OMERACT ja OARSI perustivat vuonna 2004 kansainvälisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli laatia kirjallisuuteen perustuva artroosin vaikeusasteluokittelu «Gossec L, Paternotte S, Bingham CO 3rd ym. OARSI/O...»1 muun muassa oikean tekonivelleikkausajankohdan määrittämiseksi. Työryhmä jaettiin kolmeen alueeseen: kivun merkityksen arvioimiseen, toimintarajoitteen merkityksen arvioimiseen ja rakenteellisen muutoksen arvioimiseen. Mittareiksi valittiin kipuun ICOAP-mittaristo, toimintakykyyn HOOS-PS (lonkka) ja KOOS-PS-mittaristot (polvi). Rakenteellinen muutos arvioitiin röntgenkuvista (JSW).
Tulokset osoittivat, että yksiselitteisiä mittareita tai raja-arvoja ei voida laatia. Käytetty radiologinen arvio ei korreloinut potilaan tuntemien oireiden kanssa. Työryhmä päätöslausumana ehdottaa kliinisten tutkimussarjojen jatkamista ja potilaspalautteen liittämistä tuleviin arvioihin.
10 maassa toteutettu kansainvälinen tutkimus «Gossec L, Paternotte S, Maillefert JF ym. The role...»2, jossa 1 909:lle polvi- ja lonkka-artroosipotilaalle suoritettiin oirevertailu. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle oli suositeltu kuluman hoidoksi tekonivelleikkausta, toiselle ei. Kipua (ICOAP) ja toiminnanvajausta (HOOS-PS, KOOS-PS) arvioitiin näiden ryhmien välillä ROC-käyrän (receiver operating curve) ja logistisen regression avulla.
Potilailla, joille oli suositeltu hoidoksi tekonivelleikkausta, oireet olivat hankalammat, mutta kivun ja toiminnanvajavuuden perustella ei pelkästään voida arvioida leikkaustarvetta.
Ruotsin lonkkatekonivelrekisteristä tehty analyysi «Rolfson O, Kärrholm J, Dahlberg LE ym. Patient-rep...»3, jossa selvitetty vuonna 2002 aloitetun potilaspalautteen tuottamat tulokset (PROM). Palaute mahdollistaa kivun ja potilastyytyväisyyden arvioimisen EQ-50:n, Charnley-luokituksen ja VAS:n avulla. Aineisto käsittää 34 960 potilaan pre- ja postoperatiiviset tulokset yhden vuoden kohdalla.
Tulokset osoittavat, että tekonivelleikkausta odottavat potilaat kärsivät huomattavasta kivusta ja heikentyneestä elämänlaadusta. Yhden vuoden kuluttua leikkauksesta kipu on merkittävästi vähentynyt ja elämänlaatu parantunut. Elämänlaadun paranemisessa on kuitenkin regressioanalyysin perusteella eroja eri potilasryhmillä. Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voida luoda kriteerejä leikkauksen oikealle toteuttamisajankohdalle.
Kahta eri kohorttia vuosilta 1999–2000 (590 potilasta) ja 2003–2004 (399 potilasta), joita vertailtiin sosiodemografisen ja kliinisen datan avulla «Quintana JM, Bilbao A, Escobar A ym. Decision tree...»4. Vertailun tarkoituksena oli luoda logaritmi lonkan tekonivelleikkauksen päätöksen tueksi. Päämuuttujat, jotka ennakoivat muutosta preoperatiivisen tilan ja 6 kuukautta leikkauksenjälkeisen tilan välillä, olivat kipu ja toiminnanvajaus.
CART-analyysi näytti, että mikäli WOMAC:n kivun ja toiminnanvajauksen määrityksessä pistemäärä oli alle 40 pistettä, hyöty leikkauksesta oli vähäisempi.
Kommentit:
«Gossec L, Paternotte S, Bingham CO 3rd ym. OARSI/O...»1: Laaja, mutta pinnallinen kirjallisuuskatsaus. Käytetty radiologinen määritys tunnetusti huono. Mittarit tarkoitukseen liian epätarkkoja. Elämänlaadullisten tekijöiden merkitys jää huonosti selvitetyksi.
«Gossec L, Paternotte S, Maillefert JF ym. The role...»2: Osittain edellisen työhön liittyvä artikkeli. Vaatimaton otos, jossa lisäksi käytetyt mittarit tarkkuudeltaan riittämättömiä.
«Rolfson O, Kärrholm J, Dahlberg LE ym. Patient-rep...»3: Erinomainen tutkimus, jossa käytetään hyväksi laajaa rekisteritietokantaa. Aineistossa olevat lukuisat sekoittavat tekijät ja erot käytännöissä eivät mahdollista pitkälle meneviä johtopäätöksiä vielä, mutta aineiston laajentuessa ne tulevat mahdollisiksi. Suurimpana ongelmana lyhyt seuranta-aika.
«Quintana JM, Bilbao A, Escobar A ym. Decision tree...»4: Rajaa suositellaan helpottamaan leikkauspäätöstä. Osa potilaista, jotka eivät saavuttaneet raja-arvoa, hyötyi kuitenkin selvästi hoidosta ja vastaavasti osa rajan saavuttaneista ei hyötynyt.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: