KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Hyaluronaatti vs glukokortikoidit polven nivelrikkopotilailla

Näytönastekatsaukset
5.10.2012
Katriina Vuolteenaho ja Eeva Moilanen

Näytön aste = C

Hyaluronaatti-injektioilla saattaa olla glukokortikoidi-injektioita hitaammin alkava, mutta pitkäkestoisempi vaikutus kipuun ja glukokortikoidi-injektioita parempi vaikutus liikelaajuuteen polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla.

Vuoden 2009 helmikuuhun asti kattavaan meta-analyysiin «Bannuru RR, Natov NS, Obadan IE ym. Therapeutic trajectory of hyaluronic acid versus corticosteroids in the treatment of knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. Arthritis Rheum 200»1 otettiin mukaan 7 satunnaistettua tutkimusta (yhteensä 606 potilasta), joissa verrattiin hyaluronaatti-injektion ja glukokortikoidi-injektion tehoa polven nivelrikkokivun hoidossa. Lähteinä olivat Medline, EMBASE, CINAHL, BIOSIS ja Cochrane Central Register of Controlled Trials sekä lisäksi käsihaut alan yhdistysten kokousjulkaisuista, tuotekuvauksista ja yhteydenotot alan asiantuntijoihin, tutkijoihin ja yrityksiin pyrkimyksenä saada mukaan myös ei-julkaistut tutkimukset. Päästäkseen mukaan meta-analyysiin tutkimuksen lopputulosmuuttujina täytyi olla ainakin yksi kipua kuvaava muuttuja.

Tutkimuksista viidessä valmisteena oli Hyalgan (500–730 kD, 20 mg 1 x/vko, 3 tai 5 viikkona), muissa Orthovisc (1 000–2 900 kD, 30 mg 1 x/vko 3 viikkona) tai Synviscia (6 000 kD, 16 mg 1 x/vko, 3 viikkona). Kortikosteroidina tutkimuksissa oli metyyliprednisoloni (40 mg1 x/vko 3 viikkona) tai triamsinoloni (20 mg kertainjektio). Tutkimuksista vain yksi oli kaksoissokkoutettu, 3 oli tutkijasokkoutettuja ja 3 avointa tutkimusta. Tutkimuksista viidessä tulokset oli analysoitu hoitoaikeen mukaisesti (ITT). Viidessä tutkimuksessa rahoittajana oli lääketeollisuus ja kahdessa rahoittajaa ei mainittu. Meta-analyysissä tulos ilmoitetaan Hedgesin vakioituna keskiarvojen erona (SMD = standardized mean difference), jossa itseisarvoltaan 0.2 on pieni, 0.5 kohtuullinen ja 0.8 merkittävä ero hoitojen välillä (95 % luottamusväli) eri aikapisteissä. N = tutkimusten lukumäärä.

Kipu 2 viikon kuluttua -0.39, (-0.65 – -0.12), n = 5

Kipu 4 viikon kuluttua -0.01, (-0.23–0.21), n = 7

Kipu 8 viikon kuluttua 0.22, (-0.05, 0.49), tutkimusten lukumäärää tässä aikapisteessä ei ole mainittu

Kipu 12 viikon kuluttua 0.35, (0.03, 0.66), n = 3

Kipu 26 viikon kuluttua 0.39, (0.18, 0.59), n = 4

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsaukseen «Bellamy N, Campbell J, Robinson V ym. Viscosupplementation for the treatment of osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD005321 »2 otettiin mukaan kaikkiaan 76 nivelensisäisen hyaluronaatti-injektion tehoa polven nivelrikkokivun hoidossa koskevaa tutkimusta. Kaikki tutkimukset olivat satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia. Lähteinä olivat Current Contents 2000 asti, MEDLINE, EMBASE, PREMEDLINE 2003 asti, lisäksi päivityslähteenä MEDLINE 1/2006 asti, Cochrane Central Register of Controlled Trials 2003 asti sekä käsihaut alan julkaisuista, satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten viitelistoilta ja katsausartikkeleista 12/2005 asti. Mukaanotetuissa tutkimuksissa seuranta-aika vaihteli viimeisen injektion antopäivästä 1.5 vuoteen. Meta-analyysissä oli mukana molekyylipainoltaan erilaisia valmisteita, joita verrattiin sekä valmisteryhmittäin että yhteenlaskettuna. Lopputulosmuuttujana oli lepokipu, liikekipu (pain on weight bearing) ja toimintakyky sekä haittavaikutukset.

Toimintakyky

Vaikuttavuuden piste-estimaattina nivelen liikelaajuus (aktiivinen koukistaminen asteina, painotettu keskiarvojen ero hoitoryhmien välillä (WMD = weighted mean difference, 95 % luottamusväli, WMD = 0 viittaa siihen, ettei hoitoryhmien välillä ole eroa, WMD > 0 ero glukokortikoidihoidon eduksi, WMD < 0 ero hyaluronaattihoidon eduksi)).

hyaluronaatti (n = 93) vs glukokortikoidi-injektio (n = 92): koukistaminen 1–4 viikon kuluttua 3.87 (0.36–7.37), p = 0.03

hyaluronaatti (n = 93) vs glukokortikoidi-injektio (n = 92): koukistaminen 5–13 viikon kuluttua 3.66 (0.48–6.83), p = 0.02

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Bannuru RR, Natov NS, Obadan IE ym. Therapeutic trajectory of hyaluronic acid versus corticosteroids in the treatment of knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. Arthritis Rheum 200»1: Hyaluronaatti-injektion kipua helpottava vaikutus saattaa olla hitaammin alkava kuin glukokortikoidiruiskeen vaikutuksen ollessa suurimmillaan 8–26 viikon kuluttua aloituksesta. Tuloksen luotettavuutta heikentää meta-analyysin tutkimusten laatu, sillä yksikään tutkimus ei täyttänyt kaikkia laadukkaan tutkimuksen kriteereitä.

«Bellamy N, Campbell J, Robinson V ym. Viscosupplementation for the treatment of osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD005321 »2: Johtuen hajanaisista tutkimusasetelmista meta-analyysissä on verrattu hyaluronaatin ja glukokortikoidin vaikutusta vain toimintakykyä kuvaavaan nivelen liikelaajuuteen. Eri hyaluronaattivalmisteiden vaikutukset voivat erota toisistaan.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Polvi- ja lonkkanivelrikko 1

Kirjallisuutta

  1. Bannuru RR, Natov NS, Obadan IE ym. Therapeutic trajectory of hyaluronic acid versus corticosteroids in the treatment of knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. Arthritis Rheum 2009;61:1704-11 «PMID: 19950318»PubMed
  2. Bellamy N, Campbell J, Robinson V ym. Viscosupplementation for the treatment of osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD005321 «PMID: 16625635»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Polvi- ja lonkkanivelrikko
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko