Medline- ja Embase-tietokannoista tehty kvalitatiivinen ja systemaattinen kirjallisuuskatsaus «Ethgen O, Bruyère O, Richy F ym. Health-related qu...»1. 74 julkaisua vuosilta 1980–2003. Tutkimusten kriteerit: englannin tai ranskan kieli, käytössä vähintään 1 hyvin validoitu analyysimenetelmä (well-validated health-related quality of life instrument) ja prospektiivinen kohorttitutkimus. 32 tutkimusta käsitteli lonkka- ja polviproteesileikkausta, 26 vain lonkkaproteesileikkausta ja 16 vain polviproteesileikkausta.
Proteesileikkaukset vaikuttivat olevan tehokkaita elämänlaadun parantajia lähes kaikilla elämän osa-alueilla ehkä sosiaalisia ulottuvuuksia lukuun ottamatta. Ikä ei ole este hyvälle tulokselle. Liitännäisvaivat heikentävät tulosta selkeästi, mutta toisaalta näillä potilailla leikkauksesta saatava hyöty on suurin. Lonkkaproteesileikkaus palauttaa funktion polviproteesia paremmin. Primaarileikkauksista on toiminnallisesti enemmän hyötyä kuin revisiotoimenpiteistä. Huonommissa preoperatiivisissa tiloissa muutos on suurempi.
Australiassa vuosina 1994–95 leikatuille potilaille tehty prospektiivinen ikävakioitu kohorttitutkimus «March LM, Cross MJ, Lapsley H ym. Outcomes after h...»2. 59 lonkka- ja 92 polviproteesia. Ikäluokat 55–64, 65–74 ja yli 75 vuotta. SF-36-analyysi
Todettiin tilastollisesti merkittävä paraneminen elämänlaadussa kaikissa ikäryhmissä sekä polvi- että lonkkaproteesipotilailla 12 kuukautta leikkauksen jälkeen.
Englannissa 2001 julkaistu kohorttitutkimus «Salmon P, Hall GM, Peerbhoy D ym. Recovery from hi...»3 226 potilaasta, joilla unilateraalinen polvi- tai lonkkaproteesileikkaus. WOMAC- ja SF-36-seuranta 6 kuukautta leikkauksesta.
Sekä lonkka- että polviproteesileikkaus parantaa kipua, funktiota ja psyykkistä vointia, mutta paraneminen on hitaampaa polviproteesileikkauksen jälkeen.
Ruotsin lonkkarekisteristä tehty analyysi «Rolfson O, Kärrholm J, Dahlberg LE ym. Patient-rep...»4, joka perustuu potilaan omaan arvioon (PROM) leikkauksen hyödystä. Arvioissa käytetty kivun ja tyytyväisyyden VIS-asteikkoa, Charnley-luokitusta ja EQ-5D-elämänlaatumittaristoa.
Leikkauksesta oli selvä hyöty kaikissa ryhmissä, mutta miessukupuoli, korkea ikä ja preoperatiivinen C-luokka Charnleyn luokituksessa vähensivät merkittävästi elämänlaatua. Elämänlaatu- ja toimintakykyanalyysi «Mariconda M, Galasso O, Costa GG ym. Quality of li...»5, jossa 250 potilasta seurattu 11–23 vuotta. Mittareina SF-36, Harris hip score luokitus, Womac ja FCI (functional comorbidity index). Lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi.
Tulokset osoittivat 96 % olevan tyytyväisiä leikkaustulokseen. Potilaat, joille oli tehty lonkan tekonivelleikkaus, saivat seuranta-ajankohtana huonommat arvot toiminnallisilla mittareilla kuin normaaliväestö, mutta pärjäsivät paremmin kuin potilaat, joilla oli hoitamaton lonkkakuluma.
Kommentit:
«Ethgen O, Bruyère O, Richy F ym. Health-related qu...»1: Kirjallisuuskatsauksessa laaja selvitys koko aihepiiriin. Ikä, sukupuoli, paino, oireiden kesto, ei yksiselitteistä vaikutusta.
«March LM, Cross MJ, Lapsley H ym. Outcomes after h...»2: Pieni aineisto, lyhyt seuranta, sekä julkisen että yksityisen sektorin potilaat.
«Salmon P, Hall GM, Peerbhoy D ym. Recovery from hi...»3: Potilaslähtökohtainen katsantokanta. Subjektiivinen vaste ei vastaa aina toiminnallista tulosta.
«Rolfson O, Kärrholm J, Dahlberg LE ym. Patient-rep...»4: Hyvin laaja aineisto. Potilastyytyväisyys mittaus
«Mariconda M, Galasso O, Costa GG ym. Quality of li...»5: Melko pieni aineisto. Käsittelytapa jää avoimeksi.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: