KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Rannekanavaoireyhtymän kliininen diagnoosi

Näytönastekatsaukset
18.4.2013
Helena Liira

Näytön aste: B

Todennäköinen tai klassinen Katzin käsipiirros, kiputunnon heikkous ja peukalon loitonnusvoiman heikkeneminen ovat ilmeisesti tarkimpia rannekanavaoireyhtymän kliinisiä osoituksia.

Systemoitu kirjallisuuskatsaus «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »1 kokosi yhteen 12 tutkimusta rannekanavaoireyhtymän diagnostiikasta. Vertailumenetelmänä oli neurofysiologinen rannekanavaoireyhtymän diagnoosi.

Seuraavat diagnostiset testit olivat tarkimpia rannekanavaoireyhtymän toteamisessa:

  • Kiputunnon heikkous medianushermon alueella (kaksi tutkimusta, 338 kättä: herkkyys 0,15– - 0,51 tarkkuus 0,93–0,85, LR+ 3,1 (95 %:n luottamusväli 2,0–5,1)
  • Klassinen tai todennäköinen Katzin käsipiirros (yksi tutkimus, 145 kättä: herkkyys 0,64, tarkkuus 0,73, LR+ 2,4 (95 %:n luottamusväli 1,6−3,5)
  • Peukalon loitonnusvoiman heikkeneminen (kaksi tutkimusta, 343 kättä: herkkyys 0,63–0,66, tarkkuus 0,62−0,66, LR+ 1,8 (95 %:n luottamusväli 1,4−2,3).

Seuraavat diagnostiset testit olivat herkimpiä rannekanavaoireyhtymän poissulkemisessa:

  • Epätodennäköinen Katzin käsipiirros (yksi tutkimus, 145 kättä: LR- 0,2 (95 %:n luottamusväli 0,0−0,7)
  • Normaali peukalon loitonnusvoima (kaksi tutkimusta, 343 kättä: LR- 0,5 (95 %:n luottamusväli 0,4−0,7).

Seuraavilla kliinisillä testeillä (yksinään käytettyinä) oli vain vähän erotusvoimaa rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa:

  • Käden yöllinen puutuminen (kolme tutkimusta, 314 kättä: LR+ 1,2 (95 %:n luottamusväli 1,0−1,4)
  • Tinelin testi (kuusi tutkimusta, 815 kättä: LR+ 1,4 (95 %:n luottamusväli 1,0−1,9)
  • Phalenin testi (kahdeksan tutkimusta, 1 075 kättä: LR+ 1,3 (95 %:n luottamusväli 1,1−1,6).
  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: tutkimukset tehtiin erikoissairaanhoidon potilailla eivätkä tulokset ole suoraan sovellettavissa avohoitoon. Aineisto ei mahdollistanut useampien testien yhdessä analysoimista.

Hollantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Claes F, Bernsen H, Meulstee J ym. Carpal tunnel syndrome diagnosed by general practitioners: an observational study. Neurol Sci 2012;33:1079-81 »2 verrattiin yleislääkärin kliinistä rannekanavaoireyhtymän diagnoosia neurologin tekemään diagnoosiin sekä ENMG-tutkimukseen. Yleislääkärien diagnostisena kriteerinä olivat seuraavat: kipua tai puutumista medianushermon alueella vähintään kolme kuukautta ja vähintään kaksi seuraavista neljästä kriteeristä: 1) yöllistä käden puutumista, 2) puutumisen paheneminen provokaatiotesteissä (Tinel tai Phalen), 3) puutumisen paheneminen kättä rasittavissa toiminnoissa kuten autolla ajo, pyöräily, kirjan tai puhelimen piteleminen tai 4) puutumisen helpottuminen kättä ravistellessa (Flick sign). Tutkimukseen otettiin mukaan 232 potilasta. Neurologi diagnosoi rannekanavaoireyhtymän näistä 187:lla (81 %) ja ENMG:n perusteella rannekanavaoireyhtymä esiintyi 180:llä (78 %).

Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että yleislääkärien tekemä rannekanavaoireyhtymän kliininen diagnoosi vastaa varsin hyvin erikoissairaanhoidossa tehtyä diagnoosia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet 1

Kirjallisuutta

  1. D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 «PMID: 10865306»PubMed
  2. Claes F, Bernsen H, Meulstee J ym. Carpal tunnel syndrome diagnosed by general practitioners: an observational study. Neurol Sci 2012;33:1079-81 «PMID: 22198648»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko