KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Jatkuvaa passiivista liikettä tekevän laitteen vaikuttavuus polven tekonivelleikkauksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
15.12.2006
Antti Malmivaara

Näytön aste: B

Jatkuvaa passiivista liikettä tekevä laite ei näytä tehostavan polven tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutusta aktiiviharjoituksiin verrattuna.

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Kumar PJ, McPherson EJ, Dorr LD, Wan Z, Baldwin K. Rehabilitation after total knee arthroplasty: a comparison of 2 rehabilitation techniques. Clin Orthop Relat Res 1996;331:93-101»1 verrattiin 46 polven tekonivelleikkauksen (40 potilasta) jälkeistä jatkuvaa passiivista liikettä tekevän laitteen (continuous passive motion) vaikuttavuutta 37 polven tekonivelleikkaukseen (33 potilasta), jossa kuntoutus sisälsi varhaista passiivista polven fleksiota. Potilaiden keski-ikä oli 69 ja 68 vuotta, 28 miestä ja 45 naista. Postoperatiivinen fysikaalinen hoito oli muuten sama molemmissa ryhmissä. Leikkaustekniikka oli ryhmissä samanlainen, paitsi että fleksioharjoiteryhmässä leikkaus suljettiin polvi 90 asteen fleksiossa. Fleksioryhmässä polvi asetettiin leikkauksen jälkeen fleksioimmobilisaatioon mikä poistettiin seuraavana päivänä ja aloitettiin liikelaajuusharjoitukset. Jatkuvaa passiivista polven liikettä tekevää laitetta käytettiin 10 tuntia päivässä aloittaen liikelaajuudesta 0 – 90 astetta. Fleksioharjoituksissa potilas istui tuolilla jalkapohja maassa ja vei polven 90 asteen fleksioon vähintään 20 minuutin ajaksi. Tämä tehtiin kahdesti päivässä. Kivun ja turvotuksen vähennyttyä aikaa pidennettiin 30 – 45 minuuttiin. Molemmissa ryhmissä potilaat saivat päivittäin kaksi tuntia fysioterapiaa, johon sisältyi isometrisia harjoituksia, aktiivisia ja passiivisia liikelaajuus- eikä quadriceps- ja hamstring-venytyksiä. Jalkeille noustiin ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä. Kaikilla potilailla oli polven nivelrikko leikkauksen syynä ja molemmissa ryhmissä potilaat saivat samanlaiset proteesit.

Jatkuvan liikkeen ryhmässä Knee Society Score (KSS) oli 38 ja fleksioryhmässä 43 lähtötilanteessa. Postoperatiivisesti KSS oli vastaavasti 83 ja 81. Radiologisesti ryhmät eivät merkittävästi eronneet pre- tai postoperatiivisesti. Fleksioryhmän potilaat kotiutettiin sairaalasta yhtä päivää aiemmin ja heillä polven ekstensiolaajuus oli 3 astetta parempi kuuden kuukauden seurannassa. Tutkijoiden johtopäätöksenä on että fleksioharjoituksilla voidaan saavuttaa ainakin yhtä nopea kotiutus sekä yhtä hyvä liikelaajuus kuin jatkuvaa passiivista liikettä tekevällä laitteella, jonka käyttöön ei ole tarvetta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: hyvä
  • Kommentti: Potilaiden määrät erosivat ryhmissä ja jatkuvan liikkeen ryhmässä oli hieman enemmän haittaa Knee Society scorella mitattuna. Erot ryhmien välillä eivät tällä kohden kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä tai kliinisesti tärkeitä.

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Beaupre LA, Davies DM, Jones CA, Cinats JG. Exercise combined with continuous passive motion or slider board therapy compared with exercise only: a randomized controlled trial of patients following to»2 määritettiin polven tekonivelleikkauksen (120 potilasta, 40 kussakin hoitoryhmässä) jälkeisen kolmen kuntoutusmenetelmän keskinäistä vaikuttavuutta polven maksimiliikelaajuuteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun kuuden kuukauden seurannassa. Potilaiden keski-ikä oli 68 vuotta, naisia oli 56 %, osteoartroosi oli 92 %:lla. Postoperatiivisena kuntoutuksena kaikissa ryhmissä oli kävelyharjoituksia, aktiivisia liikelaajuusharjoituksia sekä quadriceps harjoituksia. Toisessa ryhmässä oli tämän lisäksi jatkuvaa passiivista polven liikettä tekevän laitteen käyttöä kaksi tuntia päivässä sairaalassa ollessa. Kolmannessa ryhmässä potilas teki liikelaajuuksia itse kantapään alle sijoitetulla liukupöydällä. Tulokset: polven liikelaajuuksissa, WOMAC indeksissä ja SF-36:n kahdeksassa dimensiossa ei ollut eroa hoitoryhmien välillä kolmen ja kuuden kuukauden seurannoissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: hyvä

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Kumar PJ, McPherson EJ, Dorr LD, Wan Z, Baldwin K. Rehabilitation after total knee arthroplasty: a comparison of 2 rehabilitation techniques. Clin Orthop Relat Res 1996;331:93-101»1 määritettiin polven tekonivelleikkauksen jälkeisen passiivista polven liikettä tekevän laitteen (40 potilasta, 46 polvea) ja fleksioharjoitusten (drop and dangle) (33 potilasta, 37 polvea) keskinäistä vaikuttavuutta. Potilaiden keski-ikä oli 69 vuotta, naisia oli 45/77, osteoartroosi oli kaikilla. Postoperatiivisena kuntoutuksena kaikissa ryhmissä oli kävelyharjoituksia, aktiivisia liikelaajuusharjoituksia sekä quadriceps-harjoituksia.

Tulokset: Knee Society Scoressa ei ollut eroa, mutta fleksioharjoitusryhmässä potilaat kotiutuivat keskimäärin vuorokauden aiemmin ja polven ekstensiolaajuus oli 3 astetta suurempi kuin laiteryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen kohdeväestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Kumar PJ, McPherson EJ, Dorr LD, Wan Z, Baldwin K. Rehabilitation after total knee arthroplasty: a comparison of 2 rehabilitation techniques. Clin Orthop Relat Res 1996;331:93-101
  2. Beaupre LA, Davies DM, Jones CA, Cinats JG. Exercise combined with continuous passive motion or slider board therapy compared with exercise only: a randomized controlled trial of patients following total knee arthroplasty. Phys Ther 2001;81:1029-37
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko