Takaisin

Polvivamma polvinivelrikon vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
Jari Arokoski
5.9.2012

Näytön aste: A

Polvinivelvamma lisää polvinivelrikon vaaraa.

Englannissa tehdyssä väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Cooper C, McAlindon T, Snow S ym. Mechanical and c...»1 verrattiin 109 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa miestä ja naista (ikä > 55 vuotta) ikä- ja sukupuolivakioituihin kontrollihenkilöihin (n = 218). Tutkittavilta otettiin seisten polviröntgenkuvat, ja ne luokiteltiin KL-luokituksen mukaisesti. Tutkimushenkilöt, tulosten laskennassa käytetyt vakiointimuuttujat ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti.

Polvinivelvamma lisäsi oireisen polvinivelrikon riskiä merkittävästi (OR 3.4 (1.7–6.7)).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa tehdyssä väestöpohjaisessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa (ns. COS-tutkimus) «Wilder FV, Hall BJ, Barrett JP Jr ym. History of a...»2 selvitettiin, lisääkö akuutti polvivamma polvinivelrikon riskiä yli 40-vuotiailla naisilla ja miehillä (n = 1 436). Polvivammojen esiintyminen tiedusteltiin kyselylomakkeella, ja polven röntgenkuvat luokiteltiin KL-luokituksen mukaan (nivelrikko, jos KL ≥ 2). Tutkimushenkilöt, tulosten laskennassa käytetyt vakiointimuuttujat ja radiologiset menetelmät on kuvattu kattavasti.

Aikaisempi polvivamma lisää merkittävästi polvinivelrikon riskiä (OR 7.4 (5.9–9.4)).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa 1971–75 tehdyssä väestöpohjaisessa National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I) poikkileikkaustutkimuksessa «Davis MA, Ettinger WH, Neuhaus JM ym. The associat...»3 tutkittiin radiologisesti 3 885 hengen väestöotos (45–74-vuotiaat), joka käsitti useita eri väestöryhmiä. Tutkittavilta otettiin maaten polviröntgenkuvat, jotka luokiteltiin 0–4 luokituksen mukaisesti. Tutkimushenkilöt ja tulosten laskennassa käytetyt vakiointimuuttujat kuvattiin kattavasti.

Polvinivelvamma lisäsi polvinivelrikon riskiä merkittävästi (OR 16.3 (6.50–40.89) toispuoleinen oikean puoleinen polvinivelrikko, ja OR 10.9 (3.72–31.93) toispuoleinen vasemman puoleinen polvinivelrikko). Polvivamma on vahvempi polvinivelrikon ennustava tekijä kuin ylipaino toispuoleisessa polvinivelrikossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hongkongissa vuonna 1998 tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa «Lau EC, Cooper C, Lam D ym. Factors associated wit...»4 tutkittiin muun muassa polvinivelvammojen yhteyttä polvinivelrikkoon. Tutkimuksessa verrattiin 658:aa potilasta (ikä ≥ 45 vuotta, 166 miestä ja 492 naista), jotka olivat menossa tekonivelleikkaukseen, ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin. Verrokit oli kerätty samanaikaisesti sairaaloiden alueiden terveydenhuoltoyksiköistä. Verrokeilta ei otettu polviröntgenkuvia. Tulosten laskennassa käytetyt vakiointimuuttujat on kuvattu kattavasti.

Aikaisempi polvinivelvamma lisäsi polvinivelrikon riskiä (OR 12.1 (3.4–42.5) miehet ja 7.6 (3.8–15.2) naiset).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englannissa Bristolissa vuodet 1991–96 kattavassa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa «Cooper C, Snow S, McAlindon TE ym. Risk factors fo...»5 selvitettiin polvivamman yhteyttä radiologiseen polvinivelrikkoon. Tutkittavia oli alussa 583 (ikä ≥ 55 vuotta), lopussa 354. Tutkittavilta otettiin polvien röntgenetukuva seisten, ja kuvat luokiteltiin KL-luokituksen mukaisesti. Polvivamma määriteltiin tapauksena, jossa tutkittava ei pystynyt kävelemään ilman apuvälineitä ainakaan viikkoon. Alkuvaiheessa 178 henkilöllä (50 %) oli radiologinen KL-luokka 0. Heistä 45 henkilölle kehittyi radiologinen polvinivelrikko 5 vuoden seurannassa (KL ≥ 2).

Riski saada radiologien polvinivelrikko oli merkittävästi suurempi henkilöillä, joilla oli aikaisempi polvinivelvamma (OR 4.8 (1.0–24.1).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuoteen 2010 (elokuu–lokakuu) ulottuvaan kirjallisuushakuun ja siitä tehtyyn meta-analyysiin «Muthuri SG, McWilliams DF, Doherty M ym. History o...»6 otettiin mukaan tutkimukset, jotka käsittelivät polvivamman merkitystä polvinivelrikon riskitekijänä. Lähteinä olivat tietokannat Ovid Medline, Amed ja Embase. Tutkimus hyväksyttiin katsaukseen, jos kyseessä oli epidemiologinen tutkimus (prospektiivinen kohortti-, poikkileikkaus- tai tapaus-verrokkitutkimus), aikaisempi polven trauma tai vamma oli määritelty (spesifi- tai epäspesifi polvivamma) ja polvinivel oli tutkittu radiologisesti. Meta-analyysiin valikoitui 24 tutkimusta, joista seitsemän oli kohorttitutkimusta, viisi poikkileikkaus- ja 12 tapaus-verrokkitutkimusta. Tutkimukset arvioitiin sovitulla tutkimuslaadun pisteytysmenetelmällä.

Polvinivelvamma oli yhteydessä lisääntyneeseen polvinivelrikon riskiin OR 4.20 (95 % luottamusväli 3.11–5.66). Polvivamman tyyppi vaikutti todettuun riskiyhteyteen: ligamentti tai jännevamma, nivelkierukan vamma tai poisto, reisiluun tai polven tai alaraajan alaosan murtuma lisäsi polvinivelrikon riskiä (OR 5.95, 95 % luottamusväli 4.57–7.75). Myös epäspesifinen polvivamma lisäsi polvinivelrikon riskiä (OR 3.12, 95 % luottamusväli 2.17–4.50).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuoteen 2008 (tammikuu) ulottuvaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin «Blagojevic M, Jinks C, Jeffery A ym. Risk factors ...»8 otettiin mukaan tutkimukset, jotka käsittelivät polvinivelrikon eri riskitekijöitä. Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase, Cinahl ja Amed sekä seuraavat web-sivustot: Cochrine Library, National Institute for CIinical Excellence, National Electronic Library for Health, Arthritis Research Campaign, Arthritis Care, Arthritis and Musculoskeletal Alliance ja Arthritis Foundation (US) National Office. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin hyväksyttiin tutkimukset seuraavilla inkluusiokriteereillä: tutkimus tuli olla julkaistu englanniksi, kyseessä tuli olla joko prospektiivinen kohortti- tai retrospektiivinen tapaus-verrokkitutkimus, lopputulosmuuttujana oli joko polvikipu tai radiologinen polvinivelrikko (KL ≥ 2), seurantahetkellä tutkittavien keski-ikä tuli olla yli 50 vuotta ja riskitekijöiden tuli olla dermografisia, sosio-ekonomisia, liitännäissairauksia, aikaisempia polven vammoja tai tehtyjä operaatioita tai muita potilaskohtaisia tekijöitä.

Tutkimukseen ei otettu poikkileikkaustutkimuksia, katsauksia, editoriaalikirjoituksia, koe-eläintutkimuksia, konferenssiabstrakteja, muulla kielellä kuin englanniksi kirjoitetut julkaisuja, amputaatiota ja nivelreumaa käsitteleviä tutkimuksia, polvivammatutkimuksia ilman tavallisesta kansasta kerättyä vertailuryhmää tai proprioseptiikkaa, lihasvoimaa, polven mekaanista akselia ja nivelrustokatoa käsittäviä artikkeleita.

Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin ja riskitekijän vaikutuksen voimakkuus ja suunta laskettiin alkuperäistöistä, jos se oli mahdollista. Lopulliseen katsaukseen, mikä sisälsi kaikki polvinivelrikon riskitekijät, hyväksyttiin 85 tutkimusta. Katsauksen mukaan 16 tutkimusta raportoivat aikaisemman polvivamman vaikutuksen polvinivelrikon riskitekijänä.

Meta-analyysin perusteella polvivamma on polvinivelrikon riskitekijä (OR 3.86, 95 % luottamusväli 2.61–5.70). Kun meta-analyysiin otettiin vain kohorttitutkimukset OR oli 3.17 (95 % luottamusväli 1.67–6.03, n = 6).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Muthuri SG, McWilliams DF, Doherty M ym. History o...»6: Katsaukseen oli kelpuutettu suomalainen kohorttitutkimus «Toivanen AT, Heliövaara M, Impivaara O ym. Obesity...»7. Toivasen työryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin laajan väestöpohjaisen Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja, johon osallistui 8 000 yli 30-vuotiasta miestä ja naista. Kaiken kaikkiaan 823 tutkittavaa, jotka eivät kärsineet polven nivelrikosta tutkimuksen alkaessa vuosina 1978–1980, tutkittiin uudelleen vuosina 2000–2001. Polven nivelrikko diagnostisoitiin tauti- ja oireanamneesin sekä statuslöydösten perusteella. Polveen kohdistunut vamma lisäsi polvinivelrikon vaaraa viisinkertaisesti.

Kirjallisuutta

  1. Cooper C, McAlindon T, Snow S ym. Mechanical and constitutional risk factors for symptomatic knee osteoarthritis: differences between medial tibiofemoral and patellofemoral disease. J Rheumatol 1994;21:307-13 «PMID: 8182642»PubMed
  2. Wilder FV, Hall BJ, Barrett JP Jr ym. History of acute knee injury and osteoarthritis of the knee: a prospective epidemiological assessment. The Clearwater Osteoarthritis Study. Osteoarthritis Cartilage 2002;10:611-6 «PMID: 12479382»PubMed
  3. Davis MA, Ettinger WH, Neuhaus JM ym. The association of knee injury and obesity with unilateral and bilateral osteoarthritis of the knee. Am J Epidemiol 1989;130:278-88 «PMID: 2750727»PubMed
  4. Lau EC, Cooper C, Lam D ym. Factors associated with osteoarthritis of the hip and knee in Hong Kong Chinese: obesity, joint injury, and occupational activities. Am J Epidemiol 2000;152:855-62 «PMID: 11085397»PubMed
  5. Cooper C, Snow S, McAlindon TE ym. Risk factors for the incidence and progression of radiographic knee osteoarthritis. Arthritis Rheum 2000;43:995-1000 «PMID: 10817551»PubMed
  6. Muthuri SG, McWilliams DF, Doherty M ym. History of knee injuries and knee osteoarthritis: a meta-analysis of observational studies. Osteoarthritis Cartilage 2011;19:1286-93 «PMID: 21884811»PubMed
  7. Toivanen AT, Heliövaara M, Impivaara O ym. Obesity, physically demanding work and traumatic knee injury are major risk factors for knee osteoarthritis--a population-based study with a follow-up of 22 years. Rheumatology (Oxford) 2010;49:308-14 «PMID: 19946021»PubMed
  8. Blagojevic M, Jinks C, Jeffery A ym. Risk factors for onset of osteoarthritis of the knee in older adults: a systematic review and meta-analysis. Osteoarthritis Cartilage 2010;18:24-33 «PMID: 19751691»PubMed