisia oireita, ei kliinisiä löydöksiä. Tutkimuksia kuvaavissa yhteenvedoissa oli monessa kohdassa virheitä. Hyväksytyt tutkimukset olivat heterogeenisiä, erityisesti purennan hionta oli toteutettu eri kriteereitä noudattaen.

Suomessa toteutetussa satunnaistetussa, sokkoutetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa «Forssell H, Kirveskari P, Kangasniemi P. Effect of occlusal adjustment on mandibular dysfunction. A double-blind study. Acta Odontol Scand 1986;44:63-9 »4 koehenkilöinä oli yliopistolliseen keskussairaalaan neurologian klinikalle lähetettyjä, päänsärystä kärsiviä aikuispotilaita, joilla saattoi olla samanaikaisesti myös muita TMD-oireita ja yksi tai useampi kliininen TMD-löydös. Tutkimuksessa verrattiin purennan hionnan vaikutusta lumehiontaan TMD:n hoidossa. Kaikille koeryhmän potilaille (n = 48, keski-ikä 30,8 vuotta) tehtiin purennan hionta, ja 19 potilasta käytti myös purentakiskoa ennen hiontaa. Kontrolliryhmän potilaat (n = 43, keski-ikä 28,9 vuotta) saivat lumehoitoa ilman edeltävää kiskohoitoa. Tuloksia analysoitiin 8 kuukauden jälkeen koko koeryhmässä ja erikseen ryhmän niillä henkilöillä, joille purenta oli saatu hyvään tasapainoon (n = 32). Lumeryhmässä tuloksia analysoitiin 4 kuukauden jälkeen.

Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa subjektiivisten oireiden muutoksissa. Puremalihasten palpaatioarat kohdat henkilöä kohti laskettuna vähenivät koeryhmässä tilastollisesti merkitsevästi enemmän (2,5:stä 2,0:een, p < 0,05) kuin kontrolliryhmässä, jossa ne lisääntyivät (2,6:sta 2,8:aan). Stabiilin purennan omaavien potilaiden lihasarkuuden vähenemä (2,4:stä 1,5:stä, p < 0,01) oli vieläkin suurempi. Verrattuna kontrolliryhmään tutkimuksessa käytetty kliinisten oireiden indeksi pieneni tilastollisesti merkitsevästi enemmän koeryhmässä (p < 0,05) ja stabiilin purennan ryhmässä (p < 0,01).

Tutkijat katsoivat, että purennan interferenssien eliminoiminen purennan hionnan avulla on tehokas hoitomuoto TMD:n hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Potilaat olivat päänsäryn vuoksi yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalle lähetettyjä potilaita, joilla saattoi olla samanaikaisesti myös muita TMD-oireita. Koeryhmän potilaista 19 käytti myös purentakiskoa ennen purennan hiontaa. Ryhmässä, jossa purenta saatiin hyvään tasapainoon, kisko oli ollut käytössä kahdeksalla potilaalla. Tilastollinen testaus osoitti kuitenkin, että purennan hiontaa edeltävällä kiskon käytöllä ei ollut vaikutusta lopputuloksen kannalta. Seuranta-aika oli koe- ja kontrolliryhmässä eripituinen. Tuloksista ei jälkikäteen pystytty laskemaan NNT-arvoja

Hollannissa toteutetussa satunnaistetussa, sokkoutetussa tutkimuksessa «van der Glas HW, Buchner R, van Grootel RJ. [Comparison of treatment options for myogenous temporomandibular dysfunction]. Ned Tijdschr Tandheelkd 2000;107:505-12 »5 verrattiin fysioterapiaa (n = 36) purentakiskohoitoon (n = 35) sekä purennan hiontaa (n = 22) yhdistettyyn purentakisko- ja suppeaan purennan hiontahoitoon (n = 25) potilailla (ikävaihtelu 18–65 vuotta), jotka kärsivät lihasperäisistä TMD-vaivoista. Tulokset arvioitiin 6 viikon ja noin 12 kuukauden jälkeen.

Sekä subjektiivisissa oireissa (kivun intensiteetti ja tiheys, puremalihasten jäykkyys ja väsymys, suun avauksen rajoittuneisuus, korvan edessä oleva kipu, niska-hartiakipu, päänsärky ja leukaniveläänet) että kliinisissä löydöksissä (liikekipu, leukanivelen traktio, lihaspalpaatio, hampaiden yhteenpuristaminen) havaittiin tilastollisesti merkitsevää paranemista ryhmien sisällä, muttei ryhmien välillä.

Kirjoittajat kuitenkin katsoivat, että purennan hionta soveltuu hyvin potilaille, joilla on merkittäviä interferenssejä purennassaan. Purennan hionnan edut purentakiskohoitoon nähden ovat seuraavat: 1) yhtä tehokas hoitomuoto, 2) nopeampi suorittaa ja 3) halvempi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) 1

Kirjallisuutta

  1. Forssell H, Kalso E, Koskela P ym. Occlusal treatments in temporomandibular disorders: a qualitative systematic review of randomized controlled trials. Pain 1999;83:549-60 «PMID: 10568864»PubMed
  2. Forssell H, Kalso E. Application of principles of evidence-based medicine to occlusal treatment for temporomandibular disorders: are there lessons to be learned? J Orofac Pain 2004;18:9-22; discussion 23-32 «PMID: 15022533»PubMed
  3. Koh H, Robinson PG. Occlusal adjustment for treating and preventing temporomandibular joint disorders. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD003812 «PMID: 12535488»PubMed
  4. Forssell H, Kirveskari P, Kangasniemi P. Effect of occlusal adjustment on mandibular dysfunction. A double-blind study. Acta Odontol Scand 1986;44:63-9 «PMID: 3524093»PubMed
  5. van der Glas HW, Buchner R, van Grootel RJ. [Comparison of treatment options for myogenous temporomandibular dysfunction]. Ned Tijdschr Tandheelkd 2000;107:505-12 «PMID: 11383262»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko