Takaisin

Nivelkierukan poisto polvinivelrikon vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
Jari Arokoski
5.9.2012

Näytön aste: C

Nivelkierukan poisto saattaa lisätä polvinivelrikon vaaraa.

Ruotsalaisessa retrospektiivisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Roos H, Laurén M, Adalberth T ym. Knee osteoarthri...»1 verrattiin nivelkierukan poiston vaikutusta polvinivelen radiologisen nivelrikon ilmaantumiseen 21 vuoden seurantatutkimuksessa (n = 107). Verrokkina olivat iän ja sukupuolen mukaan vakioidut henkilöt, joilla ei ollut anamnestisesti polvivammoja (n = 68). Seuranta-aikapisteessä tutkittavien ikä (keskiarvo) oli 55 vuotta (vaihtelu 35–77 vuotta). Radiologisessa luokittelussa käytettiin Kellgren–Lawrence-luokitusta (nivelrikko, jos KL ≥ 2). Tutkimushenkilöt ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti.

Nivelkierukan poisto lisäsi radiologisen polvinivelrikon vaaraa merkittävästi (OR 14 (3.5–121.2)).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa retrospektiivisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Andersson-Molina H, Karlsson H, Rockborn P. Arthro...»2 verrattiin osittaisen (n = 18, ikä (keskiarvo) 29 vuotta, vaihtelu 16–38 vuotta) ja täydellisen (n = 18, ikä (keskiarvo) 28 vuotta, vaihtelu 17–38 vuotta) nivelkierukan poiston vaikutusta polvinivelen toimintakykyyn ja radiologisen nivelrikon ilmaantumiseen seurantatutkimuksessa (keskimääräinen seuranta-aika 14 vuotta). Verrokkina olivat iän, sukupuolen ja liikunta-aktiivisuuden mukaan vakioidut henkilöt, joilla ei ollut anamnestisesti polvivammoja (n = 36, ikä (keskiarvo) 29 vuotta, vaihtelu 17–37 vuotta). Polven toimintakyky arvioitiin Lysholmin pisteytyksellä ja liikunnallinen aktiivisuus Tegnerin pisteytyksellä. Radiologisessa luokittelussa käytettiin Ahlbäckin luokitusta. Tutkimushenkilöt ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti.

Osittainen ja täydellinen nivelkierukan poisto lisäsi radiologisen polvinivelrikon vaaraa merkittävästi (OR 5 (2–66) osittainen, OR 11 (5–575) täydellinen).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa «Englund M, Roos EM, Lohmander LS. Impact of type o...»3 verrattiin nivelkierukan poiston (n = 155, ikä (keskiarvo) 54.3 vuotta, SD 11.9 vuotta) vaikutusta polvinivelrikon radiologiseen ilmaantumiseen. Nivelkierukan poisto oli tehty 16 ± 1 vuotta aikaisemmin Verrokkina olivat iän, sukupuolen ja BMI:n mukaan vakioidut subjektiivisesti terveet henkilöt (n = 68, ikä (keskiarvo) 56.3 vuotta, SD 11.5 vuotta). Radiologisessa luokittelussa käytettiin Kellgren–Lawrence-luokitusta (nivelrikko, jos KL ≥ 2). Tutkimushenkilöt ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti.

Relatiivinen riski (RR) saada 16 vuoden seuranta-aikana kliinisradiologinen polvinivelrikko oli degeneratiivisen nivelkierukan poiston jälkeen 7.0 (2.1–23.5) ja traumaattisen nivelkierukan poiston jälkeen 2.7 (0.9–7.7).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa «Englund M, Lohmander LS. Risk factors for symptoma...»4 verrattiin nivelkierukan poiston (n = 317, ikä (keskiarvo) 54 vuotta, SD 11 vuotta) vaikutusta polvinivelrikon radiologiseen ilmaantumiseen 16–22 vuoden seurantatutkimuksessa. Kontrollina olivat iän, sukupuolen ja BMI:n mukaan vakioidut subjektiivisesti terveet henkilöt (n = 68, ikä (keskiarvo) 56 vuotta, SD 12 vuotta). Radiologisessa luokittelussa käytettiin Kellgren–Lawrence-luokitusta (nivelrikko, jos KL ≥ 2). Tutkimushenkilöt ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti. Oireinen polvinivelrikko oli 83 henkilöllä.

Relatiivinen riski (RR) saada seuranta-aikana kliinisradiologinen polvinivelrikko oli 2.6 (1.3–6.1).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuoteen 2008 (tammikuu) ulottuvaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin «Blagojevic M, Jinks C, Jeffery A ym. Risk factors ...»5 otettiin mukaan tutkimukset, jotka käsittelivät polvinivelrikon eri riskitekijöitä. Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase, Cinahl ja Amed sekä seuraavat web-sivustot: Cochrine Library, National Institute for Clinical Excellence, National Electronic Library for Health, Arthritis Research Campaign, Arthritis Care, Arthritis and Musculoskeletal Alliance ja Arthritis Foundation (US) National Office. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin hyväksyttiin tutkimukset seuraavilla inkluusiokriteereillä: tutkimuksen tuli olla julkaistu englanniksi, kyseessä tuli olla joko prospektiivinen kohortti- tai retrospektiivinen tapaus-verrokkitutkimus, lopputulosmuuttujana oli joko polvikipu tai radiologinen polvinivelrikko (KL ≥ 2), seurantahetkellä tutkittavien keski-ikä tuli olla yli 50 vuotta ja riskitekijöiden tuli olla dermografisia, sosio-ekonomisia, liitännäissairauksia, aikaisempia polven vammoja tai tehtyjä operaatioita tai muita potilaskohtaisia tekijöitä.

Tutkimukseen ei otettu poikkileikkaustutkimuksia, katsauksia, editoriaalikirjoituksia, koe-eläintutkimuksia, konferenssiabstrakteja, muulla kielellä kuin englanniksi kirjoitetut julkaisuja, amputaatiota ja nivelreumaa käsittävät tutkimuksia, polvivammatutkimuksia ilman tavallisesta kansasta kerättyä vertailuryhmää tai proprioseptiikkaa, lihasvoimaa, polven mekaanista akselia ja nivelrustokatoa käsittäviä artikkeleita.

Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin, ja riskitekijän vaikutuksen voimakkuus ja suunta laskettiin alkuperäistöistä, jos se oli mahdollista. Lopulliseen katsaukseen, joka sisälsi kaikki polvinivelrikon riskitekijät, hyväksyttiin 85 tutkimusta. Tähän katsaukseen oli hyväksytty kolme nivelkierukan poistoa käsittelevää aikaisemmin tässä näytönastekatsauksessa esitettyä tutkimusta «Roos H, Laurén M, Adalberth T ym. Knee osteoarthri...»1 , «Englund M, Roos EM, Lohmander LS. Impact of type o...»3 ja «Englund M, Lohmander LS. Risk factors for symptoma...»4.

Blagojevicin työryhmän mukaan henkilöillä, joille on tehty nivelkierukan poisto, on suurempi polvinivelrikon riski leikatussa polvessa kuin kontrollihenkilöillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuoteen 2006 (joulukuu) ulottuvaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen «Papalia R, Del Buono A, Osti L ym. Meniscectomy as...»6 otettiin mukaan tutkimukset, jotka käsittelivät nivelkierukan poiston merkitystä polvinivelrikon riskitekijänä. Lähteinä olivat tietokannat Medline, Ovid, Cochrane Reviews ja Google Scholar. Tutkimus hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen, jos kyseessä oli prospektiivinen tai retrospektiivinen vähintään viisi vuotta kestänyt seurantatutkimus, tutkittavilla tuli olla intakti etummainen ristiligamentti ja tutkittaville oli tehty osittainen tai täydellinen lateraalisen tai mediaalisen tai molempien nivelkierukoiden poisto. Kirjallisuushaku käsitti englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja italiaksi julkaistut tutkimukset.

Lopulliseen systemoituun katsaukseen hyväksyttiin 32 tutkimusta vuosilta 1969–2006 (yksi satunnaistettu kliininen tutkimus, kolme prospektiivista kohorttitutkimusta ja 28 retrospektiivista tutkimusta). Tutkimukset pisteytettiin ns. Colemanin pisteysmenetelmällä. Tutkimusten menetelmällinen taso vaihteli.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan niin mediaalisen kuin lateraalisen nivelkierukan poisto lisää polvinivelrikon riskiä (vahva yhteys). Täydellinen tai lähes täydellinen nivelkierukan poisto oli vahvemmin yhteydessä nivelrikkomuutoksiin kuin osittainen nivelkierukan poisto. Tutkimustulokset olivat ristiriitaisia potilaan leikkausiän, sukupuolen, BMI:n tai seuranta-ajan suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Papalia R, Del Buono A, Osti L ym. Meniscectomy as...»6: On mahdollista, että tutkimusten seuranta-ajan pidetessä myös muut mahdolliset riskitekijät, kuten ikä, vaikuttavat nivelrikon ilmaantumiseen. Tutkimuksista on vaikea päätellä, onko kyseessä primaaristi ollut tuore nivelkierukkavamma tai nivelkierukan degeneraatio. Yhtään satunnaistettua seurantatutkimusta ei ole julkaistu, missä olisi selvitetty satunnaistetussa tutkimusasetelmassa nivelkierukan poiston merkitystä polvinivelrikon ilmaantumiseen.

Kirjallisuutta

  1. Roos H, Laurén M, Adalberth T ym. Knee osteoarthritis after meniscectomy: prevalence of radiographic changes after twenty-one years, compared with matched controls. Arthritis Rheum 1998;41:687-93 «PMID: 9550478»PubMed
  2. Andersson-Molina H, Karlsson H, Rockborn P. Arthroscopic partial and total meniscectomy: A long-term follow-up study with matched controls. Arthroscopy 2002;18:183-9 «PMID: 11830813»PubMed
  3. Englund M, Roos EM, Lohmander LS. Impact of type of meniscal tear on radiographic and symptomatic knee osteoarthritis: a sixteen-year followup of meniscectomy with matched controls. Arthritis Rheum 2003;48:2178-87 «PMID: 12905471»PubMed
  4. Englund M, Lohmander LS. Risk factors for symptomatic knee osteoarthritis fifteen to twenty-two years after meniscectomy. Arthritis Rheum 2004;50:2811-9 «PMID: 15457449»PubMed
  5. Blagojevic M, Jinks C, Jeffery A ym. Risk factors for onset of osteoarthritis of the knee in older adults: a systematic review and meta-analysis. Osteoarthritis Cartilage 2010;18:24-33 «PMID: 19751691»PubMed
  6. Papalia R, Del Buono A, Osti L ym. Meniscectomy as a risk factor for knee osteoarthritis: a systematic review. Br Med Bull 2011;99:89-106 «PMID: 21247936»PubMed