KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet ja lääkehaitat nivelrikkopotilailla (polvi)

Näytönastekatsaukset
9.1.2007
Katriina Vuolteenaho ja Eeva Moilanen

Näytön aste: A

Paikallisesti käytettävä tulehduskipulääke voi aiheuttaa lieviä paikallisia ihoreaktioita, mutta muuten haittavaikutukset ovat lumelääkkeen luokkaa lyhyen hoitojakson (4 viikkoa aikana).

Julkaisuvuodet 1966 – 10/2003 kattavaan meta-analyysiin «Roth SH, Shainhouse JZ. Efficacy and safety of a topical diclofenac solution (pennsaid) in the treatment of primary osteoarthritis of the knee a randomized, double-blind, vehicle-controlled clinical t»1 otettiin mukaan 13 paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehoa nivelrikkokivun hoidossa verrattuna lumelääkkeeseen tai po tulehduskipulääkkeeseen koskevaa tutkimusta, joissa oli yhteensä 1983 potilasta. Tutkimukset olivat satunnaistettuja ja kaksoissokkoutettuja. Lähteenä Medline, Embase, CINAHL, Scientific Citation Index ja Cochrane Library. Mukaan otetuissa tutkimuksissa potilailla oli kliinisesti tai radiologisesti diagnosoitu polvi-, käsi-, tai lonkkanivelrikko. Paikallisesti iholle annosteltavana tulehduskipulääkkeenä tutkimuksissa käytettiin salisylaattia (4 tutkimusta), diklofenaakkia (5), eltenaakkia (2), ibuprofeenia (1) tai piroksekaamia (1).

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet eivät aiheuttaneet lumelääkettä enempää haittavaikutuksia. Meta-analyysissä huomioitiin kaikkien raportoitujen haittavaikutusten lukumäärä, haittavaikutusten vuoksi tutkimuksen keskeyttäneiden lukumäärä, ruoansulatuskanavan haitat, keskushermostohaitat ja paikalliset haitat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Paikallisesti annosteltavien tulehduskipulääkkeiden haitat eivät eroa lumevalmisteesta. Mukana ei ollut yli kuukauden kestäneitä tutkimuksia. Harvinaisempien haittojen suhteen tarvitaan suurempia potilasmääriä ja pidempikestoisia tutkimuksia.

Yhdysvalloissa vuosina 12/2000 – 5/2001 tehdyssä kaksoissokkoutetussa kokeessa «Bookman AA, Williams KS, Shainhouse JZ. Effect of a topical diclofenac solution for relieving symptoms of primary osteoarthritis of the knee: a randomized controlled trial. CMAJ 2004;171:333-8»2 326 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa potilasta (ikä 40 – 85 vuotta) satunnaistettiin diklofenaakkiliuos (n = 164) tai lumelääke (n = 162) -ryhmiin. Tutkimukseen otetuilla potilailla oli kivulias polven radiologisesti todennettu primaarinivelrikko, mutta ei vasta-aiheita tutkittaville lääkeaineille, ihosairautta tai kortisonin käyttöä. Lääkeliuosta laitettiin polven seudulle 4 kertaa päivässä 12 viikon ajan. 70 % randomoiduista jatkoi tutkimuksen loppuun asti, keskeyttäneiden määrässä ja keskeyttämissyissä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välillä. Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet aiheuttivat paikallisia reaktioita (kuivuutta, kutinaa) lumelääkevalmistetta useammin, mutta muita tilastollisesti merkittäviä eroja ei ryhmien välille tullut lääkehaittojen suhteen.

Ihon kuivuus: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 60/164 (36.6 %), lumelääke 41/162 (25.3 %), p < 0.05

Kutina: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 18/164 (11.0 %), lumelääke 8/162 (4.9 %), p < 0.05

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Diklofenaakkiliuos aiheuttaa lieviä paikallisia ihoreaktioita. Haittavaikutusten vuoksi 5 potilasta diklofenaakkiryhmästä ja 1 lumelääkeryhmästä keskeytti tutkimuksen. Harvinaisempien haittojen suhteen tarvitaan suurempia potilasmääriä ja pidempikestoisia tutkimuksia.

Yhdysvalloissa tehdyssä kaksoissokkoutetussa kokeessa «Trnavsky K, Fischer M, Vogtle-Junkert U, Schreyger F. Efficacy and safety of 5% ibuprofen cream treatment in knee osteoarthritis. Results of a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Rhe»3 248 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa potilasta satunnaistettiin diklofenaakkiliuos (n = 84), DMSO (n = 80) tai lumelääke (n = 84) -ryhmiin. Potilaiden keski-ikä eri ryhmissä oli yli 60 vuotta. Tutkimukseen otetuilla potilailla oli kivulias polven radiologisesti todennettu primaarinivelrikko, mutta ei vasta-aiheita tutkittaville lääkeaineille, ihosairautta tai kortisonin käyttöä. Lääkeliuosta laitettiin polven seudulle 4 kertaa päivässä 28 päivän ajan. 84 % randomoiduista jatkoi tutkimuksen loppuun asti. Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet ja DMSO aiheuttivat paikallisia reaktioita (kuivuutta, kutinaa, tuntomuutoksia) lumelääkettä useammin, mutta muita tilastollisesti merkittäviä eroja ei ryhmien välille tullut lääkehaittojen suhteen.

Ihon kuivuus: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 36 %, lumelääke 1 %, p < 0.0001

Ihon kuivuus: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 36 %, DMSO 14 %, p = 0.001

Ihon kuivuus: DMSO 14 %, lumelääke 1 %, p < 0.01

Kutina: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 13 %, lumelääke 4 %, p < 0.05

Kutina: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 13 %, DMSO 8 %

Kutina: DMSO 8 %, lumelääke 4 %

Tuntomuutos: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 14 %, lumelääke 6 %

Tuntomuutos: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 14 %, DMSO 22 %

Tuntomuutos: DMSO 22 %, lumelääke 6 %, p < 0.01

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Diklofenaakkiliuos ja DMSO aiheuttavat lieviä paikallisia ihoreaktioita. Harvinaisempien haittojen suhteen tarvitaan suurempia potilasmääriä ja pidempikestoisia tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Roth SH, Shainhouse JZ. Efficacy and safety of a topical diclofenac solution (pennsaid) in the treatment of primary osteoarthritis of the knee a randomized, double-blind, vehicle-controlled clinical trial. Arch Intern Med 2004;164:2017-23
  2. Bookman AA, Williams KS, Shainhouse JZ. Effect of a topical diclofenac solution for relieving symptoms of primary osteoarthritis of the knee: a randomized controlled trial. CMAJ 2004;171:333-8
  3. Trnavsky K, Fischer M, Vogtle-Junkert U, Schreyger F. Efficacy and safety of 5% ibuprofen cream treatment in knee osteoarthritis. Results of a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Rheumatol 2004;31:565-72
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko