Takaisin

Postoperatiivisen kuntoutuksen vaikuttavuus lonkan tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen

Näytönastekatsaukset
Antti Malmivaara
12.9.2012

Näytön aste: C

Tehostettu fysioterapia lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen saattaa jonkin verran nopeuttaa toiminta- ja kävelykyvyn saavuttamista postoperatiivisessa sairaalavaiheessa. Vaikutus saattaa yltää vuodenkin päähän.

Yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa «Munin MC, Rudy TE, Glynn NW ym. Early inpatient re...»1 86 lonkan tai polven tekonivelleikkauspotilasta hoidettiin joko kolmantena tai seitsemäntenä postoperatiivisena päivänä aloitetulla sairaalakuntoutuksella. Lonkan tekonivelpotilaita arpoutui kolmen päivän kuntoutukseen 14 ja seitsemän päivän kuntoutukseen 12 potilasta. Polven tekonivelpotilaita arpoitui kolmen päivän kuntoutukseen 24 ja seitsemän päivän kuntoutukseen 21 potilasta. 15 potilasta ei vienyt kuntoutustaan päätökseen, kolmen ja seitsemän päivän kohdalla aloitetussa kuntoutusryhmissä näitä oli seitsemän ja kahdeksan potilasta, vastaavasti. Kuntoutukset sisälsivät kaksi tunnin fysioterapiakäyntiä ja kaksi tunnin mittaista toimintaterapiakäyntiä.

Sairaalahoitojakson pituus oli kolmen päivän kohdalla polvikuntoutuksen aloittaneilla 11 päivää ja seitsemännen päivän kohdalla polvikuntoutuksen aloittaneilla 14 päivää. Hoitokustannukset olivat 25.900 dollaria ja 27.800 dollaria vastaavasti. Varhemmin kuntoutetut saavuttivat nopeammin toimintakykynsä kuin myöhemmin kuntoutetut. Neljän kuukauden seurannassa ryhmien toimintakyvyssä ei ollut eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Saksalaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa «Hesse S, Werner C, Seibel H ym. Treadmill training...»2 80 lonkan tekonivelleikkauspotilasta hoidettiin postoperatiivisesti joko kävelymattoharjoituksella ja yksilöllisellä fysioterapialla (n = 40) tai pelkällä yksilöllisellä fysioterapialla (n = 40). Kuntoutusryhmässä potilaat harjoittelivat ensimmäisestä postoperatiivisesta päivästä viidenteen päivään 25 minuuttia päivässä kävelymatolla, jossa oli osittainen vartalonpainon tuki, ja he saivat 20 minuuttia yksilöllistä fysioterapiaa. Kuudennesta leikkauksen jälkeisestä päivästä kymmenenteen leikkauksen jälkeiseen päivään kävelymatolla harjoiteltiin 35 minuuttia, ja fysioterapiaan jäi aikaa 10 minuuttia. Vertailuryhmässä potilaat saivat kymmenenä leikkauksen jälkeisenä päivänä yksilöllistä fysioterapiaa 45 minuuttia päivässä. Kaikki potilaat saivat lisäksi 30 minuuttia päivässä toimintaterapiaa ja 25 minuuttia allasterapiaa.

Hoidon päätyttyä Harris-score oli 13.6 pistettä parempi kuntoutusryhmässä kuin vertailuryhmässä; 3 kuukauden ja 12 kuukauden kohdalla tilastollisesti merkitsevät erot olivat 8.9 ja 16.5 pistettä, vastaavasti. Lonkan ojennusvajaus oli kuntoutusryhmässä pienempi, kävelynopeus parempi ja kyynärsauvojen käyttötarve lyhyempi (3 viikkoa vs 8 viikkoa). Tutkijat katsoivat kuntoutuksen nopeuttavan itsenäisen liikkumiskyvyn palautumista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Järjestelmällisessä katsauksessa «Di Monaco M, Vallero F, Tappero R ym. Rehabilitati...»3 selvitettiin lonkan tekonivelleikkausten jälkeisten fyysisten harjoitteluohjelmien vaikuttavuutta. Katsaukseen kelpuutettiin 9 kontrolloitua tutkimusta. Seuranta-aika oli yhdessä tutkimuksessa yksi vuosi ( «Hesse S, Werner C, Seibel H ym. Treadmill training...»2; kuvattu edellä), muissa tutkimuksissa neljästä päivästä 16 viikkoon.

Tutkimustulosten perusteella tieto varhaisen postoperatiivisen harjoitteluohjelman vaikuttavuudesta on ristiriitaista. Näyttöä vaikuttavuudesta katsottiin mahdollisesti olevan polkupyöräergometriharjoittelulla, polven ojentajalihasharjoituksilla sekä käsiergometriharjoituksilla. Yli kahdeksan viikkoa kestävät harjoitteluohjelmat saattavat parantaa toimintakykyä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Di Monaco M, Vallero F, Tappero R ym. Rehabilitati...»3: Tutkimusten potilasmäärät olivat pieniä ja tutkimukset keskenään heterogeenisia.

Kirjallisuutta

  1. Munin MC, Rudy TE, Glynn NW ym. Early inpatient rehabilitation after elective hip and knee arthroplasty. JAMA 1998;279:847-52 «PMID: 9515999»PubMed
  2. Hesse S, Werner C, Seibel H ym. Treadmill training with partial body-weight support after total hip arthroplasty: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1767-73 «PMID: 14669181»PubMed
  3. Di Monaco M, Vallero F, Tappero R ym. Rehabilitation after total hip arthroplasty: a systematic review of controlled trials on physical exercise programs. Eur J Phys Rehabil Med 2009;45:303-17 «PMID: 19238130»PubMed