Systemoitu kirjallisuuskatsaus «Fitzpatrick R, Shortall E, Sculpher M ym. Primary ...»1 Medline- ja Embase-tietokannoista vuosilta 1980–95. 11 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), 18 vertailevaa potilassarjaa (2 laajaa skandinaavisiin rekistereihin perustuvaa julkaisua) ja 159 potilassarjaa. Toiminnallista lopputulosta ei raportoida.
84.1 % potilaista kivuttomia 11 vuoden keskimääräisen seurannan jälkeen. Harris Hip Score (0–100) 86, keskimääräinen parannus 39.3 pistettä. Revisioriski 100 potilasta kohden 0.37 vuosittain.
Systemoitu kirjallisuuskatsaus «Faulkner A, Kennedy LG, Baxter K ym. Effectiveness...»2 modifioidulla Cochrane-tekniikalla. Medline-haku vuosilta 1980–95 ja Embase-haku 1990–96. Aineistossa 17 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, 61 vertailevaa potilassarjaa ja 145 potilassarjaa.
Tulokset osoittavat sementoiduilla proteeseilla olevan hyvät (yli 90 %) pysyvyystulokset 10–15 vuoden seurannassa. Sementittömillä proteeseilla tuloksissa ei lyhyemmällä seurannalla eroa.
Edellisistä töistä sekä neljästä uudemmasta satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, kymmenestä prospektiivisesta vertailevasta tutkimuksesta ja Ruotsin proteesirekisteristä saadusta datasta (1995–99) koottu systemoitu katsaus «National Institute for Clinical Excellence. The ef...»3. Revisioleikkaus lopputuloksena. Useilla eri proteeseilla riski revisiotoimenpiteestä alle 10 % yli 10 vuoden seurannassa.
Kirjallisuuskatsaus «Labek G, Frischhut S, Schlichtherle R ym. Outcome ...»4, johon hyväksyttiin englanninkieliset julkaisut vertaisarvioiduista lehdistä sekä rekisteritulokset. Päätemuuttujana käytettiin revisiota. Tutkimukseen hyväksyttiin 16 julkaisua, joista 9 oli proteesimallin suunnitteluun osallistuvista yksiköistä.
Tulokset osoittivat, että tulokset olivat hyvät, mutta parhaat tulokset olivat suunnittelijoiden kirjoittamissa papereissa. Ero oli tilastollisesti merkittävä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi «Morshed S, Bozic KJ, Ries MD ym. Comparison of cem...»5 artikkeleista, jotka vertaavat lonkan tekonivelen sementillistä kiinnitystä sementittömään. Ryhmien välillä ei ollut eroa, jos päätemuuttujaksi valittiin jommankumman tai toisen komponentin irtoaminen. Tarkemmassa analyysissä kuitenkin löydettiin eroja joidenkin alaryhmien osalta. Sementillinen kiinnitys toimi huonommin alle 55-vuotiailla potilailla kuin koko populaatiossa. Samoin sementoidut titaanivarret ja kierrekupit pärjäsivät keskimääräistä huonommin.
Kommentit:
«Fitzpatrick R, Shortall E, Sculpher M ym. Primary ...»1: Tutkimusten laatu vaihtelee suuresti, ongelmien raportointi kirjavaa. Vähän hyviä vertailevia tutkimuksia. Tulokset perustuvat potilassarjoihin
«Faulkner A, Kennedy LG, Baxter K ym. Effectiveness...»2: Erittäin hyvä systemoitu työ olemassa olevasta kirjallisuudesta. Kontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia vähän. Tutkimusten metodologinen taso heikko. Hyvä katsaus pääsääntöisesti huonoista töistä.
«National Institute for Clinical Excellence. The ef...»3: Edellisiä töitä epätarkempi, inkluusiokriteerit epäselvät. Lukuisia eri proteeseja ja toimintatapoja.
«Labek G, Frischhut S, Schlichtherle R ym. Outcome ...»4: Rekisteritulokset tuovat tärkeän lisän tuloksiin. Yksittäisten sarjojen tulokset vaihtelevat suuresti. Erityisen kriittisesti tulisi suhtautua proteesien kehittäjien omiin tuloksiin. «Morshed S, Bozic KJ, Ries MD ym. Comparison of cem...»5: Iso aineisto, jonka analyysiä sekoittavat monet tekijät.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: