KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Suun kautta otettava kortisoni rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
13.5.2007
Heikki Arola

Näytön aste: B

Suun kautta otettava steroidihoito näyttää vähentävän lievän ja keskivaikean rannekanavaoireyhtymän oireita hoidon ajan. Pitkäaikaisesta hyödystä ei ole näyttöä. Mahasuolikanavan oireita esiintyy ilmeisesti noin 10 %:lla.

Yhteenveto: Oraalista steroidihoitoa on tutkittu neljässä pienessä erikoissairaanhoidossa tehdyssä satunnaistetussa hoitokokeessa. Steroidihoito vähentää lievän ja keskivaikean rannekanavaoireyhtymän oireita hoidon ajan (2 tasokasta ja 1 kelvollinen tutkimus, joissa samanlainen tulos). Hoidon loputtua 2 viikon kohdalla ei eroa lumeeseen verrattuna (1 kelvollinen tutkimus), ei myöskään 6 viikon kohdalla (1 tasokas ja 1 kelvollinen tutkimus, joissa selvä ristiriita). Pidempiaikaisessa seurannassa ei lumetta mukana. Haittavaikutuksia (pääasiassa gastrointestinaalisia oireita) esiintyi 6 – 13 %:lla steroidihoitoa saaneista.

Changin tutkimus «Chang MH, Chiang HT, Lee SS, Ger LP, Lo YK. Oral drug of choice in carpal tunnel syndrome. Neurology 1998;51:390-3»1 on tehty Taiwanissa oletettavasti 1990-luvulla. Tässä sokkoutetussa kokeessa 73 rannekanavapotilasta (53 naista ja 20 miestä) satunnaistettiin käyttämään neljän viikon ajan kortisonitabletteja (prednisoloni 20 mg x 1 kaksi viikkoa ja 10 mg x 1 kaksi viikkoa), tulehduskipulääkettä (tenoksikaami 20 mg x 1), diureettia (triklormetiatsidi 2 mg x 1, tätä ei yksinään käytössä Suomessa, vain yhdistelmävalmisteissa) tai lumelääkettä. Mukaanottoperuste: tyypilliset oireet ja ENMG-varmistus. Poissulkuperusteet: ENMG:ssä merkkejä neuropatioista, reinnervaatiosta tai fibrillaatiopotentiaali, hypotyreoosi, diabetes, ranneartroosi, raskaus, tärisevien työkalujen käyttö tai lihavuus. Tutkimuksen keskeytti 18/91 (20 %); näiden tulokset eivät ole mukana loppuanalyysissä. Keskeyttäneitä oli tasaisesti kaikista hoitoryhmistä: 3 steroidi-, 4 tenoksikaami-, 4 diureetti- ja 7 lumeryhmässä. Hoitotulokset arvioitiin 2 ja 4 viikon kohdalla eli hoidon puolivälissä ja sen loppuessa. Muita hoitoja ei sallittu.

Olennaisten lopputulosmuuttujien (Global symptom score, skaala 0 – 50) suhteen steroidi oli selvästi parempi (p < 0.001) verrattuna lumeeseen 2 viikon kohdalla (GSS 15.0 vs 21.6) ja 4 viikon kohdalla (GSS 10.0 vs 20.8). Diureetilla tai NSAIDilla ei ollut eroa lumeeseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas, sisäinen validiteetti 9/11
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Pitkäaikaisvaikutuksia ei arvioitu. 20 % keskeytti joiden tuloksia ei ole mukana analyysissä, keskeytyksiä kaikissa ryhmissä, joten ei vaikuta lopputulokseen vääristävästi.

Herskovitzin tutkimuksessa «Herskovitz S, Berger AR, Lipton RB. Low-dose, short-term oral prednisolone in the treatment of carpal tunnel syndrome. Neurology 1995:45:1923-5»2 Yhdysvalloissa oletettavasti 1990-luvun alussa sokkoutetussa kokeessa 15 rannekanavapotilasta (12 naista ja 3 miestä) satunnaistettiin käyttämään kahden viikon ajan kortisonitabletteja (prednisoni 20 mg x1 1 viikko ja 10 mg x1 1 viikko) tai lumelääkettä. Ryhmät olivat alkutilanteessa vertailukelpoisia. Mukaanottoperuste: tyypilliset oireet, ENMG-varmistus ja ikä yli 18 vuotta. Poissulkuperuste: ENMG:ssä radikulopathia, proksimaalinen medianus neuropatia, merkittävä polyneuropathia; kohtalainen tai vaikea thenaratrofia; kykenemättömyys noudattaa ohjeita tai arvioida oireita; tuore mahahaava tai steroidi-intoleranssi. Tutkimuksen keskeytti 3 potilasta (2 steroidi- ja 1 lumeryhmässä), jotka eivät ole mukana analyysissä. Hoitotulos arvioitiin 2, 4 ja 8 viikon kohdalla.

Olennaisen lopputulosmuuttujan (Global symptom score, GSS) suhteen kortisonilääkitys oli selvästi parempi (p < 0.05) verrattuna lumeeseen 2 viikon kohdalla (GSS-keskiarvo 7 kortisoni ja 19 lumeryhmässä). Ero pieneni 4 viikon kohdalla (GSS 11 vs 17) ja hävisi 8 viikon kohdalla (GSS 20 vs 16). Neljän ja kahdeksan viikon kohdalla ero ei enää ole merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen, sisäinen validiteetti 4/11
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: pieni aineisto.

Huin tutkimuksessa «Hui ACF, Wong SM, Wong KS ym. Oral steroid in the treatment of carpal tunnel syndrome. Ann Rheum Dis 2001;60:813-4»3 Hong Kongissa oletettavasti 1990-luvun lopulla sokkoutetussa kokeessa 36 rannekanavapotilasta (34 naista ja 2 miestä) hoidettiin alkuun kahden kuukauden ajan ranteen lastoituksella. Jos oireet jatkuivat heidät satunnaistettiin käyttämään 10 vrk ajan kortisonitabletteja (prednisoloni 25 mg x 1) tai lumelääkettä. Mukaanottoperuste: uusi rannekanavaoireyhtymä, ENMG-varmistus. Poissulkuperuste: ENMG:ssä fibrillaatio potentiaali, reinnervaation merkkejä, kervikaalinen radikulopathia tai perifeerinen neuropathia; kontraindikaatio steroidin käytölle; diabetes tai nivelreuma. Ei keskeyttäneitä. Hoitotulos arvioitiin 2 ja 8 viikon kohdalla.

Olennaisessa lopputulosmuuttujassa (Global symptom score , GSS) kortisoni oli selvästi parempi (p < 0.05) verrattuna lumeeseen 2 viikon (GSS muutos perustilanteeseen nähden keskimäärin -12.5 yksikköä kortisoniryhmässä ja -4.5 yksikköä lumeryhmässä) ja 8 viikon (GSS muutos perustilanteeseen -9.0 vs -2.0) kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas, sisäinen validiteetti 10/11
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: pieni aineisto, hyvin tehty. Ei pitkäaikaisseurantaa.

Changin Taiwanissa 1/1998 – 12/2000 toteutetussa sokkoutetussa kokeessa «Chang MH, Ger LP, Hsieh PF, Huang SY. A randomised clinical trial of oral steroids in the treatment of carpal tunnel syndrome: a long term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:710-4»4 109 potilasta (81 naista ja 28 miestä) satunnaistettiin käyttämään kortisonia suun kautta neljän (20 mg x 1 kaksi viikkoa ja 10 mg x 1 kaksi viikkoa) tai kahden viikon ajan (kortisonia 20 mg x 1 kaksi viikkoa ja lumelääkettä kaksi viikkoa). Mukaanottoperuste: tyypilliset oireet ja ENMG-varmistus. Poissulkuperuste: oireita alle kolme kuukautta; ENMG:ssä fibrillaatio, reinnervaatio, kervikaalinen radikulopathia, proksimaalinen medianus neuropatia, merkittävä polyneuropathia; kykenemättömyys noudattaa ohjeita tai arvioida oireita; tuore mahahaava tai steroidi-intoleranssi. Neljätoista potilasta leikattiin (viisi 4 viikon hoitoryhmässä ja yhdeksän 2 viikon hoitoryhmässä). Yksitoista potilasta (20.8 %) keskeytti 4 viikon hoidon ja 20 (35.6 %) 2 viikon hoidon, lisäksi 17 potilasta kieltäytyi seurannasta (kuusi 4 viikon hoitoryhmässä ja yksitoista 2 viikon hoitoryhmässä). Täten 78 potilasta (42 4 viikon ja 36 2 viikon hoitoryhmissä) oli vuoden seurannassa. Puuttuvien tietojen osalta käytettiin intention to treat -analyysia.

Olennaisessa lopputulosmuuttujassa (Global symptom score, GSS) molemmat hoidot olivat hyviä perustilanteeseen (GSS keskimäärin 17.9 neljän viikon ryhmässä ja 17.2 kahden viikon ryhmässä) verrattuna 1 kuukauden kohdalla (GSS 8.1 vs 9.5), 3 kuukauden kohdalla (8.1 vs 9.1), 6 kuukauden kohdalla (9.0 vs 9.7), 9 kuukauden kohdalla (10.2 vs 9.2) ja 12 kuukauden kohdalla (10.6 vs 9.2). Hoitoryhmien välillä ei ollut eroja.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas, sisäinen validiteetti 8/11
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: aineisto riittävä, seuranta pitkä, ei pelkkää lumetta lainkaan. Keskeyttäneitä paljon. Tutkimukset tehty erikoissairaanhoidossa valikoiduilla aineistoilla.

Kirjallisuutta

  1. Chang MH, Chiang HT, Lee SS, Ger LP, Lo YK. Oral drug of choice in carpal tunnel syndrome. Neurology 1998;51:390-3
  2. Herskovitz S, Berger AR, Lipton RB. Low-dose, short-term oral prednisolone in the treatment of carpal tunnel syndrome. Neurology 1995:45:1923-5
  3. Hui ACF, Wong SM, Wong KS ym. Oral steroid in the treatment of carpal tunnel syndrome. Ann Rheum Dis 2001;60:813-4
  4. Chang MH, Ger LP, Hsieh PF, Huang SY. A randomised clinical trial of oral steroids in the treatment of carpal tunnel syndrome: a long term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:710-4
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko