KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Rannekanavaoireyhtymän leikkaushoito verrattuna konservatiiviseen hoitoon

Näytönastekatsaukset
22.4.2013
Eero Waris

Näytön aste: B

Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän itsearvioitua toipumista paremmin kuin rannetta immobilisoiva lastahoito.

Kirurgisen ja konservatiivisen hoidon eroa käsittelevään Cochrane-katsaukseen «Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD001552 »1, oli hyväksytty kaksi kirurgista ja lastahoitoa vertailevaa satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 198 potilasta «Garland H, Langworth EP, Taverner D ym. Surgical treatment for the carpal tunnel syndrome. Lancet 1964;1:1129-30 »2, «Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 »3. Tulos oli samansuuntainen molemmissa tutkimuksissa eli rannetta immobilisoivaan lastahoitoon verrattuna kirurginen rannekanavan avaus on tehokkaampi hoitomuoto.

Kolmen kuukauden kohdalla leikkaushoidetuista 62/87 (71 %) ja lastahoidossa olleista 46/89 (51,6 %) toipui «Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 »3. Vuoden kohdalla merkittävä toipuminen oli todettavissa leikkaushoidetuilla 67/87 (77 %) ja lastahoidossa 60/89 (67,4 %). Kokonaisseurannan aikana merkittävä osa lastahoidetuista potilaista kuitenkin leikattiin (35/89). 18 kuukauden seurannan kohdalla 35/79 (37 %) potilaan katsottiin parantuneen pelkällä lastahoidolla.

Kirurgisen hoidon ryhmässä oli enemmän haittavaikutuksia, joista suuri osa oli suhteellisen lieviä ja lyhytkestoisia «Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 »3. Huomattavia komplikaatioita, kuten hermovammoja, ei raportoitu. Kirurgisen hoidon ryhmässä oli 58/87 (56,6 %) komplikaatioita, joista yleisimpiä olivat kivulias tai hypertrofinen arpi (53), nivelten jäykkyys (24), ihoärsytys (19), haavan hematooma (10) ja haavainfektio (5). Lastahoidon ryhmässä oli 46/89 (51,5 %) komplikaatioita, joista yleisimpiä olivat kivulias tai hypertrofinen arpi (20), nivelten jäykkyys (31), ihoärsytys (8) ja lastan aiheuttama epämukavuus (6). Lastahoitoryhmässä merkittävä osa komplikaatioista oli niillä potilailla, jotka päätyivät leikkaukseen seurannan aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirurgisen ja konservatiivisen hoidon eroa käsittelevään Cochrane-katsaukseen «Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD001552 »1 oli hyväksytty kaksi satunnaistettua, prospektiivista tutkimusta, joissa verrattiin steroidiruisketta avoimeen rannekanavan avaukseen.

Ly-Pen ym. (2005) tutkimuksessa «Ly-Pen D, Andréu JL, de Blas G ym. Surgical decompression versus local steroid injection in carpal tunnel syndrome: a one-year, prospective, randomized, open, controlled clinical trial. Arthritis Rheu»4 kolme kuukauden kohdalla 29/33 (87,9 %) kortisonipistosryhmässä ja 21/36 (58,3 %) kirurgisen hoidon ryhmässä koki vähintään 70 % helpotuksen parestesiaoireisiin öisiin. Vuoden kohdalla vastaavat luvut olivat tässä tutkimuksessa [R705] 63,6 % kortisonipistosryhmässä ja 69,4 % kirurgisen hoidon ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hui ym. (2005) tutkimuksessa «Hui AC, Wong S, Leung CH ym. A randomized controlled trial of surgery vs steroid injection for carpal tunnel syndrome. Neurology 2005;64:2074-8 »5 20 viikon kohdalla rannekanavaoireyhtymän oireet (global symptom score) lievenivät vähintään 50 % kortisonihoitoryhmässä 11/25 potilaalla ja kirurgisen hoidon ryhmässä 24/25 potilaalla. Huomattavia komplikaatioita ei raportoitu. Komplikaatioina olivat kirurgisen hoidon ryhmässä haavahematooma (2) ja haavakipu (9), kun taas kortisonipistosryhmässä selluliitti (1) ja injektiopaikan kipu (4).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksessa «Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD001552 »1 oli analyysin alla lisäksi yksi satunnaistettu, prospektiivinen tutkimus «Ucan H, Yagci I, Yilmaz L ym. Comparison of splinting, splinting plus local steroid injection and open carpal tunnel release outcomes in idiopathic carpal tunnel syndrome. Rheumatol Int 2006;27:45-51 »6, jossa verrattiin lievän tai kohtalaisen rannekanavaoireyhtymän hoidossa pelkkää lastahoitoa, lastahoitoa + steroidiruisketta ja avointa rannekanavan avausta. Kolmen kuukauden kohdalla subjektiiviset oireet lievenivät kaikissa ryhmissä, mutta kuuden kuukauden kohdalla kirurgisen hoidon ryhmässä toipuminen oli parempi kuin konservatiivisessa hoitoryhmässä «Ucan H, Yagci I, Yilmaz L ym. Comparison of splinting, splinting plus local steroid injection and open carpal tunnel release outcomes in idiopathic carpal tunnel syndrome. Rheumatol Int 2006;27:45-51 »6.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksen «Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD001552 »1 jälkeen on raportoitu 116 potilaan satunnaistettu prospektiivinen tutkimus «Jarvik JG, Comstock BA, Kliot M ym. Surgery versus non-surgical therapy for carpal tunnel syndrome: a randomised parallel-group trial. Lancet 2009;374:1074-81 »7, jossa kirurgista rannekanavan avausta (avoin tai endoskooppinen) verrattiin monipuoliseen, intensiiviseen konservatiiviseen hoitoon, johon kuului ibuprofeiini, ohjattu käsiterapia (nivelsidevenetyksiä ja jänteiden liu’utusharjoituksia), lastahoito, rasituksen modifikaatio-ohjeet ja tarvittaessa ultraääni. Kirurgia lievensi tehokkaammin oireita ja käden toiminta oli parempi 6 ja 12 kuukauden kohdalla, mutta ero (intention-to-treat-analyysi) oli vähäinen. Kliinisesti merkitseviä haittavaikutuksia ei ollut. 39 % konservatiivisen ryhmän potilaista päätyi leikkaushoitoon vuoden seurannan aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittavien oireiden kesto ja laatu vaihteli huomattavasti. Lisää tutkimuksia tarvitaan kirurgisesta hoidosta hyötyvän alaryhmä. Tarvitaan lisää vertailevia tutkimuksia, joissa verrataan kirurgisen ja konservatiivisen hoidon kokonaiskustannuksia.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet 1

Kirjallisuutta

  1. Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD001552 «PMID: 18843618»PubMed
  2. Garland H, Langworth EP, Taverner D ym. Surgical treatment for the carpal tunnel syndrome. Lancet 1964;1:1129-30 «PMID: 14132628»PubMed
  3. Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 «PMID: 12215131»PubMed
  4. Ly-Pen D, Andréu JL, de Blas G ym. Surgical decompression versus local steroid injection in carpal tunnel syndrome: a one-year, prospective, randomized, open, controlled clinical trial. Arthritis Rheum 2005;52:612-9 «PMID: 15692981»PubMed
  5. Hui AC, Wong S, Leung CH ym. A randomized controlled trial of surgery vs steroid injection for carpal tunnel syndrome. Neurology 2005;64:2074-8 «PMID: 15985575»PubMed
  6. Ucan H, Yagci I, Yilmaz L ym. Comparison of splinting, splinting plus local steroid injection and open carpal tunnel release outcomes in idiopathic carpal tunnel syndrome. Rheumatol Int 2006;27:45-51 «PMID: 16871409»PubMed
  7. Jarvik JG, Comstock BA, Kliot M ym. Surgery versus non-surgical therapy for carpal tunnel syndrome: a randomised parallel-group trial. Lancet 2009;374:1074-81 «PMID: 19782873»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko