KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Liikeharjoittelu (asteittain nouseva voimaharjoittelu) kroonisen epikondyliitin hoidossa

Näytönastekatsaukset
19.4.2013
Eija Haukka

Näytön aste: C

Asteittain nousevasta voimaharjoittelusta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä kipuoireisiin ja paranemiseen kroonisen epikondyliitin hoidossa, mutta tutkimusaineistot ovat pieniä ja näyttö ristiriitaista.

Liikeharjoittelun vaikutuksista epikondyliitin hoidossa on julkaistu yksi systemoitu katsaus «Smidt N, Assendelft WJ, Arola H ym. Effectiveness of physiotherapy for lateral epicondylitis: a systematic review. Ann Med 2003;35:51-62 »1 jonka johtopäätöksenä oli, että näyttö liikehoidon vaikuttavuudesta on riittämätöntä. Tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia ja aineistojen pienuus estää johtopäätösten tekemistä.

Pienimäen ym. tutkimukseen «Pienimäki T, Tarvainen T, Siira P, Vanharanta H. Progressive strengthening and stretching exercised and ultrasound for chronic lateral epicondylitis. Physiotherapy 1996;82:522-30»2 otettiin mukaan yliopistosairaalaan pitkittyneen epikondyliitin vuoksi lähetettyjä potilaita, joista 30:llä oireet olivat kestäneet yli 3 kuukautta ja 9:llä yli vuoden. Potilaat satunnaistettiin joko 4-portaiseen asteittain nousevaan voimaharjoitteluun ja venytyksiin tai ultraäänihoitoon. Potilaat suorittivat harjoitukset kotona, kutakin liikettä 2–3 x 10 toiston sarjoina, 4–6 kertaa päivässä, 6–8 viikkoa. Jokainen harjoituskerta päättyi ranteen koukistus- ja ojennusvenytyksiin, 30 s/suunta. Joka toinen viikko potilaat kävivät seurantakäynnillä fysioterapeutin luona ja saivat astetta intensiivisemmän harjoitusohjelman. Pulsoivaa ultraääntä annettiin 2–3 kertaa viikossa, 10–15 minuuttia kerrallaan.

Kahdeksan viikon kuluttua hoidon jälkeen hoitotulokset olivat paremmat harjoitteluun osallistuneilla: VAS-janoilla mitattuna ero oli noin 2 cm ultraäänihoitoryhmään verrattuna, kun tulosmuuttujina olivat kipu, itsearvioitu työkyky tai unihäiriöt.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pienimäki ym. julkaisivat samasta aineistosta myös kolmen vuoden seurantaotoksen «Pienimäki T, Karinen P, Kemilä T ym. Long-term follow-up of conservatively treated chronic tennis elbow patients. A prospective and retrospective analysis. Scand J Rehabil Med 1998;30:159-66 »3, jossa oli 23 tutkittavaa (kato lähtötilanteesta 16/39). Tulokset olivat paremmat voimaharjoitteluryhmässä: vähemmän fysioterapiakäyntejä, leikkaushoitoja ja sairauslomapäiviä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Pienimäen ym. tutkimuksessa «Pienimäki T, Tarvainen T, Siira P, Vanharanta H. Progressive strengthening and stretching exercised and ultrasound for chronic lateral epicondylitis. Physiotherapy 1996;82:522-30»2 aineisto oli erikoissairaanhoidon potilaita, joilla oireiden kesto keskimäärin puoli vuotta.

Katsauksen jälkeen on julkaistu kolme satunnaistettua tutkimusta.

Martinez-Silvestrini ym. «Martinez-Silvestrini JA, Newcomer KL, Gay RE ym. Chronic lateral epicondylitis: comparative effectiveness of a home exercise program including stretching alone versus stretching supplemented with ecce»4 satunnaistivat 94 kroonista epikondyliittia sairastavaa joko pelkkään venytyshoitoon, venytyshoitoon ja konsentriseen voimaharjoitteluun tai venytyshoitoon ja eksentriseen voimaharjoitteluun. Venytyksiä toistettiin 2 kertaa päivässä, 3 x 30 s, välissä 30 s tauko. Progressiivinen voimaharjoittelu kuminauhaa apuna käyttäen tehtiin kerran päivässä 3 x 10 toiston sarjoina, välissä 2–5 minuutin lepo, yhteensä 6 viikkoa.

Kaikissa ryhmissä tapahtui toipumista kuudessa viikossa eikä ryhmien välillä havaittu eroja oirekyselyssä, kipujanoissa tai elämänlaadussa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Bissetin ym. tutkimuksessa «Bisset L, Beller E, Jull G ym. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939 »5 198 potilasta, joilla oli vähintään kuuden viikon kestoinen epikondyliitti, satunnaistettiin saamaan joko fysioterapiaa (6 viikon aikana 8 x 30 minuuttia, kyynärpään manipulointi ja liikeharjoittelu), steroidiruiskeita tai tarkkaavaista seurantaa.

Steroidiruiske johti kuuden viikon seurannassa hoidoista useimmiten oireettomuuteen, mutta 3–12 kuukauden seurannassa huomattavalla osalla hoidetuista (47/65) sairaus uusiutui. Fysioterapia oli tehokkaampaa kuin tarkkaavainen seuranta kuuden viikon hoitotuloksissa, mutta vuoden kohdalla hoitojen vaikuttavuudessa ei ollut eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Manipuloinnin ja liikeharjoittelun sisältöä ei kuvata, vaan viitataan aikaisempaan julkaisuun.

Struijsin ym. tutkimuksessa «Struijs PA, Korthals-de Bos IB, van Tulder MW ym. Cost effectiveness of brace, physiotherapy, or both for treatment of tennis elbow. Br J Sports Med 2006;40:637-43; discussion 643 »6 satunnaistettiin 180 epikondyliittipotilasta, joilla oli ollut oireita vähintään kuusi viikkoa, saamaan joko fysioterapiaa, tarranauhan tai molemmat. Potilaat saivat fysioterapiaa 9 x 30 minuuttia kuuden viikon aikana. Hoitokerrat sisälsivät 7,5 minuuttia pulsoivaa ultraääntä, 5–10 minuuttia mobilisoivaa hierontaa ja kivun rauhoituttua kotihoito-ohjeet kaksi kertaa päivässä toteutettavalle voima- ja venytysharjoittelulle. Tarranauhaa ohjattiin käyttämään jatkuvasti päivän aikana koko intervention ajan.

Vuoden seurannassa ei todettu kliinisesti eikä tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä toipumisessa, kivussa, toimintakyvyssä tai elämänlaadussa. Fysioterapia oli taloudellisesti kannattavinta, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Voima- ja venytysharjoittelua ei kuvata tarkemmin, vaan viitataan aikaisempaan julkaisuun.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet 1

Kirjallisuutta

  1. Smidt N, Assendelft WJ, Arola H ym. Effectiveness of physiotherapy for lateral epicondylitis: a systematic review. Ann Med 2003;35:51-62 «PMID: 12693613»PubMed
  2. Pienimäki T, Tarvainen T, Siira P, Vanharanta H. Progressive strengthening and stretching exercised and ultrasound for chronic lateral epicondylitis. Physiotherapy 1996;82:522-30
  3. Pienimäki T, Karinen P, Kemilä T ym. Long-term follow-up of conservatively treated chronic tennis elbow patients. A prospective and retrospective analysis. Scand J Rehabil Med 1998;30:159-66 «PMID: 9782543»PubMed
  4. Martinez-Silvestrini JA, Newcomer KL, Gay RE ym. Chronic lateral epicondylitis: comparative effectiveness of a home exercise program including stretching alone versus stretching supplemented with eccentric or concentric strengthening. J Hand Ther 2005;18:411-9, quiz 420 «PMID: 16271688»PubMed
  5. Bisset L, Beller E, Jull G ym. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939 «PMID: 17012266»PubMed
  6. Struijs PA, Korthals-de Bos IB, van Tulder MW ym. Cost effectiveness of brace, physiotherapy, or both for treatment of tennis elbow. Br J Sports Med 2006;40:637-43; discussion 643 «PMID: 16687482»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko